Tiedeykkönen

Naisen heinäkuu. Tiedekesässä analyyttisen kemian professori Marja-Liisa Riekkola

  • 43 min
  • toistaiseksi

Helsingin yliopiston professori Marja-Liisa Riekkola on tehnyt loistavan tutkijauran ja kehittänyt kemiallista analytiikkaa yhä herkemmäksi ja tarkemmaksi. Kun äskettäin listattiin maailman parhaat analyyttiset kemistit, Riekkola sijoittui sijalle 21. Listan mukaan hän on maailman parhain naiskemisti ja lisäksi ainoa listalle päässyt pohjoismaalainen kemisti. Marja-Liisa Riekkolaa haastattelee Sisko Loikkanen.

Lähetykset

  • pe 11.7.2014 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Millainen on joustava mieli ja kuinka sellainen hankitaan? Miten mielen joustavuus auttaa suurissa kriiseissä tai vaikeissa elämänmuutoksissa? Mitä on resilienssi? Kuinka myötätunto itseä kohtaan, omien tunteiden kohtaaminen ja omien arvojen tunnistaminen voi estää masennusta?

    Näihin kysymyksiin vastaa Tiedeykkösessä psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen, joka perehdyttää hyväksymis- ja omistautumisteoriaan (HOT) sekä uuden tutkimuksen hyviksi osoittamiin tapoihin selvitä vaikeista kokemuksista.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva All Over Press

  • Tänä vuonna 2019 muistellaan Nasan Apollo-ohjelmaa, jonka tarkoitus oli toteuttaa presidentti John F. Kennedyn asettama haaste amerikkalaisen lennättämiseksi Kuun pinnalle ja sieltä takaisin ennen 1960-luvun loppua.

    Haaste oli valtava ja siinä oli suuria vastoinkäymisiä, mutta se onnistui rimaa hipoen. Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ja ihmiskunnan ensimmäiset edustajat pääsivät saapastelemaan toisen taivaankappaleen pinnalla.

    Kesällä siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Ja tänään 8. maaliskuuta, kun tämä ohjelma lähetetään ja tulee kuunneltavaksi YLE Areenaan, oli puoli vuosisataa sitten meneillään Apollo 9 -lento, jonka tehtävänä oli testata kuumoduulia ensimmäistä kertaa avaruudessa. Se tehtiin Maan kiertoradalla, siis turvallisesti tässä lähellä, mutta se oli tärkeä koe ennen kuin kuumoduuli uskallettiin lähettää kohti Kuuta.

    Tiedeykkönen käy läpi kuulentoihin johtaneet tapahtumat ja kertaa kaikki Apollo-ohjelman lennot – niin vain Maata kiertäneet koelennot, kaksi Kuun ympäri pyörähtänyttä lentoa ja kuusi laskeutumista Kuun pinnalle. Jos haluat juhlistaa Apolloja tai vain tietää, mistä on kyse tämän vuoden avaruudellisessa juhlahumussa, niin tämä ohjelma on pakko kuunnella.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuvassa Apollo 9:n laukaisu 3.3.1969 Kennedyn avaruusasemalta Floridasta. (Nasa)

  • Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ennustaa mustat aukot mutta sallii myös valkoisten aukkojen olemassaolon.
    Valkoiset aukot ovat täysin hypoteettisia, teoreettisia, eikä niitä ole koskaan havaittu avaruudessa. Teoreettiset fyysikot ovat kuitenkin pohtineet valkoisten aukkojen olemassaoloa jo vuosikymmeniä. Fyysikot ovat leikitelleet ajatuksella avaruuden madonrei´istä, joita pitkin voisi nopeasti matkustaa pitkiäkin matkoja, toiseen maailmankaikkeuteen. Madonreiän toisessa päässä olisi musta aukko ja toisessa valkoinen aukko.

    Tiedeykkösessä on haastateltavana tutkijatohtori Pauli Pihajoki Helsingin yliopistosta. Hän kertoo, mistä valkoiset aukot putkahtivat fyysikoiden ajatuksiin. Hän myös valaisee sitä ajatusrakennelmaa, jonka on esittänyt valkoisista aukoista italialainen fysiikan professori ja kvanttigravitaation tutkija Carlo Rovelli Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta.
    Rovellin mukaan valkoiset aukot saattaisivat saada alkunsa mustista aukoista. Valkoinen aukko syntyisi, kun musta aukko menettää ainetta Hawkingin säteilyllä ja sen seurauksena kutistuu.
    Carlo Rovelli tunnetaan Suomessakin teoksestaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta.

    Valkoiset aukot on villeissä pohdinnoissa liitetty myös maailmankaikkeuden syntyyn ja niitä on ehdoteltu kätköksi avaruuden pimeälle aineelle. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että voimakas, vuoden 2006 gammasädepurkaus 060614 olisikin ollut valkoinen aukko.
    Tiedeykkösen toimittaa Sisko Loikkanen.
    Kuva: Valkoiset aukot/NASA/Alain Riazuelo

  • Matematiikan peliteoria on useimmille tuttu nobelisti Bengt Holmströmin ja matemaatikko John Nashista kertovan Kaunis Mieli -elokuvan myötä. Mutta mikä on peliteoria - ja mitä kaikkea sen avulla tutkitaan? Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matemaatikko Mikko Parviainen sekä Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Klaus Kultti. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat Nashin tasapaino, haitallinen valikoituminen ja moraalikato. Esimerkit paljastavat, miksi kartellin perustaminen on houkuttelevaa - ja miksi radiotaajuuksien huutokaupat voivat mennä niin pahasti pieleen.

    Kuva: JESHOOTS.COM/Unsplash

  • Intia on enemmän maanosa kuin maa. Se koostuu 28 osavaltiosta, joiden alueella puhutaan yli 1000 eri kieltä. Intian ikivanhaan kulttuuriin liittyy keskeisesti hindulaisuus, jonka juuret ovat Indus-kulttuurissa. Mutta jo vuosisatojen ajan sen kanssa rinnan ja rauhanomaisesti ovat eläneet myös muut uskonnot.

    Intian itsenäistymistaistelun yhteydessä osa intialaisista omaksui eurooppalaisena tuontitavarana nationalistisia ajatuksia, joiden pohjalta on syntynyt nyky-Intiaan äärihindulainen ja äärikansallinen hindunationalismin muoto. Ilmiö ei ole lainkaan marginaalinen, sillä vuoden 2014 vaaleissa hindunationalistinen puolue BJP sai parlamenttiin ehdottoman enemmistön ja pääministeriksi puheenjohtajansa Narendra Modin. Intian politiikalla on myös suora heijastusvaikutus muuhun maailmaan. Puhutaanhan valtiosta, joka on 2020-luvun puolessa välissä väkiluvultaan maailman suurin.

    Hindunationalistien mukaan Intia kuuluu intialaisille - ja intialaiset ovat hinduja. Hindunationalistinen politiikka kuristaa vähemmistöjen asemaa, mutta monista muista maista poiketen Intiassa on verrattain toimiva demokratia ja vapaa lehdistö suitsimaan ääriajattelijoiden toimintaa.

    Haastateltavina Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriatropologian professori Sirpa Tenhunen ja uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen. Tiedeykkösen toimittaa Ville Talola.

    Kuva: Taiteilija esiintyy pukeutuneena hindujumalatar Shaktiksi, Maha Shivaratri -festivaaleilla Allahabadissa, 2016. (All Over Press)

  • Tiedeykkönen on nauhoitettu Euroopan avaruusjärjestön Avaruussäätoimistossa, Saksan Darmstadtissa. Siellä istuu Juha-Pekka Luntama. Hänen vastuullaan on avaruussää, eli se, miten Eurooppa varautuu Auringosta tuleviin geomagneettisiin myrskyihin.

    Luntaman viesti on selvä: Aurinko on rökittänyt maapalloa oikein kunnolla historiassa, ja tulee tekemään niin myös tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin tähän voidaan varautua, mikä onkin tarpeen, sillä nykyiselle teknoyhteiskunnalle voimakas avaruusmyrsky olisi tuhoisa.

    Avaruus uhkaa meitä myös muilla tavoilla. Asteroidit tai komeetat ovat törmäyskurssilla myös tulevaisuudessa Maan kanssa, mutta nyt meillä on temput törmääjien torjumiseen. Ainakin periaatteessa.

    Helpointa on kuitenkin vaikuttaa siihen avaruuden haittaan, jonka olemme aiheuttaneet itse. Avaruusromun määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvu on onneksi hidastunut. Nyt avaruusromun määrää pitäisi vain saada vähennettyä ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

    Globaalin tuhon kanssa flirttaavan ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

    Kuva: Aurinkoa tutkiva luotain sijoitettaisiin Maan ja Auringon ns. tasapainopisteeseen, noin 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Sieltä se pystyy paitsi tarkkailemaan Aurinkoa, niin myös näkemään tarkasti milloin ja miten varattujen hiukkasten pilvet tulevat kohti maapalloa. (ESA)

  • Physics World -lehti valitsi vuoden 2018 tärkeimmäksi läpimurroksi tutkimuksen, jossa MIT:n tutkijat saivat tehtyä grafeenista suprajohtavaa. Tästä on virinnyt kokonaan uusi tutkimusala, twisttroniikka. Tiedeykkösessä puhutaan tästä ja parista muusta viime vuoden fysiikan alan läpimurrosta. Ohjelmassa selviää muun muassa, mitä ovat kvasikiteet ja miten pimeä aine on saattanut maailmankaikkeuden alkuhämärissä vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa.

    Haastateltavina Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava Teemu Peltonen ja kosmologian professori Kimmo Kainulainen. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Korkean lämpötilan suprajohde leijuu ilmassa magneetin yllä. Kyse on niin sanotusta Meissnerin ilmiöstä, jolle etsitään käyttöä muun muassa luotijunissa.
    (All Over Press)

  • Suomalaiset teettävät innolla kaupallisia DNA-testejä rapakon takana, mutta miten erottaa humpuukitestit luotettavista? Miten löytyy tuntematon isä, jos äiti ei kerro kuka se on? Miten lapsena adoptoitu löytää biologiset vanhempansa entä löytyykö Suomesta vaihdokkaita, synnytyslaitoksella vaihtuneita vauvoja?

    Geneettinen sukututkimus voi löytää yllättäviä sisko- tai velipuolia, ja joku voi huomata, ettei isä olekaan biologinen isä. Lisäksi Usassa tehdyt testit tarjoavat monelle eskimo-perimää, mutta Tiedeykkönen menee monta sukupolvea pitemmälle Siperiaan, sillä Siperia opettaa. Geneettisiä sukujuuriaan kaivelemalla voi päätyä Aasiaan. Itä-Aasiasta periytyy mutaatio, joka tuottaa kuivaa korvavaikkua ja estää hienhajua. Sama mutaatio on yleinen japanilaisilla, intiaaneilla ja kiinalaisilla ja Suomestakin sitä löytyy.

    Suomalaisten muinaiset esiäidit vaelsivat jääkauden jälkeen läntistä reittiä ja esi-isät tulivat idästä. Väkeä on saapunut tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Ihmiset ovat vaeltaneet maasta toiseen iät ajat ja lapsia on tehty vähän väliä, joten etäsukulaisia voi löytyä vaikka mistä. Tutkittavaa riittää, mutta ennen testin tilaamista kannattaa miettiä, mitä haluaa tietää ja kestääkö pää, jos testi löytääkin vääriä sukulaisia.

    Testeistä ja tulosten tulkinnoista kertoo geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Marja Pirttivaara. Toimittaja on Leena Mattila.

    (Kuva: All Over Press)

  • Tämän hetken kuuluisin teoreettinen fyysikko lienee amerikkalainen Edward Witten, joka työskentelee professorina Princetonissa Yhdysvalloissa Institute for Advanced Study –tutkimuslaitoksessa, jossa Albert Einsteinkin aikoinaan työskenteli. Witten on varsin tunnettu säieteoreetikko. Hänelle on myönnetty ainoana fyysikkona matematiikan arvostetuin palkinto, Fieldsin mitali, vuonna 1990, ja hänet on palkittu myös lukuisilla muilla palkinnoilla kuten Crafoord –palkinnolla, joka myönnetään sellaisille aloille, joilla ei ole Nobelin palkintoa.

    Witten liikkuu monipuolisesti fysiikan ja matematiikan välimaastossa. Säieteorian lisäksi hän tutkii kosmologiaa ja hiukkasfysiikkaa. Säieteoria on rypäs teorianpoikasia, joista on pyritty kehittämään ns. kaiken teoriaa, joka kuvaisi saman kehyksen alla hiukkaset ja tunnetut luonnon voimat, vahvan ja heikon vuorovaikutuksen, sähkömagneettisen vuorovaikutuksen ja painovoiman. Toistaiseksi tässä ei ole onnistuttu ja säieteoria onkin tällä hetkellä vastatuulessa. Säieteorian piirissä kehitettyä matematiikkaa sovelletaan nykyisin sujuvasti muissa sovelluksissa.

    Claus Montosen ohjelmassa mainitsema matemaatikko Michael Atiyah on menehtynyt tammikuun 11. päivänä 2019.

    Wittenin työstä ja säieteoriasta kertoo dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta. Häntä haastattelee Sisko Loikkanen.

    Kuva: Edward Witten puhumassa Chalmersin teknillisellä korkeakoululla Göteborgissa, 2008.
    (Wikimedia Commons)

  • Tiesitkö että revontulien värit ovat erilaisia eri planeetoilla - värit kertovat toisten planeettojen kaasukoostumuksesta - jos jollain planeetalla havaitaan samanvärisiä revontulia kuin meillä, kielii se happipitoisesta, meidän kaltaiselle elämälle suopeasta ilmakehästä.

    Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja Esa Turunen oikaisee yleisiä väärinkäsityksiä liittyen revontuliin. Vaikka nyt ollaan menossa kohti auringonpilkkujen minimiä, ei se suinkaan tarkoita etteikö revontulet edelleen loimottaisi - ainakin Lapin korkeuksilla.

    Tieteellisesti revontulet pystyttiin selittämään vasta 1950-luvulla. Siihen saakka oli vallalla kaikenlaisia selityksiä. Eri kansojen tarinoissa revontulet on usein yhdistetty kuolleisiin henkiin. Niitä on kunnioitettu ja myös pelätty.

    Ohjelmassa selviää, että tekeillä on maailman edistyksellisin suurtehotutka Skibotniin, Pohjois-Norjaan. Vastaanottimet tulevat Ruotsin Abiskoon ja Suomen Karesuvantoon. Tutka-asemien avulla pystytään mittaamaan hyvin tarkasti lähiavaruuden tapahtumia koko Pohjois-Skandinavian yllä, ja kuvantamaan kolmiulotteisesti revontuliin liittyviä sähkövirtoja. Suurtehotutkan odotetaan valmistuvan vuonna 2022.

    Toimittaa Minttu Heimovirta.

    Kuva: Revontulia Kilpisjärvellä, edessä Pikku-Malla tunturi.
    (AOP)

  • Musiikki oli aikoinaan osa matematiikkaa. Tämä selittää, miksi useat kuuluisat tieteentekijät ovat olleet myös merkittäviä musiikin teorian luojia. Pythagoras havaitsi numeeriset suhteet, jotka määrittelevät musiikillisen sävelasteikon. Matemaatikko, tähtitietelijä Johannes Kepler tunnetaan planeettojen ratoja kuvaavista laeista, mutta todellisuudessa hän käytti paljon aikaa musiikkia koskevien tutkimusten parissa. Hän kehitti teorian planeettojen tuottamasta musiikista, sfäärien harmoniasta.

    Tiedeykkösessä keskustellaan, miten matematiikkaa on hyödynnetty musiikin teorian luomisessa ja millaista matematiikkaa musiikkiin liittyy. Toimittaja Mari Heikkilän haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck sekä musiikkitieteilijä, muusikko Antti Peltomaa.

    (Kuva: All Over Press)

  • Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja, professori Simo Nikkari kertoo Tiedeykkösessä, millaisia biouhkia tulevaisuus voi tuoda ja mihin kaikkeen sotilaslääketieteessä pitää varautua. Biotieteiden kehitys tuo uusia haasteita: yksi uhkakuva on, että isorokkovirus valmistetaan keinotekoisesti. Se olisi periaatteessa jo mahdollista. Myös uuteen influenssapandemiaan pitää varautua. Bioaseiden lisäksi ohjelmassa puhutaan kemiallisista aseista ja säteilevistä aineista. Ohjelmassa piipahdetaan myös Washingtonissa sotilaslääketieteen museossa. Taistelualueille lähtevät saavat nykyisin virtuaalivalmennusta ja telelääketieteen avulla hoitoa saadaan paikan päälle. Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Biouhkia, säteilyä ja kemiallisia aineita vastaan suojautunut palomies, 2015.
    (AOP)

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana.

    Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

    Kekkosen saamista kirjeistä kertoo UKK-arkiston johtaja Pekka Lähteenkorva

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • 9 Trafiikkimuseossa avautuu huhtikuun lopussa jälleenrakennuksesta kertova Liikkelle! -verkostonäyttely. Palvelutuottaja Riina Linna kertoo tekniikan museon näyttelystä ja museomaailman uusista tuulista.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä