Koe uusi yle.fi
Teemana terveys

Hyvä vai paha lääke?

  • 10 min
  • toistaiseksi

Lääkkeiden käytön kanssa tuskaillaan varmasti monessa lapsiperheessä ja lääkkeisiin liittyviä käytäntöjä riittää joka lähtöön. Yhtä lailla myös asenteet vaihtelevat. Proviisori Sanna Siposen väitöstutkimuksessa havaittiin, että vanhempien asenne vaikuttaa siihen, kuinka he lääkitsevät lastaan kotona. Toimittajana Anne Heikkinen.

Lähetykset

  • ke 21.5.2014 13.25 • Yle Areena

Jaksot

  • Keräilyvarastoautomaatio, koneellinen annosjakelu, antibioottirobotti ja älylääkekaappi – automaatio ja digitalisaatio ovat tulleet myös sairaala-apteekkien maailmaan. Automatiikan lisäämisen taustalla on potilasturvallisuus, kertoo sairaala-apteekkari Toivo Naaranlahti Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Etanoli ja nikotiini kulkeutuvat helposti istukan läpi ja tuoreen tutkimuksen mukaan ne ovat yhdessä myrkyllisempiä kuin erikseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin istukkaperfuusiota, jossa synnyttäjän luovuttaman istukkakudoksen toimintaa pidetään yllä keinotekoisen verenkierron avulla. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Hyvillä unilla on kosolti vaikutuksia terveyteemme ja onpa lyhyt- ja pitkäunisilla jopa todettu suurentunut kuolleisuusriski. Poikkeava unen pituus ja unihäiriöt ovat yhteydessä myös lisääntyneeseen dementian ja keuhkosyövän riskiin, tämä todettiin tuoreessa terveystieteiden ja kasvatustieteen maisteri Maria Luojuksen väitöstutkimuksessa. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • "Olemme sairaalassa lasta, nuorta, vanhempia ja henkilökuntaa varten. Se ilo on se merkityksellinen juttu, ei välttämättä edes nauru, vaan ilo. Se on kaiken perusta ja on hienoa saada puolustaa ja tuottaa sitä", kuvailee sairaalaklovnin työtä KukkaPutki Hetkinen eli sairaalaklovni Sirpa Taivainen-Ilmola. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Etenkin iäkkäillä suun terveys vaikuttaa elämänlaatuun, yleisterveyteen ja ravitsemukseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksilöllisellä suun hoidon opastuksella saatiin iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden suut puhtaammiksi. Anne Heikkisen haastateltavana on erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen tohtori Annamari Nihtilä.

  • Automaatio ja robotiikka ovat tuttuja juttuja vaikkapa tehdastyössä, mutta terveydenhuollon piirissä aihe on varsin uusi. Millaisia hyvinvointivaikutuksia hoivaroboteilla voi saavuttaa ja kuinka robotiikka on jo saavuttanut terveydenhuollon alat?
    Anne Heikkisen haastateltavana dosentti Mari Kangasniemi, joka aluksi määrittelee erilaisia robotiikan alueita ja sovelluksia.

  • Alkoholin käyttö saattaa olla kehittyville aivoille haitallisempaa kuin aiemmin on tiedetty. Nuoret ja alkoholi -hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin, miten runsas nuoruusiän alkoholin käyttö vaikuttaa aivokuoren sähköiseen toimintaan ja ärtyvyyteen. Alkoholin haitat voivat kyteä pinnan alla, vaikka ne eivät vielä näy arkielämässä.

    Anne Heikkisen haastateltavana erikoislääkäri, tohtorikoulutettava Outi Kaarre KYSistä.

  • Ylös, ulos ja rymyleikkeihin! Näin voisi tiivistää TtM Niina Linnun tuoreen väitöstutkimuksen tuloksen. Tutkimuksen mukaan nimittäin runsas omatoiminen liikunta voi pitää lapset kunnossa eikä ohjattu liikunta ole välttämätöntä.

    Tutkimuksessa kartoitettiin lasten kestävyyskuntoa selittäviä tekijöitä ja luotiin uudet kestävyyskunnon viitearvot lapsille.
    Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Moni meistä on jo varannut ajan lääkärille netin kautta, mutta joko olet kokeillut reaaliaikaista Chat-keskustelua kotikoneeltasi lääkärisi kanssa? Entä oletko ottanut kuvan vaikkapa punoittavasta nielustasi ja lähettänyt kuvan lääkärille tulkittavaksi? Telelääketiede ja e-terveydenhuolto eivät ole enää vain tulevaisuuden visioita vaan jo käytössä olevia arjen sovelluksia.
    Anne Heikkisen haastateltavana toimii kansainvälisen International Society of Telemedicine and e-Health –järjestön varapuheenjohtajana toimiva Pirkko Kouri.

  • Sähköiset reseptit tallentuvat ja itse kukin voi niitä tarkastella Omakanta – verkkopalvelusta. Mutta kuinka moni meistä jo palvelua käyttää ja mitä mieltä siitä ollaan?
    Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on selvitetty sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia eri näkökulmista.
    " Tietyille henkilöille kuten iäkkäille, jotka eivät ole tottuneet käyttämään sähköisiä palveluita, niin se on iso muutos", kertoo yliopistotutkija Johanna Timonen sähköisen lääkereseptin käyttöönotosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Jopa yhdeksän kymmenestä kotona asuvasta ikäihmisestä ei syö riittävästi. Aliravitsemus on vakava riski terveydelle, sillä huono ravitsemustila heikentää ikäihmisen toimintakykyä ja lisää infektioherkkyyttä. Se myös lisää riskiä joutua sairaalahoitoon ja hidastaa tai estää sairauksista toipumista.
    Anne Heikkisen haastateltavana on FT yliopistotutkija Irma Nykänen, joka kertoo aluksi, mitä kotona asumisen yleistyminen tarkoittaa ravitsemuksen kannalta.

  • Lasten ja nuorten ADHD:n Käypä hoito suositus on päivittymässä ja näihin uudistuneisiin suosituksiin on tulossa ensimmäistä kertaa mukaan suositukset myös aikuisten osalta.
    "Arvioiden mukaan ADHD on aikuisilla ilmeisesti varsin yleinen häiriö, sen yleisyys Suomessa on noin 3-5 prosentin välillä. Näistä vain pieni osa on hoidon piirissä", kertoo dosentti Sami Leppämäki. Toimittajana Anne Heikkinen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Suomessa kaikille raskaana oleville äideille tarjotaan mahdollisuus sikiön kromosomipoikkeavuuksien ja vaikeiden rakennepoikkeavuuksien seulontaan raskauden alkuvaiheessa. Tähän seulontaan osallistuu arviolta 90 prosenttia raskaana olevista naisista. LL Jenni Kuljun väitöstutkimuksessa todettiin, että Downin oireyhtymän seerumiseulonta yli 35-vuotiailla on tarkempi kuin nuoremmilla äideillä. - Verikokeen merkkiaineet toimivat yli 35-vuotiailla naisilla merkittävästi paremmin kuin nuoremmilla, tämä tulisi ottaa huomioon seulonnan luottavuuden kannalta, Ranta-Ylikulju toteaa. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että potilaille sattuneiden haittatapahtumien määrä lisääntyy samanaikaisesti kun sairaanhoitajan hoitamien potilaiden määrä kasvaa. Sairaanhoitajamäärän lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa autuaaksi tekevä asia, vaan kyse on myös sairaanhoitajien työskentelyolosuhteista. - Sairaanhoitajia ja heidän huoliaan pitää kuunnella ja sairaanhoitajien ääni pitää saada kuuluviin sairaalan eri tasoilla, myös johdon tuki on tärkeää, korostaa TtM Saima Hinno. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Harva elintarvike on saavuttanut niin vankkumattoman suosion kuin perinteinen ruisleipä. Täysjyväruisleipä on paitsi hyvää myös terveellistä; saamme jatkuvasti uutta tutkimustietoa ruisleivän terveysvaikutuksista. Ruis laskee kolesterolitasoja, tasoittaa verensokerin heilahteluja ja ehkäisee syöpää. Aivan viimeisimpien tutkimusten mukaan sillä on suotuisia vaikutuksia myös elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan. Haastateltavina tutkija Kati Hanhineva ja professori Hannu Mykkänen Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Peruspalveluista pihtaaminen voi tuoda kunnille jättilaskun myöhemmin. Näin on käynyt esimerkiksi kouluterveydenhuollon suhteen. Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollosta säästäminen näkyy lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarpeen reippaana kasvuna. - Se tietysti hämmentää aina, että miksi lapsen ja nuoren täytyy kärsiä näin vakavasti. Tätä kautta heräsi oma kiinnostukseni aiheeseen ja ajattelin, että tutkimuksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, toteaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmää vaikeahoitoisuuden näkökulmasta tutkinut terveystieteiden maisteri Tarja Paakkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Yhä useampi suomalainen mies on tumpannut tupakkansa lopullisesti, mutta sama hyvä kehitys ei näy naisten, eikä etenkään nuorten tyttöjen tupakointitilastoissa. Mikä ihme saa tytöt tarttumaan savukkeeseen? – Ammattikoulussa opiskelevista tytöistä 30, jopa 40 prosenttia tupakoi, kertoo 30 vuotta tupakoinnin vastaista työtä tehnyt erikoislääkäri Hannu Vierola. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Alati niukkenevat resurssit ja kasvava hoidontarve pakottavat terveydenhuollon toimijat miettimään uusia malleja toteuttaa tehokasta, mutta ehdottoman hyvää hoitoa. Yksi jo hyväksi havaituista, tuoreista keinoista on niin sanottu LEIKO-toimintamalli, jossa potilas saapuu leikkaukseen toimenpidepäivän aamuna suoraan kotoa. LEIKO-toiminta sopii monenlaisiin toimenpiteisiin. - Edellytyksenä on että potilas on sen kuntoinen, että voi valmistautua leikkaukseen kotona ja valmistautumiseen ei liity monimutkaisia tutkimuksia tai interventioita, jotka vaativat sairaalaolosuhteita, kertoo apulaisylilääkäri, kirurgian palveluyksikön johtaja Leena Setälä. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Vanhemmuus on kestävyysurheilulaji, jossa ei oikeastaan voi muuta kuin epäonnistua; aina voisi tehdä paremmin, sinnikkäämmin tai perusteellisemmin. Toisaalta vanhemmuus on kysymys, joka herättää harvinaisen paljon intohimoja mielipiteiden äärilaidasta toiseen. Miten suomalaiset määrittelevät tervettä lasta ja hyvää tai huonoa vanhemmuutta? Entä miten lasten alati yleistyvä ylipaino-ongelma näkyy vanhemmuuden laatuun liittyvässä keskustelussa? Tätä selvitti väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Riina Kokkonen. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Itse kukin meistä on kokenut, miten hyvää musiikki, teatteri tai taide - ylipäätään kulttuuri voi tehdä. Entä jos kulttuuria viedäänkin osaksi hoito- ja hoivayhteisöjen arkea, osaksi perushoitoa? Nyt puhutaan kulttuurihoidosta! Keskustelemassa ovat Kuopion kaupungin yhteisötaiteilijat, musiikin, teatterin ja kuvataiteen ammattilaiset, yhteisötaitelija Mari Lindfors, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja Johanna Sorjonen ja kulttuurihoitajana työskentelevä Markus Petsalo. Toimittajana Anne Heikkinen.

  • Matkailijaa varoitetaan superbakteereista, joille voi altistua ulkomaanmatkoillaan. Tartuntaa ei aina huomaa millään lailla. Siksi lääkärin pakeilla tai sairaalaympäristöön joutuessaan tulisikin aina kertoa, mikäli on ulkomailla viimeisen vuoden aikana käynyt, sillä bakteeritartunta voi vaikuttaa hoitoon tai levitä sairaalaympäristössä. – On erittäin tärkeää, että ihmiset kertovat missä ovat matkustaneet, jotta voidaan tehdä tutkimuksia ja selvittää, onko henkilö moniresistentin mikrobin kantaja, toteaa KYSin infektiolääkäri Irma Koivula. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että jopa 40 000 - 60 000 suomalaista olisi jossain vaiheessa kasvattanut kannabista, aktiivikasvattajien määrän arveltiin jäävän alle 10 000. Joka kymmenes suomalainen kertoi tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun kannabiksen kasvattajan. Kotikasvattajat kasvattavat kannabista lähinnä omaan ja lähipiirin käyttöön, mutta ei niinkään myyntiin. – Myyntiä ja rahallista intressiä oli hyvin vähän, rahasummat oli ihan muutaman sataa euroa. Lähes puolet ei ollut koskaan myynyt omasta sadostaan yhtään mitään, toteaa dosentti, osastonjohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana Kimmo Salvén.

  • Tanssimisesta on tullut yhä suositumpi harrastus. Matti Meikäläiselläkin on nyt lupa heittäytyä samban rytmeihin tai harrastaa puolison kanssa vakiotansseja. Fyysinen kunto kohenee, tanssiminen tuo sosiaalisia kontakteja ja dementiakin pysyy loitolla miettiessä, minne seuraava askelsarja tanssijaa kuljettaa, vastaavat tanssinharrastajat. Anne Heikkinen lähti kuulostelemaan tämän harrastuksen saloja, tanssikavereina ovat tanssinharrastaja ja -opettaja Petri Röytiö Iisalmesta sekä klassisen baletin lehtori Virve Varjos Savonia-ammattikorkeakoulusta.

  • Kotona asuvat ikäihmiset käyttävät runsaasti psyykenlääkkeitä. Erityisen ongelmallista tilanteessa on se, että lyhytaikaiseen hoitoon tarkoitettuja uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytetään jopa vuosien ajan. Proviisori Maria Rikalan väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että psyykenlääkkeitä eli psykoosi-, masennus- tai uni- ja rauhoittavia lääkkeitä käytti 38 prosenttia kotona asuvista ikäihmisistä. Heistä 60 prosenttia jatkoi näiden lääkkeiden käyttöä jopa yli kolmen vuoden ajan. – Usein ollaan huolissaan siitä, määrätäänkö psyykenlääkkeitä ikäihmisille liikaa tai suositusten vastaisesti, mutta yhtä lailla huolta herättää myös se, jäävätkö iäkkäiden mielenterveyden sairaudet huomaamatta, toteaa proviisori Maria Rikala. Toimittajana Anne Heikkinen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä