Ykkösaamu

Risto Makkonen: Mitä nationalismi merkitsee EU:n kannalta?

  • 6 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa -95 Ranskan presidentti Francois Mitterrand piti EU parlamentissa Strasbourgissa puheen, joka on jäänyt jokaisen paikka olleen mieleen. Hän sanoi ääni väristen:"Le nationalisme c'est la guerre"- nationalismi merkitsee sotaa. Tähän kiteytyi sodan kokeneen,jo heikentyvän presidentin   huoli silloisesta Balkanin tilanteesta sekä EU:n ja koko Euroopan tulevaisuudesta .

Samaan aikaan parlamentin käytäviä kulki toinen ranskalainen, jonka kaikki tunsivat, mutta jonka seuraan ei ollut tungosta. Hän oli Jean-Marie Le Pen. Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman silloinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko vuodesta   -84. Katkeamaton ura meppinä jatkuu, sillä hänet valittiin sunnuntaina jälleen uudelleen - 85-vuotiaana.

Hänen perustamansa puolue säikäytti koko Euroopan poliittista eliittiä viime sunnuntaina. Tyttären, Marine Le Pennin johtama puolue otti neljäsosan ranskalaisten äänistä ja sai maan suurimman äänisaaliin.  Ennusteet tiesivät veikata voittoa, mutta nyt se on totta. Jos isä Le Pen onkin kuvannut kaasukammioita historian pikku yksityiskohdaksi, on tytär Marine Le Pen siivonnut puolueensa vähemmän rasistiseksi. Jäljellä on kuitenkin muukalaisvastaisuus ja kansallismielisyys. Kansallinen rintama ei aja Ranskaa ulos vain eurosta vaan myös EU:sta.

Vaikka eurovaalit antoivat samansuuntaisia tuloksia muissakin maissa, on Ranskan vaalituloksella poikkeukselliset sisä- ja EU-poliittiset vaikutukset.

24 prosenttia äänistä ei ole enemmistö. Samalla kuitenkin Ranskaa johtavien sosialistien kannatus putosi kolmeentoista ja parlamentin suurimman oppositiopuolueen, oikeistolaisen UPM:n kannatus 20 prosenttiin. Jos presidentti   François  Hollande on ollut viime kuukaudet poliittisesti voimaton, on hän nyt halvaantunut. Tappiollisten paikallisvaalien jälkeen maaliskuussa hän vaihtoi pääministerin ja muita avainministereitä, mutta suosion suunta ei muuttunut. Näin epäsuosittua presidenttiä ei Élysée-palatsissa koskaan ennen ole ollut.

Rajan takana Saksassa Ranskan tilannetta kommentoitiin välittömästi sanomalla, että Suuri Kansakunta "Grande Nation" on nyt suuri ongelma: heikko presidentti, talous kriisissä ja nyt lisäksi uusi oikeistoaalto. Tilanne on samanlainen kuin monessa muussa EU-maassa: rakenneuudistuksia pitäisi tehdä, velkaantuminen pysäyttää ja kasvu saada aikaan. Ero on vain siinä, että mittasuhteet ovat toiset. Ranska on EU:n toiseksi suurin talous Saksan jälkeen.

Kun perinteinen vasemmisto Ranskassakin kannattaa elvytystä, ei hallituksella liikkumatilaa juuri ole, kun Brysselistä vaaditaan rakenneuudistuksia.   Ne etenevät hitaasti ja hallitus joutunee pyytämään jälleen lisäaikaa komissiolta. Taloustilanne on ollut kuin tarjottimella Kansalliselle rintamalle. Se torjuu EU:n vaatimukset, vaatii valtiolle vahvaa roolia, vastustaa globalisaatiota, kannattaa vapaakaupan sijaan protektionismia ja luonnollisesti EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen torjumista. Kun tähän listaan lisätään maahanmuuton rajoittaminen on äänisaalis varma.

Kansallinen rintama on ollut edelläkävijä. Jo -90-luvulla Ranskassa puhuttiin vaihtoäänestäjistä. Näillä tarkoitettiin vasemmistolaisia, usein kommunisteja, jotka kiepsauttivat poliittisen kantansa suoraan äärioikeistoon. Nyt tämä ei ole uutta muissakaan maissa. Oikeisto-opposition ja populismin pelko kaventaa hallitusvastuussa olevien vasemmistopuolueiden liikkumatilaa, kuten kotimaassakin olemme huomanneet.

Kansallisen rintaman maanjäristykseksi kuvattu vaalivoitto ei ollut ensimmäinen kerta. Vuonna 2002 isä Le Pen löi presidentinvaaleissa harmaan ja asiallisen sosialistien ehdokkaan pääministeri Lionel Jospinin ja pääsi toiselle kierrokselle. Jean-Marie le Pen on ollut presidenttiehdokkaana kaikkiaan viisi kertaa - useammin kuin Paavo Väyrynen.

Seuraavat presidentinvaalit pidetään Ranskassa vuonna 2017. Jos puolueen kannatus pysyy nykytasolla, on tytär Marine vaalien toisella kierroksella.  

Marine Le Pen kävi keskiviikkona EU-parlamentissa kokoamassa omaa puolueryhmää. Mukaan on tulossa Hollannin ja Itävallan vapauspuolueet ja Italian Lega Nord. Liittolaisten löytäminen näyttää hankalalta, sillä niin äärioikeistolainen ja rasistinen puolueen maine on.

Pelkkä EU-vastaisuus ei riitä liimaksi muiden oikeistopopulistien kanssa. Britanniassa suurvoittoon yltänyt itsenäisyyspuolue vastustaa kyllä EU:ta, mutta kannattaa maansa perinteen mukaan vapaakauppaa. Vapaakaupan kohdalla Kanaali on leveä siitä riippumatta, kuka Ranskaa tai Britanniaa johtaa.

Kansallisen rintaman vaalivoitto ei vielä EU:ta halvaannuta, mutta heikentää ennestään Ranskan perinteistä asemaa Unionissa. Vielä presidentti Francois Mitterandin ja liittokansleri Helmut Kohlin aikoina -90-luvulla piti pitkälle paikkansa sanonta, että Ranska ideoi ja Saksa maksaa. Tuo sukupolvi tiesi omasta kokemuksesta, mitä nationalismi merkitsee. Siksi Reinin yli rakennettiin uudet, vahvat taloudelliset ja poliittiset sillat - myös euro.

Kansallinen rintama haluaa Ranskan pois paitsi EU:sta myös NATO:sta. Tätä sanomaa kuullaan herkällä korvalla Moskovassa. Venäjän kannalta kansallismielisyyden vahvistuminen Länsi-Euroopassa näyttää ensi silmäyksellä parantavan suhteellisesti sen asemia. Mutta voi käydä juuri päinvastoin; oikeiston ja populismin paine ryhdistää perinteisten puolueiden yhteistyötä myös kauppa- ja ulkopolitiikassa. Vanhoilla puolueilla on kuitenkin selkeät enemmistöt kaikissa EU-maissa - myös Ranskassa.

Eri asia sitten on, miten käy Britanniassa ensi vuonna. Kanaalissa on paljon sumua.

Lähetykset

  • pe 30.5.2014 8.55 • Yle Areena

Jaksot

  • Ranskan presidentin puheen ennakko, Annastiina Heikkilä Pariisista. EU:n suunta Saksan ja Ranskan vaalien jälkeen. Miten Suomi haluaa EU:ta kehittää, kolme kansanedustajaa, Matti Vanhanen, (kesk) Anna-Mari Virolainen, (kok) ja Mika Niikko (ps) eduskunnan suuresta valiokunnasta kertovat näkemyksiään. Kurdit äänestävät itsenäistymisestä Irakin kurdialueilla, Suomen kurdiliiton sihteeri Welat Nehri puhelimessa. Millainen on henkinen matka muslimista kristityksi, kulttuurintutkija Maria Pekkala studiossa. Kolumni, Erkki Virtanen.
    Toimittaja Päivi Neitiniemi

  • Saksan vaalituloksen merkitys: tunnelmat Berliinistä suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, studiossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Kimmo Elo. Brexit-neuvottelujen seurantaa, puhelimessa tutkija Mikko Kuisma. Turvapaikanhakijoita kääntyy kristityiksi, mitä on ilmiön taustalla, sitä kysymme  muun muassa Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Jari Rankiselta. Kolumni, Kari Enqvist.
    Toimittaja Olli Seuri.

  • Saksan liittopäivävaaleissa tehtiin historiaa. Vaihtoehto Saksalle -puolue nousi kolmanneksi suurimmaksi, kun taas vaalin kakkonen sosiaalidemokraatit romahtivat huonoimpaan tulokseen sitten toisen maailmansodan. Vaalin ykkönen on odotetusti kristillisdemokraatit ja liittokansleri Angela Merkel, mutta voitossa on ikävä yli 8 prosenttiyksikön kannatuksen laskun sivumaku.
    Saksan vaaleista keskustelivat Suomen Saksan-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja Helsingin yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Kimmo Elo. Toimittaja on Olli Seuri.
    Kuva: Oliver Lang/Epa

  • Katalonia pyrkii itsenäistymään, puhelu suomentaja Kari Jokelaiselle Barcelonaan. Työllisyysrahoja on käyttämättä poikkeuksellisen runsaasti. Osastopäällikkö Kimmo Ruth Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta ja johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista selittävät miksi. Pääministeri Juha Sipilä tapaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin. Saksan liittopäivävaalien merkitystä arvioi Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Ysärikatsaus.
    Toimittaja Päivi Neitiniemi.

  • Suomi tähyää Kiinan vesimarkkinoille: EU-Kiina vesikokous Turussa, ympäristoministeri Kimmo Tiilikainen haastattelussa. Onko Suomen koulutusmenestys kohta vain kaunis muisto? Kanasanedustajat Sanna Lauslahti, (kok) ja Pilvi Torsti, (sd) sekä opettaja Arno Kotro arvioivat.  EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen muistelee yhdessä urastaan kertovan kirjan toisen tekijän Arto Niemisen kanssa. Ulkomaanlehdet Saksasta, Pertti Rönkkö.
    Toimittaja Sakari Kilpelä

  • YK:n yleiskokous ja maailmanjärjestön tavoitteet. Studiovieraina Suomen entinen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi. Yhdysvaltojen keskuspankin odotettua kokousta arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Taloustieteen huippuyksikkö Suomeen. Miten se vaikuttaa tutkimuksen tasoon? Vieraina professori Topi Miettinen Hankenista ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Kolumni, Risto Makkonen. Toimittaja Olli Seuri.

  • Eduskunta aloittaa alkoholilain kokonaisuudistuksen käsittelyn, ja Ykkösaamu ottaa varaslähdön aiheeseen kahden kansanedustajan kanssa. Nuorten käsitykset turvallisuudesta erovat virallisen Suomen turvallisuuspuheesta. Arkisten esineiden historaa. Miten puuttau työpaikkakiusaamiseen.
    Toimittaja Päivi Neitiniemi

  • Ammattikoulun, lukion ja korkeakouluhaun uudistuksen ongelmat, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Rohingya-vähemmistön ongelmat, Kirsi Crowley. Poliittinen valta Suomessa, politiikan tutkijat Mari K. Niemi ja Heikki Paloheimo. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Maahanmuuton kustannukset, kulttuuri-, urheilu- ja Eurooppa-ministeri Sampo Terho. Kansanedustajaraati, Aila Paloniemi, kesk.,Hanna Sarkkinen sd. ja Ilkka Kanerva, kok. Suomalainen ajattelu, sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori ja dosentti, Leena-Maija Rossi. Ysärikatsaus, Kati Lahtinen. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

  • Perhevapaiden uudistus ja työelämä, kansanedustaja Juhana Vartiainen, kok., tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen, PT ja tutkimuspäällikkö Minna Salmi, THL. Kuntamarkkinat, varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto. EU - Junckerin puhe ja meppien vaikutusvalta, Heidi Hautala, vihr. ja Petri Sarvamaa, kok. Ulkomaanlehdet, Erkka Mikkonen, Moskova. Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Bensa-, diesel- vai sähkömoottoriauto - mihin suuntaan ollaan menossa? Studiossa toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan keskusliitto, toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Autoliitto ja kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, Ari Jalonen, sin. Eduskunnan vierailijalistojen hävitys, toimitusjohtaja Mikael Jungner, Kreab. Lulucf ja Suomi, europarlamentaarikko Nils Torvalds ja tutkimusprofessori Antti Asikainen, Luke. Kolumni, Aleksis Salusjärvi. Toimittajana Sakari Kilpelä.

  • Oikeusministeri Antti Häkkänen. Ranskan lakot, toimittaja Annastiina Heikkilä, Pariisi. Hurrikaanin jäljet, vt. toimitusjohtaja Esko Kivisaari, Finanssiala ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi, SPR. Kolumni, Paula Takio. Toimittajana Marja Ala-Kokko.

Klipit

  • Suomessa sadat turvapaikanhakijat ovat luopuneet islaminuskosta ja kääntyneet kristityiksi.

    Miksi he kääntyvät ja mitä heille tapahtuu sen jälkeen?

    Ykkösaamun haastattelussa islamintutkija Maria Pakkala Helsingin yliopiston Maailman kultturien laitoksesta.

    Toimittajana Päivi Neitiniemi.

  • Sunnuntaina Saksassa on liittopäivävaalit, joissa valitaan uusi parlamentti. Parlamentti valitsee puolestaan liittokanslerin, jolle paikalle vahva ehdokas on jo vuodesta 2005 liittokanslerina ollut kristillisdemokraattien Angela Merkel. Mutta moni muu asia odottaakin ratkaisua vaalipäivän iltaan saakka. Saksan vaaleja ruotivat yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta, toimittaja Pertti Rönkkö Berliinistä ja Ykkösaamun toimittaja Päivi Neitiniemi.
    Kuva: EPA-EFE/FILIP SINGER

  • Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n koulutusvertailussa Suomi menestyy hyvin, mutta ei niin hyvin kuin joskus aikaisemmin. Nykyään mm. korkeakoulututkinnoissa jäämme alle OECD:n keskiarvon ja muitakin heikkouksia on alkanut ilmaantua. Miten koulutusjärjestelmä trimmataan uudelleen kuntoon? Asiasta keskustelevat eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheejohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti, sivistysvaliokunnan jäsen ja SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti ja filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettaja Arno Kotro. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on varastanut YK:n yleiskokouksessa valokeilan, kun esimerkiksi Venäjän Putin ja Kiinan Xi ovat poissa. Trump puolusti eilisessä puheessaan "Amerikka ensin" -politiikkaansa ja uhkasi tuhota Pohjois-Korean.
    YK:n yleiskokouksesta ja järjestön uudistumisen tarpeesta keskustelevat Suomen entinen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi ja kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi. Toimittaja on Olli Seuri.

  • Suomella on komea historia OECD:n vuosittaisessa koulutusvertailussa, mutta viime vuodet on mennyt huonommin. Uusimmassa vertailussa Suomi jää korkeakoulutettujen määrässä jo alle OECD-maiden keskitason.

    Suomessa on viimeiset vuosikymmenet eletty Ruususen unta koulutuksen suhteen, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen Ykkösaamussa. Sakari Kilpelä haastattelee.

  • THL julkisti tiistaina 12.9. tutkimuksen, jonka yksi viesti oli, että äitien työssäkäynti ei lisäänny kotihoidon tukea lyhentämällä, vaan paras keino on pidentää isyysvapaata.

    Ykkösaamun haastattelussa tutkimuksen tyrmänneet Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen. THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi kommentoi arvosteluja puhelinhaastattelussa.

  • Saksan Frankfurtissa alkaa torstaina suuri autonäyttely. "Tulevaisuus nyt" - teemainen näyttely esittelee autojen ja liikkumisen uusimmat trendit. Autoilijat alkavat olla ihmeissään, kun poliittinen ja teollinen paniikki henkilöautojen käyttövoimasta leviää. Sähkö vai polttomoottori? Autoilun tulevaisuuteen kurkistavat liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen sinisestä eduskuntaryhmästä, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan keskusliitosta ja toimitusjohtaja Pasi Nieminen Autoliitosta. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • Tiedustelulakeja kiirehditään, saako suojelupoliisi jatkossa avata kansalaisten luottmuksellisia viestejä ja millä perusteella? Oikeusministeri Antti Häkkänen on Ykkösaamun Marja Ala-Kokon vieraana.

  • Peräti kolme isoa sotaharjoitusta alkaa Itämeren alueella tällä viikolla. Venäjän Zapad alkaa ensi torstaina, mutta jo tänään käynnistyvät Ruotsin isännöimä suuri Aurora ja näistä kolmesta pienin harjoitus, jokavuotinen Saksan merivoimien Northern Coast, jossa tällä kertaa Ruotsi on johtovastuussa. Asiasta keskustelevat everstiluutnantti Marko Leppänen Pääesikunnasta, everstiluutnantti Juhani Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta ja vanhempi tutkija, valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää Viron puolustuksen ja turvallisuuden tutkimuskeskuksesta. Toimittaja on Päivi Neitiniemi.

  • Hallitus päätti budjettiriihessä selvityttää kansalaisten luottotiedot yhteen keräävän positiivisen luottorekisterin perustamista. Positiiviseen luottorekisteriin kirjattaisiin ylös kaikkien suomalaisten velat, tulot ja maksukäyttäytyminen. Mihin tällaista rekisteriä tarvitaan ja kenellä olisi pääsy suomalaisten tulo- ja tilitietoihin, jos tälläinen kaiken kattava rekisteri perustetaan? Asiasta ovat keskustelemassa johtaja Lea Mäntyniemi rahoitusalan etujärjestö Finanssiala ry:stä, entinen oikeusministeri, RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

  • -Julkisuudessa käytävä puolueen keskeisten vaikuttajien debatti vie intoa kentältä. Puoluessa on hyviä hankkeita on käynnissä, jotka eivät vielä näy, vakuuttaa Salmi.
    Demareiden gallupkannatus vähenee ja omatkin arvostelevat puheenjohtaja Antti Rinnettä. Seuraavaksi puntaroidaan kuohuntaan SDP:n ympärillä. Päivi Neitiniemen haastattelussa ovat Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
    Kuva: Lehtikuva

  • Yön tietojen mukaan Pohjois-Koreassa on nähty siirrettävän järeää ohjusta kohti länsirannikkoaan. Oletetaan, että Pohjois- Korea on valmis laukaisemaan lisää ohjuksia koska tahansa. Yhdysvalloissa puuhataan suurten kiinalaispankkien toiminnan rajoittamista, jotta Kiina taipuisi Pohjois-Korean tiukempaa taloudelliseen eristämiseen. Minkälainen uhkailujen ja varustautumisen kierre on käynnissä? Ykkösaamussa keskustelevat Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki ja tutkija Markku Lehmus Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta. Toimittaja on Sakari Kilpelä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä