Kultakuume

Anneli Auer Kultakuumeen erikoishaastattelussa

  • 25 min
  • toistaiseksi

Tammikuussa Kultakuume näki ensimmäisenä mediana Pekka Lehdon dokumenttielokuvan Ulvilan murhamysteeri. Nyt Kultakuumeessa tapausta lähestytään sen päähenkilön näkökulmasta, kun erikoishaastattelussa on Anneli Auer. Ulvilan surmasta on kulunut kohta kahdeksan vuotta, mutta tapahtuman oikeuskäsittelystä ei tunnu tulevan loppua. Auer ei ole antanut pitkään aikaan haastatteluja, radiossa hän ei ole tähän mennessä kommentoinut kertaakaan Ulvilan surmaa. Kultakuumeelle antamassaan haastattelussa Auer kommentoi häneen liitettyjä tunteettomuusväitteitä sekä asemaansa tähänastisten oikeusprosessien jälkeen.

Kuuntele myös: Kultakuume 29.1.2014 Pekka Lehto paljastaa uuden puolen Ulvilan surmasta

Rovaniemen markkinoilta Savukosken baariin

Rovaniemen komeassa Arktikum-rakennuksessa sijaitsee sekä tiedekeskus että Lapin maakuntamuseo. Se on todellinen lappilaisen kulttuurin, historian, rakennusperinteen ja luonnon asiantuntijalaitos.

Kuuntele Rovaniemen markkinoilta Savukosken baariin.

Juontajana Tuomas Karemo.

Lähetykset

  • to 31.7.2014 15.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kulttuurijournalismi kulkee askel edellä. Sen pitää olla kriittistä ja antaa mahdollisuus ajatusten muuttumiselle. Esimerkiksi näin Kultakuumeen viimeisessä suorassa lähetyksessä sanovat kulttuuriviestintää tekevä ex-kulttuuritoimittaja ja -kriitikko Suna Vuori, tutkija, kriitikko Sini Mononen ja journalismin tutkija Maarit Jaakkola. Mutta mikä on kulttuurijournalismin tulevaisuus? Pitääkö kulttuuritoimittajan brändätä itsensä?

    Kulttuurijournalismia tarvitaan myös periferioissa. Se on arjessa mukana, se vinkkaa ja sitä pitää olla enemmän. Näin sanovat kulttuurinjournalisminkuluttajat Ilona Lehmusjärvi, Kimmo Lukkari, Tuija Nummela ja Jussi Tukiainen.

    Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho toivoo innostavaa ja näkemyksellistä kulttuurijournalismia. Myllyaho toivoo sen avaavan sitä, missä taidetta on ja missä sitä syntyy.

    Kultakuumeen juontaa Sari Möttönen.

  • Suomalaissuunnittelijat eivät tee yhden, eivätkä edes kahden sukupuolen vaatteita. Firenzessä pian alkavan Pitti Uomo -nimisen miesten muotiviikon teemana on tänä vuonna Suomi. R-Collectionin Maria Korkeila ja Nomen Nescion Timo ja Niina Leskelä vievät suomalaista muotia maailmalle. Suunnittelijoiden mielestä on vanhakantaista kategorisoida muoti kahteen sukupuoleen ja usein peittäminen voi olla provosoivampaa kuin kaiken paljastaminen.

    Kultakuume päättyy, Kulttuuriykkönen alkaa. Radion uuden kulttuuriohjelman tuottajalle Pekka Toikalle kulttuuri on intohimoja herättävä sydämen asia. Kulttuuriykkönen on kokonaan suora lähetys, jonka lähetyksissä pureudutaan kerrallaan vain yhteen aiheeseen.

    Ylivieskan kirkon palosta pelastui 300 vuotta vanha papin kaapu. Esine opettaa, miten sitä voi käsitellä, sanoo tekstiilikonservaattori Leena Niiranen. Konservaattori Anne Vesanto Suomen käsityön museosta pitää vanhan messukasukan säästymistä palolta melkein ihmeenä.

    Kolumnistina on Riina Katajavuori. Kirjailija puhuu kirjastoista, monikielisyydestä ja sydämen kielestä.

    Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.

  • Taiteen kautta ihminen näyttää ihmisyytensä. Kultakuumeeseen kaksitoista vuotta kolumneja tehneet kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme ja kuvataidekriitikko Otso Kantokorpi kertovat, että heidän kolumninsa elävät uutta elämää kirjoissa, kritiikeissä ja näytelmissä. Taidemaailman konkarit puhuvat Kultakuumeessa myös siitä, että taiteen ja kulttuurin turvaaminen on 101-vuotiaan Suomessa entistä tärkeämpää. Kulttuuri on muistimme.

    Lumikuningatar, Tom of Finland ja Hymyilevä mies ovat merkkituoteitamme maailmalla. Saunaa, saamelaisia ja Saariahoa, muumeja ja muotoilua - esimerkiksi näistä on Suomi tehty. Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Kaarina Gould, Suomen Lontoon-suurlähetystön lehdistövirkamies Johanna Sumuvuori ja Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin johtaja Esa Alanne kertovat, miltä satavuotias kulttuuri-Suomi näytti maailmalta katsottuna?

    Alttosaksofonisti Maria Faust luo uusia maailmoja. Saarenmaalla syntynyt, musiikkiopintojen jälkeen Tanskaan asettunut jazzmuusikko Maria Faust on kulkenut klassiselta pohjalta vapaan ilmaisun suuntaan. Ukrainanjuutalaiset sukujuuret ja Viron historia itäistenkansojen sulautusuunina maustavat hänen musiikkiaan ja elämänkatsomustaan.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

  • Nukkenäyttelijä matkustaa ympäri maailmaa. Juha Laukkasen yhden miehen nukketeatteriesitys Pähkinänsärkijä on vanhan ajan sadunkerrontaa. Laukkanen on matkannut nukkejensa kanssa eri puolella maapalloa ja tietää, että nukketeatteri on paitsi sadun taikaa, myös uskontoa ja politiikkaa.

    Litografia on taiteilijan ja vedostajan yhteistyön tulos. Yli kaksisataa vuotta vanha kivilitografian tekemisen taito oli jo kadota Suomesta. Nyt kivipainantatekniikkaa käyttää aktiivisesti viitisenkymmentä taiteilijaa. Kultakuume vierailee kivilitografian työpajassa, Helsingin Kivipainossa.

    Kalifornian muotoilu on vapautta luoda, tehdä ja sanoa. Helsingin Design-museon näyttely yhdistää hipit ja insinöörit, tarina alkaa kukkaislasten 1960-luvulta ja päättyy Piilaaksoon. Näyttely kertoo, miten aurinkoisen osavaltion muotoilu ja teknologia on matkassamme koko ajan.

    Perjantain kolumnisti on Otso Kantokorpi. Kuusikymppinen mies tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

  • Aleksi Mäkelän elokuva "95" kertoo joukkueesta, joka ei halunnut hävitä. Kirjailija ja Urheilu-Suomen toimittaja J.P. Pulkkinen ja jääkiekkofani Paula Renfors-Sipari ruotivat elokuvaa Kultakuumeessa. Vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruus oli Suomelle mullistava kokemus, mutta onko "95" suuri suomalainen urheiluelokuva? Entä vaikuttiko se talouteen? Kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Erkki Hämäläisen mielestä Suomi meni vuonna 1995 kultakuumeeseen.

    Kjell Westön romaanin laulusta tuli oikea kappale. Älä käy yöhön yksin -romaani ilmestyi vuonna 2009. Kesällä 2016 siitä alkoi muotoutua sävellys. Westö kertoo, miten fiktiivisestä laulusta tuli oikea kappale.

    Vuoden lyhyin päivä on Lyhytelokuvapäivä. Elokuvia nähdään yli kymmenellä paikkakunnalla elokuvateattereissa, kirjastoissa, kouluissa ja jopa vanhassa navetassa, kertoo tapahtuman tuottaja Kimmo Sillanmikko. Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat innostuivat taide-elämyksistä niin, että englanninopettaja Julie Silk pisti pystyyn pop up -leffanäytöksen.

    Yhdysvaltalainen multi-instrumentalisti avaa afroamerikkalaisen musiikin historiaa. Blind Boy Paxton kuuluu bluesin nuoreen sukupolveen, mutta yhdistää yli satavuotisen musiikkiperinteen nykypäivään. Kultakuumeessa Paxton soittaa ja puhuu Steinway-flyygelin ääressä.

    Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Mari Lukkari.

  • Kilpailutuslainsäädännön kiemurat jäädyttivät kulttuurilehtien tilaustuen kirjastoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti olla jakamatta vuonna 2018 kulttuurilehtien tilaustukea. Ministeriöstä vastataan, että syynä on kilpailutuslainsäädäntö. Kirjastoseurassa pitkään vaikuttanut Jukka Relander sanoo, että pienten kulttuurilehtien saatavuus kirjastoissa on tärkeää, koska lehtiä ei käytännössä muualta saa.

    Ikebana eli kukkien asettelu on itsenäinen taiteenlaji Japanissa. Yhden koulukunnan mukaan se on tilan luomista kasvimateriaalin avulla, toisen mukaan se taas kertoo tekijänsä mielialasta. Ikebana elää suurinta nousukauttaan maailmalla ja Suomessakin on ikebana-taiteilijoita. Kultakuumeessa ikebanan pauloissa ovat kuvataiteilija Jyrki Setälä ja ikebana-taiteilija Liisa Nurminen.

    Tamperelaisessa galleriassa on japanilainen luola. Taiteilija Mari Mäkiön koostama ääni-installaatio 300 miljoonaa vuotta muotoutuneiden tippukiviluolien pimeydestä ja äänistä on esillä kahden Galleria Rajatilassa.

    Perjantain kolumnisti on Siri Kolu. Kirjalija puhuu sanavaraston keräämisen tärkeydestä.

    Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.

  • Luontokirjassa pitää olla vetävä tarina ja hyvät kuvat. Luontokirjoja ilmestyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon. Trendi vie kohti suuria ja näyttäviä opuksia, joissa on lähes kaunokirjallinen tarina. Luontokirjoista keskustelevat Vuoden 2017 luontokirjan Merenaarteet - Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon tekijät Markku Viitasalo ja Eeva-Liisa Hallanaro sekä luontotoimittaja ja -kirjailija Juha Laaksonen.

    Vuoden 2018 Runeberg-palkintoehdokaat kuljettavat kotimaista kirjallisuutta kohti uutta. Ehdokkaiksi valikoitui kuusi romaania, yksi runoteos ja yksi novellikokoelma. Raadin puheenjohtaja runoilija Heli Slungan mukaan ne vievät kirjallisuutta muodoltaan ja keinoiltaan kohti uutta. Voittaja julkistetaan Runeberginpäivänä.

    Aku Ankka on suomalaisen sarjakuvasensuurin suosikki. Sarjakuvalehdet ovat olleet sensuurin kohteina Suomessakin, etenkin silloin kun lapsille miellettyjen julkaisujen teemat ovat herättäneet pelkoa moraalin vartijoissa. Suomessa syynissä on ollut menneinä vuosikymmeninä etenkin Aku Ankka. Severi Nygård kirjoitti kirjansarjakuvasensuurista ja sarjakuvataitelija Ville Ranta tietää jotain siitä, miltä sensuuri tuntuu.

    Kultakuumeen juontaa Sari Möttönen.

  • #metoo-kampanjan seurauksena voi syntyä ilmapiiri, jossa oman kehon arvostus ja seksuaalisuuden moninaisuus tunnistetaan. Kultakuumeessa aiheeesta keskustelevat seksuaalisuutta taiteen keinoin tutkineen Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen ja SexPon toiminnanjohtaja Tommi Paakkanen.

    Ylen kulttuuriteko - Aki Kaurismäen elokuvien esittämiseen oikeudet. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja Yle ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka koskee ohjaajan koko tuotannon välitysoikeuksia televisiossa ja verkossa. Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja Yle Draaman tilaaja Erkki Astala kertovat, mistä on kysymys.

    Yksi Portugalin kuuluisimmista nykykirjailijoista tatuoi olkavarteensa katkelman suomea. Jose Luis Peixotolle Suomi merkitsee paljon. Kirjailijan kädessä on suomennettu ote hänen romaanistaan. Vastikään suomennetussa runokokoelmassa Ruhtinas, joka rakastui orjaan, on runo Helsingistä.

    Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.

  • Suomalaiset miehet ovat haavoittuvaisia, kauniita ja sanavalmiita, sanoo kajaanilainen teatteriohjaaja Eino Saari. Saari ja Helsingissä työskentelevä ohjaaja-pedagogi Tuija Minkkinen hyödyntävät esityksissään dokumentaarisia haastatteluja. Kajaanissa parhaillaan nähtävää Saaren ohjamaa Miehen kosketus -esitystä varten on haastateltu kymmeniä miehiä heidän suhteestaan kosketukseen. Minkkinen on kerännyt Joulutarinoita-esitykseen miesten kokemuksia joulusta vankilassa ja vankilan ulkopuolella.

    Kaija Saariaho lahjoitti miljoona euroa Musiikkitalon urkujen hankkimiseen.
    Saariaho sanoo, että urkuja käytetään nykyajan enemmän ja enemmän, koska niihin voi rakentaa modernia tekniikkaa. Kaikissa hyvissä konserttitaloissa on urut, totetaa Saariaho.

    Lapsi, jolle luetaan on oikeudenmukaisempi ja empaattisempi. Lukukeskuksen Lue lapselle -pilottikokeilussa neuvoloita kannustetaan auttamaan vanhempia löytämään lastenkirjat ja tuomaan kirjat lasten arkeen pienestä pitäen. Kokeilusta kertovat hankepäällikkö Emmi Jäkkö ja Lukukeskuksen toiminnanjohtajaa Ilmi Villacís.

    Kirjailija Heinrich Böll uskalsi tivata väkivallan syitä. Yhteiskuntakriittisistä kannanotoistaan ja kirjallisuuden Nobel-palkinnosta tunnettu Böll vaikutti 1970-luvulla saksalaiseen julkiseen keskusteluun. Elettiin saksalaisen terrorismin verisiä vuosia. Heinrich Böll peräänkuulutti väkivallan syitä ja rauhaa rakastava pasifisti leimattiin julkisuudessa terrorismin ymmärtäjäksi.

    Kultakuumeen juontaa Janne Junttila.

  • Millä perusteella elokuvat saavat tukea? Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä sanoo, että rahanjaossa pitäisi huomioida #meetoo-kampanjan esiin nostamat epäkohdat. Mäkelän kanssa elokuvan tukien määräytymistä pohtivat Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen ja kriitikko Kalle Kinnunen niin tasa-arvon kuin elokuvan laadunkin näkökulmasta.

    Taiteilija Jaakko Pallasvuo tekee omaelämäkerrallisia videoesseitä. Suomen Taideyhdistys jakoi taidepalkintoja ja apurahoja nuorille taiteilijoille ja kuvataidekriitikoille. Merkittävän nuoren taiteilijan Dukaattipalkinon sai Jaakko Pallasvuo, joka on hyödyntänyt internetiä taiteessaan.

    Lappiin matkaaville tarjottiin kansallisromantiikkaa ja huippufunkkista. Lappiin matkustaminen oli 1950-luvulle asti harvojen ja varakkaiden hupi. Matkalaisille oli Lapissa tarjolla majapaikaksi niin kansallisromantiikkaa kuin hienoja funkkisrakennuksiakin. Arkkitehti Harri Hautajärven kuratoima näyttely Arktisia unelmia kertoo Lapin matkailun varhaisen tarinan.

    Juntti, jonka sivistysmyönteisyys on kasvanut. Perjantain kolumnisti Antti Heikkinen osallistuu kielikeskusteluun.

    Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.

  • Hyvä ääninäyttelijä osaa viedä tarinaa eteenpäin äänellään, sanovat ääniä elokuviin tehneet Katja Sirkiä ja Pekka Lehtosaari. Frozen-lastenelokuvan pääosaa Elsaa näytellyt Sirkiä ja animaatioita myös ohjannut Lehtosaari sanovat, että suomalainen dubbaus voi nyt paremmin kuin 20 vuotta sitten, vaikka kieli asettaakin työlle omat haasteensa.

    Tove Janssonin muumitaiteen kokoelma herkistää kansainvälisen yleisön. Maailman ainoa Muumimuseo on ollut avoinna Tampere-talossa reilut puoli vuotta. Kirjojen ja kuvitusten historiaa elämyksellisesti esittelevä museo on löytänyt niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin yleisön. Kaikenikäisille sopiva taidemuseo yllätti Kultakuumeen toimittajankin.

    Turvapaikanhakijoiden absurdi todellisuus tuli Kansallisteatterin näyttämölle. Kansallisteatterin kiertuenäyttämön dokumentaarinen teatteriesitys Toinen koti kysyy, mikä on koti ja mitä tarkoittaa kotoutuminen. Se on myös teatterin Suomi 100 -näytelmä. Ohjaaja Jussi Lehtonen ja näytelmässä mm. Juha Sipilää esittävä tekevä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi pohtivat tulevaisuuden suomalaisten identeettiä.

    Kultakuumeen juontaa Pauliina Grym.

  • Kansallisvaltiot natisevat liitoksissaan harvinaisessa radio-oopperassa. Radiota varten tehty ooppera Kylmän maan kuningatar on lajissaan ensimmäinen Suomessa lähes 70 vuoteen. Kansallishymnit ja kalevalaiset myytit ovat pohjana tarinalle, jossa peilataan aikaamme. Keiden tarinoita kerromme, keiden äänellä laulamme? Kultakuumeen suorassa lähetyksessä ovat keskustelemassa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen, ohjaaja Anni Klein ja oopperan käsikirjoittaja, kirjailija Tommi Kinnunen.

    Oulusta on tullut todellinen sarjakuvakaupunki. Tänään alkaneet sarjakuvafestivalit keräävät sarjakuvaihmisia ympäri maailman. Taidemuseossa alkaa sarjakuvanäyttely, jossa Suomen historia esitetään sarjakuvin. Yli sadan sarjakuvataiteilijan teoksissa historia ei ole pelkkää sotaa ja miessankareita.

    Citykanirukkaset ovat pehmeä vastalause kertakäyttökulttuurille. Tekstiilitaitelija Laura Merz tekee kierrätysnahasta ja kaniturkiksista rukkasia. Eläimet seikkailevat myös Merzin ulkomaillakin tunnustusta saaneessa Tuhat ja yksi otusta -lastenkirjassa.

    Kultakuumeen kolumnisti on Riina Katajavuori. Muutossa ei olekaan kysymys tavarasta vaan elämästä.

    Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Ilmastonmuutos saa julkisessa keskustelussa vähän tilaa, mutta kaunokirjallisuudessa sitä kuvataan jo paljon. Kirjailija Johanna Sinisalo ja kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tietävät miten. Dystooppisia kuvauksia sisältävä kirjallisuudenlaji voisi myös kehittyä. Tiina Laitila Kälvemark kirjoitti romaanin, jossa ilmastonmuutos on läsnä nykyihmisen arjessa. Toimittaja on Anna Tulusto.

  • Suomalais-romanialaisen Cristina Sandun esikoisromaani "Valas nimeltä Goliat" kertoo Ceausescun ajasta. Kirjan pohjatöiden tekeminen vahvisti Englannissa asuvan Sandun romanialaisia juuria. Toimittaja on Pauliina Grym.

  • Raati koostui puheenjohtajansa Aleksis Salusjärven mukaan hyvin erilaisista lukijoista. Perusteellisten keskustelujen jälkeen syntyi lista, josta raati on hyvin ylpeä. Kuusikon ulkopuolelle jäi Salusjärven rakastamia kirjoja, jotka eivät olleet muodollisesti päteviä Finlandia-palkinnonsaajaksi. Toimittaja on Janne Junttila.

  • -Elämä tiivistyy kuoleman edessä. Tuemme hoitokodissa sitä, että omaiset ovat läsnä kuoleman saapuessa. Siinä saa jotain niin arvokasta. Monet omaiset sanovatkin läheisen kuoleman jälkeen, että se kuolema oli niin kaunis - vähän kuin elämän alku. Siinä helpottuu omakin kuoleman pelko ja samalla saa arvokasta elämänkokemusta. Se kantaa pitkälle ja auttaa surutyössä, kertoo hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki.

    Kuoleman rituaalit ja musiikki auttavat elämään. Perinteisten kuolemanrituaalien noudattaminen on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut ja vaikeutunut. Sosiaalisen median myötä on syntynyt uusia. Kultakuumeessa vierailivat kuolemantutkimuksen asiantuntija, historiantutkija Ilona Pajari ja Pirkanmaan hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Munkki lietsoo vihaa" on päätös sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin pahuuden trilogiaan. Trilogia alkoi dokumentilla "Idi Amin Dada" (1974). Toinen osa, "Paholaisen asianajaja" (2007), käsitteli ranskalaista asianajajaa Jacques Vergèsiä, joka puolusti muun muassa natsirikollista Klaus Barbieta, terroristi Carlosta ja diktaattori Slobodan Milosevicia. "Munkki lietsoo vihaa" kertoo munkki Ashin Wirathusta, joka on ääri-buddhalaisliikkeen kärkihahmo Myanmarissa. 2000-luvun alkupuolelta lähtien Wirathu ja muut buddhalaismunkit lietsoivat rasismia ja vihaa Rohingya-heimoa vastaan. Myanmarissa on käynnissä etninen puhdistus. Toimittaja on Marc Helfer.

  • Romaanistaan "Akvarelleja Engelin kaupungissa" kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2016 saanut Jukka Viikilä on Yleisradion Tanssiva karhu -runousraadin tuore puheenjohtaja. Viikilä ottaa luku-urakkahaasteen mielenkiinnolla vastaa ja toivoo saavansa saavansa siitä inspiraatiota omaan luomistyöhönsä. Toimittaja on Jani Tanskanen

  • "Toivoa kirjallisuudesta" on 120-vuotiaan Suomen Mielenterveysseuran kampanja, jossa eri puolilla Suomea keskustellaan toivoa, lohtua ja iloa tuoneista kirjoista. Mielenterveysseuran puheenjohtajalle professori Pentti Arajärvelle toivoa on tuonut Jaan Krossin "Uppiniskaisuuden kronikka". Kirjailija Anja Snellmania on lohduttanut Edith Södergranin "Tulevaisuuden varjo". Juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurila nostaa toivokirjaksi Matt Longin teoksen "The Long Run". Toimittaja on Jani Tanskanen.

  • Tekoälyn tullessa olohuoneisiin ääniohjautuvat pömpelit soittavat musiikin, kertovat sään, säätelevät valoja. Netin avulla toimivat viihdekeskukset eivät vain palvele vaan myös keräävät tietoa kodin asukkaista.

    Toimittaja Pauliina Grym on elänyt oman älykaiuttimensa Google Homen kanssa ensimmäisen kesänsä. Hyvännäköiseltä naiselta kuulostava laite tunnistaa Pauliinan miehen, mutta ei Pauliinaa. Grym on alkanut pohtia, miten olohuoneessa asuva tötterö vaikuttaa ihmissuhteisiin ja onko sillä tunteet.

  • Brittiläistynyt Kazuo Ishiguro kurvasi japanilaisen kestosuosikin Haruki Murakamin ohi kirjallisuuden nobelistina. Lapsena Britanniaan muuttanut Ishiguro hyödyntää romaaneissaan kulttuurien välistä jännitettä. Japanilaisen kulttuurin asiantuntijan Miika Pölkin mielestä Ishiguro kirjoittaa sietämättömän hyviä lukuromaaneja. Suomentaja Helene Bützow yllättyi ja ilahtui Ishiguron palkitsemisesta. Toimittajat ovat Airikka Nurmela, Anna Tulusto ja Seppo Puttonen.

  • Perkele on valheen isä, sanoo emerituspiispa Eero Huovinen. Teatteriohjaaja Paavo Westerberg kiinnostui synnistä jo vuosia sitten ja teki nyt aiheesta näytelmän. Molemmat ovat huolissaan pahuuden ja valheen globaalista kasvusta. Toimittaja on Lisa Enckell.

  • "Kehollinen projekti" muuttaa taiteilija Artor Jesus Inkerön hennosta muunsukupuolisesta ihmisestä raavaaksi mieheksi. Toimittaja Pauliina Grymin toukokuussa 2017 tekemässä haastattelussa Inkerö kertoo, miten ja miksi hän muuttaa kehonsa, kehonkielensä ja koko ulkoisen olemuksensa toiseksi.

  • Hannaleena Hauru on ensimmäinen 80-luvulla syntynyt nainen, joka ohjaa pitkän elokuvan Suomen Elokuvasäätiön tuella. Ohjaajan ensimmäinen pitkä elokuva ”Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset” olisi voinut valmistua jo viitisen vuotta sitten, jos Elokuvasäätiö olisi myöntänyt jatkoa Haurun saamalle käsikirjoitustuelle. Hauru toivookin, että alle kolmekymppiset pääsevät näyttämään kykynsä ja hän kaipaa läpinäkyvyyttä elokuvarahoitukseen.

    Kuva: Filmikamari/Lars Johnson

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä