Radio 1 vastaa

Lauantaisin klo 12.05, Yle Radio 1

Mitä mieltä olet, mitä haluaisit kuulla vai jäikö jokin vaivaamaan? Kerro meille niin me koetamme vastata.

Yle Radio 1 saa palautetta, kommentteja ja tiedusteluja ohjelmistaan päivittäin.

Radio 1:n kanavajohto käy radiossa läpi ja kommentoi viikon aikana saapunutta palautepostia sekä kertoo Radio 1:n ohjelmistosta.

Jaksot

  • Heti alkuun anteeksipyyntö. Tällä viikolla on "Päivän mietelauseena" luettu otteita YK.n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin teoksesta "Kiinnekohtia". Monia kuuntelijoita on hämmentänyt se, että alkuviikosta Dag Hammarskjöldiä tituleerattiin tässä yhteydessä YK:n apulaispääsihteeriksi. Se oli virhe, sillä Dag Hammarskjöld oli Yk:n pääsihteeri vuodesta 1953 aina kuolemaansa saakka 1961. Sekaannus saattoi johtua siitä, että useissa erikielisissä lähteissä hänestä puhutaan YK:n "toisena pääsihteerinä". Tässä yhteydessä kyse on kuitenkin puhtaasta järjestysnumerosta, sillä hän toisiaan toimi pääsihteerinä uudessa maailmanjärjestössä sen ensimmäisen pääsihteerin, norjalaisen Trygve Lien jälkeen.

    Joka tapauksessa kyseessä oli siis selvä virhe meiltä, mitä pahoittelen.

    Mutta eteenpäin:

    "Kiitokset monista historiaohjelmista: 'Rauhaton raja', 'Viaton 50-luku' . Toivottavasti tulevat joskus uusintana. Aikaisemmat Virpi Väisäsen 'Reformaation historia' ja Anna-Maija Pennasen '9 virttä muutokseen' myös hienoja. Koulussa kun ei puhuttu lähihistoriasta paljonkaan. Kiitokset myös Ahti Paunun mielenkiintoisesta 'Euroopan konserttilavoilta' - ohjelmasta.
    Ehdotus: Olisi hauska saada ohjelmaan musiikkiuutiset eli 'Ikkuna musiikkimaailmaan'. Mitä Salonen johtaa ja missä? Entä Vänskä tai Franck, Inkinen? Olisi kiva tietää. Entä mitä eri oopperataloissa esitetään ja eri musiikkijuhlilla. Kerran kuulin konsertin väliajalla Outin ja Riikan selailevan musiikkilehtiä. Mielenkiintoista. Siinä vain ei pystynyt keskittymään kuunteluun. Missä solistimme seikkailevat ja hienot jousikvartetit?"

    Näin kyseli, kiitteli ja mielenkiintoisen ehdotuksen esitti nimimerkki "Päivi Johanna".

    Sitten oikea käsin kirjoitettu kirje Pirkanmaalta:

    "Keväisen raikkaat terveiset täältä Kiikan Sastamalasta. Olen viisikymppinen vaikeasti heikkonäköinen mies ja haluaisin kiittää teitä monipuolisista ohjelmistanne Ylen eri radiokanavilla. Televisiota en ole enää vuosiin valitettavasti pystynyt katsomaan, mutta radiosta kuuntelen kaiken urheiluselostuksista uutisiin.
    Puheohjelmista sydäntäni lähellä on "Päivä tunnissa" ja Kalle Haatasen sivistävä ja mielenkiintoinen ohjelma. Tietysti myös Radio Variaatio ja luonto-ohjelmat.
    Musiikkiohjelmistakin löytyy laidasta laitaan, erityisesti pidän Jazzklubista ja Kalevi Pollarin ohjelmista. Myös Radio Suomen puolella Yöradio ja yöuusinnat ja humoristiset toimittajat ovat plussaa.
    Ainoa moitteeni koskee teknistä puolta: kelistä tai mistä lie johtuukaan, kuuluvuus täällä meilläpäin on vaihtelevaa, mutta tehtävänne asiallisen radio-ohjelman tuottamisessa te hoidatte kiitettävästi. Siitä iso kiitos."

    Näin kirjoitti Timo. Tuo huono kuuluvuus on todella harmillinen asia ja tuntuu koskevan erityisesti Radio 1:tä. Vai että huonosti kuuluu myös Sastamalassa, täytyypä kysellä jakelua hoitavalta Digitalta.

    Mutta kiitosta sai siis kutakuinkin jokainen suomenkielinen radiokanava ja se lämmittää aina mieltä Timo.

    Kiitoksia taas mainioista ideoistanne ja kaikesta palautteesta. Sitä voi lähettää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sunnuntaina on siis taas äänestyspäivä. "Euroopan kohtalon päivä", kuten eräät ovat sitä kutsuneet. Niinhän se on, että vaikka kysymys siitä, kuinka monta maakuntaa Suomeen saadaankaan mahtumaan, on tietenkin äärettömän kiinnostava, on huomisissa vaaleissa kysymyksessä hieman suuremmat asiat. Kehottaisin kyllä äänestämään.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • "Miksi Yle lähettää Radio1:ssä agendanaan verovaroin tuettuna homo-, trans- ja muun sukupuolista propagandaa lähes joka päivä?"

    Näin voimallisesti aloittaa viestinsä Mikko ja jatkaa:

    "Eikö kristillisellä elämänkatsomuksella ole enää mitään arvoa? Samanlaista verovaroin tuettua on ilmastonmuutoshysterian levittäminen.
    Onko Yle ollenkaan puolueeton, kuten sen kai sääntöjen mukaan pitäisi olla?
    Ystävällisin terveisin närkästynyt veronmaksaja Mikko"

    Yritän kohta vastata Mikolle, mutta luen ensin toisen närkästyneen palautteen ja se tulee Turusta:

    "Miksi Radio yhdessä soi nykyään niin paljon muutakin kuin klassista musiikkia? Kaikenlaiset maailmanmusiikit ovat syrjäyttämässä perinteisen sivistyssisällön. Haluan ja vaadin uskonpuhdistusta ja vaikka inkvisitiota Radio 1:een!"

    Kiitos Marikki ystävällisistä ajatuksistasi, yritän nyt vastata näihin molempiin kysymyksiin:

    Yle Radio yksi on kulttuuriradio siinä mielessä, että sen sijaan, että se julistaisi yhtä totuutta, yhtä ainoata ja oikeata uskoa tai yhtä ainoata käsitystä siitä, mikä on sivistynyttä, se pyrkii antamaan työkaluja maailman ymmärtämiseksi.

    Olen usein hieman provosoivasti todennut, että Yle Radio 1 on Suomen radikaalein radiokanava. Meille radikaalius tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa aihepiiriä, mistä tällä kanavalla ei voisi puhua oli kyse sitten vaikka transseksuaalisuudesta. Meille tärkeintä on, miten se tehdään. Lupauksemme kuuntelijalle on, että kun täällä jostain puhutaan, puhujilla on vaadittava kompetenssi.

    Mielipiteistä ei tässä maailmassa ole puutetta, mutta faktoista ja kunnon perusteluista tuntuu välillä olevan. Emme me täällä tiedä oikeata vastausta hyvään elämään, mutta koetamme antaa välineitä aitoon keskusteluun.

    Sitten inkvisiittori Marikki ja huolensa musiikista: Niin sanottu klassinen musiikki on yhä yksi kanavan kivijaloista. Sitä tarjotaan lukuisissa eri musiikkiohjelmissa unohtamatta laajaa konserttitarjontaa, eritoten yhtiön omaa maailmanluokan orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria.

    Se, että olemme laajentaneet esimerkiksi kansanmusiikin skaalaa perinteisestä pelimannimusiikista vaikkapa maailmanmusiikkiin, sopii tällaiselle kanavalle mielestäni hyvin. Jazz ja laadukas viihdemusiikki ovat kuuluneet kanavan ohjelmistoon aina. Toki Muistojen bulevardi on tuonut niitä aiempaa enemmän esille, mikä onkin huomattu: se on nykyään kuunnelluin ohjelmamme.

    Ei siis ole elämänaluetta, mikä ei saisi kuulua Yle Radio 1:ssä. Avainsanat ovat tyyli, kyky ja tapa.

    Loppuun vielä yksi kiitollinen kommentti, sekin Turusta:

    "Olen Yle Radio 1:n non-stop-kuuntelija. Sen puhe-musiikkiohjelmien virrassa ovat Outi Paanasen toimittamat Narrin aamulaulut olleet jatkuvasti mainiota syvennyksiä tunnettujen musiikki- ja oopperateosten taustoihin. Säveltäjä Skrjabinin elämää ja tuotantoa käsitellyt osa on jäänyt erityisesti mieleeni.
    Mielestäni Outi Paananen on jokaisessa sarjansa osassa osunut tosi kiinnostaviin teos- ja taiteilijahistoriallisten yhteyksien löytöihin. Ohjelmien puhe- ja musiikkiosiot rytmittyvät kiinnostavan dynaamisiksi kokonaisuuksiksi.
    Viimeisin sarjasta kuulemani 'Viulunsoittaja katolla' -musikaalin syntyhistoriaa selvittelevä osa toivottavasti ennustaa Outi Paanasen kertovan vielä muistakin musikaali- ja operettitaiteen teoksista."

    Näin toivoi "Jorma Turust", jolle kerron, että kyllä, välitin viestisi kokonaisuudessaan Outi Paanaselle.

    Ei muuta kuin lisää pökköä pesään. Lähettäkää kirpeätäkin kommenttia, niin minä yritän vastata. Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista kevätviikonloppua.

    Kaj Färm

  • ”Saapa nähdä koettaako kevät ollenkaan tällaisen häpeällisen poliittisen suhmuroinnin Suomeen! Kerta kaikkiaan häpeällistä touhua!”

    Näin tuohtunut oli Jukka Oulusta. Tällaista on jonkin verran liikkeellä, mutta sanoisin kuitenkin, että yleisen elämänkokemuksen pohjalta olen melko varma, että kyllä se kevät tänäkin vuonna koettaa. Hieman hitaastihan se etenee, mutta sieltä se tulee.

    Ja heti alkukesästä pääsemme sitten päättämään koko Euroopan asioita Eurooppa-vaaleissa. Toivottavasti äänioikeutetut kantavat vastuunsa niissäkin vaaleissa, miten sen sitten itse kukin määrittelee.

    Siirrytään nyt kuitenkin estetiikan puolelle:

    ”Kuuntelen juuri Oulaisten nuorisokuoron kaunista konserttia! Aivan huippu kaunista, heleää, tunteikasta ja tarkkaa laulamista! Tämä toi lapsuuden ja nuoruuden muistot entisestä kotikaupungista sekä rakkaasta harrastuksestani laulaessani tässä kuorossa.
    Kyllä on tehty sopiva valinta Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi.
    Lisäksi hieno ja selkeä kommentointi!
    Kiitos!”

    Näin kiitteli maanantaina kuultua Oulaisten nuorisokuoron konserttia Päivi ja tuo kaunis konserttihan on yhä kuultavissa Areenasta.

    Merja Turusta on myös kiitollinen musiikista:

    "Kiitos kaikista vähäpuheisita musiikkiohjelmista, joissa kuulemme vain kuuluttajien asialliset kuulutukset kuultavasta musiikista. Näitä ohjelmia kuullaan onneksi pitkin päivää Aamusoitosta alkaen, mukaan lukien iki-ihana 'Muistojen bulevardi'.
    Tänään keskiviikkona minut teki erityisen onnelliseksi 'Klassista kahteen' -ohjelma, jossa kuultiin ihania klassikoita Mendelssohnista ja Mozartista aina Bachiin ja Heimo Haittoon saakka! Pelasti todella muuten hieman ahdistavan ja synkän päiväni. Ymmärrän myös erilaisten puhemusiikkiohjelmien arvon, mutta joskus tekisi mieli sanoa, kuten entinen emäntä musikantille: 'Suu kiinni ja soita sitä musiikkia!'”

    No jopas. Tuon keskiviikkoisen ”Klassista kahteen”-ohjelman oli joka tapauksessa toimittanut Teemu Sipilä ja sekin on yhä kuultavissa Areenassa.

    Olen useinkin palautteen lisäksi toivonut myös ohjelmaideoita. No nyt tulee hyvinkin tarkka ja kerrassaan perusteltu toive ”Mikä maksaa”-ohjelmalle:

    ”'Mikä maksaa' -ohjelmaan: Puhukaa nyt vihdoin työvoimapulasta, joka näkyy tästä vuodesta alkaen pahiten. Syynä on ikäluokkien pieneneminen. Nuoret eivät siis tee väärää valintaa ammattiala valitessaan,vaan heitä ei enää riitä erityisesti kasvatus- ja hoiva-aloille. Tilastokeskus ennusti tätä jo 1990-luvulla. Valtion päättäjät toivovat pulan avulla päästävän eroon työttömyydestä. Kuntapäättäjät eivät halua puhua tästä, koska pula tietää säästöjä. Ammattiliitot toivovat palkankorotuksia pulan avulla. Yksityiset yritykset toivovat voittojensa kasvua. Jo vuoden 1992 tilastokeskuksen ennusteet työvoiman vähenemisestä ammattialoittain pitivät paikkaansa.”

    Näin kertoo ja muistuttaa kuuntelijamme Hanna. Pidin erityisesti tuosta analyysistä, mikä koski eri tahojen mahdollisia intressejä tässä todella hankalassa kysymyksessä.

    On hienoa huomata kuinka valistuneita kuuntelijoita meillä on aivan ohjelmatyypistä riippumatta!

    Kiitokset teille kaikista ohjelmiin liittyvistä aatoksista ja ideoista sekä aivan kaikenlaisesta asiallisesta palautteesta.

    Kaikkia näitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kukaanhan ei aikonutkaan unohtaa, että huomenna on äitienpäivä. Äideille, kuten kaikille muillekin, toivotan valoisaa kevättä.

    Kaj Färm

  • Muistellaan aluksi hieman menneitä, kun on hyviä kommentteja jäänyt hyllylle. Aloitetaan taksiuudistusta käsitelleestä "Mikä maksaa" -ohjelmasta, mikä kuultiin 25.4., mutta on tietenkin yhä kuultavissa Yle Areenasta.

    Ohjelma herätti ymmärrettävästi paljonkin keskustelua ja mielipiteitä, mutta aika moni valitteli samaa asiaa kuin tämä kuuntelija:

    "Kyllä tässä taksi-ohjelmassa on jätetty se tärkein eli käyttäjä pois keskustelusta. Ja on kukkuuta, ettei kyydin ottaja haluasi sitä halvinta, mutta harvempi kai uskaltaa edes mennä kyselemään, mitä maksaa. Täällä on totuttu siihen, että ensimmäinen auto jonosta otetaan.
    Minä ainakin otan aina sen entisen oikea taksin. Haluan koulutetun kuljettajan, jonka kyydissä voi olla turvallisin mielin ja hän myös maksaa veronsa."

    Näin siis nimettömäksi jäänyt kuuntelija. Monet muutkin valittelivat sitä, että esillä oli liikaa toisaalta taksiliiton kannat ja toisaalta erilaisten firmojen mielipiteet, mutta taksin käyttäjän näkökulma jäi ehkä hieman pimentoon.

    Toisaalta on myös niin, että taksi on niin eri asia eri puolilla Suomea, että markkinat pitäisi ehkä ymmärtää kokonaan toisin. Esimerkiksi taksi täällä pääkaupunkiseudulla on usein väline, millä pääsee liikkumaan silloinkin, kun julkiset välineet eivät enää toimi. Täällä suurin ongelma on tuntikausia kestävät jonot öisessä räntäsateessa. Heille vastaus aikaisemmin oli moralisoiva "sietääkin jonottaakin, mokomien bilettäjien". Nyt siihen on saatu parannus.

    Kokonaan toinen maailma avautuu syrjäseuduilla, joissa taksin merkitys on ennen kaikkea kuljettaa vanhoja ihmisiä erilaisten palvelujen ääreen useimmiten yhteiskunnan kustannuksella. Kyse on siis eräänlaisesta sosiaalipalvelusta.

    Näin maallikkona tuntuu omituiselta, että näin erilaiset palvelut ja tarpeet yritetään saada saman lainsäädännön piiriin, mutta mitäpä minä ymmärtäisin.

    Myös viikontakainen näyttämömusiikin "Sävel on vapaa"-ohjelma sai paljon palautetta. Pääosa kuuntelijoista oli tyytyväisiä, kuten tämä:

    "Kalle Mäntsälästä moi. Näyttämömusiikin toiveilta on mennyt rattoisasti klapihommia tehden ja kuulokkeilla ohjelmaa kuunnellen. Hienoja toiveita ja mukava studioväki piti kanavalla koko ohjelman ajan. Iso kiitos ja mielellään kuunnellaan vastaavia ohjelmia. Mukavaa ja aurinkoista kevättä."

    Moitteita tuli lähinnä heiltä, joiden toive ei ohjelmaan mahtunut. Se harmittaa tietenkin aina.

    Myös Olli Virtaperko on saanut palautetta:

    "Kiitos Olli Virtaperko Välilevyjä ohjelmasta 29.4.2019. Raikkaita ja hyvin perusteltuja ajatuksia sinfoniaorkesteri-instituutiosta! Asiantuntevaa, hyvin toimitettua ohjelmaa! Eri instrumenttien ominaisuuksia ja ilmaisuvoimia selvitetään kuuntelijalle selkeästi ja musiikkinäytteet havainnollistavat niitä. Ja kun musiikkigenret vielä olivat laajasti esillä, tämä kuuntelija tykkää!"

    Toinen kuuntelija taas kirjoittaa näin:

    "Olen melkein kaikesta eri mieltä kuin Olli Virtaperko, mutta silti kiitän ohjelmasta. Minun mielestäni on hyvä asia, että tiettyjä asioita niin sanotussa klassisessa musiikissa pidetään pysyvinä - kuten nyt vaikka viulun rakennetta - enkä todellakaan kaipaa vonkuvaa sähkökitaraa sinfoniaorkesteriin. Silti vaihteeksi Olli Virtaperkon tekemä Välilevyjä oli lievästä esitelmöivyydestään huolimatta ajatuksia herättävä ja fiksu. Kiitos siitä."

    Näin kirjoitti Jarmo Turusta.

    Kiitoksia taas palautteestanne, kaikki mielipiteet ovat arvokkaita. Niitä saa lähettää
    joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Raikasta toukokuuta kaikille.

    Kaj Färm

  • Pääsiäisohjelmistomme on saanut paljon kiitoksia eikä lainkaan moitteita. Se on mukavaa se. Varsinkin musiikkia on kehuttu paitsi pääsiäiseen sopivaksi niin myös kauniiksi ja lohtua antavaksi.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia" -ohjelmasarja kirvoitti pääsiäisaikaan pariakin kuuntelijaamme pohtimaan asioita. Luen ensin Jukka K:n pohdintaa:

    "Ymmärtävätköhän ihmiset - tavalliset kuuntelijat, pomot ja päättäjät – kuinka tärkeä sarja 'Pyhiä juutalaisia kirjoituksia' on näinä kaikenlaisen kärjistymisen aikoina myös meillä Suomessa. Ei tarvitse olla minkään suuntauksen tai kirkkokunnan uskovainen huomatakseen, että juuri tällainen syvällinen ja kuitenkin kansantajuinen asioiden käsittely luo yleistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta moneenkin asiaan. Meillä Suomessakin mielipiteet ovat kärjistyneet ja mustavalkoistuneet. On paljon toiset kokonaan poissulkevia yksiä 'totuuksia', eikä muita sitten kuunnellakaan.
    Juutalaisuudessa tuntuu olevan sellainen hauska piirre, että asioita vatvotaan ja vatvotaan satoja vuosia, mutta 'lopullista totuutta' ei pyritäkään julistamaan, vaan jätetään ovet auki kaikille näkökulmille. Tällaisen ajattelutavan toivoisi leviävän myös vaikka käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin, mutta ehkä sellaisella aikuisella asenteella ei vaaleja voiteta.
    Joka tapauksessa suuri kiitos Ylelle ja erityisesti sen helmelle Radio 1:lle tästä loistavasta sivistystyöstä!"

    Näin kirjoitti Jukka K. Helsingistä ja samasta ohjelmasarjasta kirjoittaa myös Tuula-Maria:

    "Olen pääsiäispäivinä kuunnellut rästiin jääneitä jaksoja Areenasta. Asiantuntijat ovat huippuluokkaa. Erityisesti iloitsen professori Tapani Harviaisen vuosien kypsyttämästä viisaudesta. Hän liikkuu mm. kielitieteen, kulttuurin ja teologian alueilla antaen täyteläisen kuvan - huumoria unohtamatta!
    On todella kiitettävää, että Yle tuottaa tällaisen pitkäjänteisen kokonaisuuden. Toivon, että jatkoa seuraa. Voitaisiinko syventyä henkiseen ja/tai hengelliseen aiheeseen, vaikkapa eurooppalaiseen, josta luulemme tietävämme paljon, mutta kuva saattaisikin muuttua, kun mentäisiin syvemmälle.
    Valoisaa kevättä!"

    Näin toivotti Tuula-Maria Koski Tl:stä. Kiitoksia myös tuosta ohjelmaideasta. Me pohdimme juuri tuollaisten sisältöjen luontevaa esille tuomista jatkossakin. Katsotaan mihin vielä yllämme.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia"- ohjelmasarja kuullaan täällä Radio 1:ssä sunnuntaisin kello 16.30. Siinä käydään siis läpi keskeisiä juutalaisia kirjoituksia ja keskustellaan kustakin aiheesta ja tulkinnoista. Mukana ovat ylirabbiini Simon Livson, professori emeritus Tapani Harviainen sekä yliopistonlehtori Riikka Tuori. Kaikki tämä myös Areenasta.

    Lopuksi vielä keväinen yleiskatsaus kanavamme luonteesta. Se tuleekin aivan naapurista Ireneltä:

    "Hyvä Kaj Färm, Suomen Yleisradio! Tämä viesti tulee Tapiola Garden Citystä, Espoosta."

    Kas, kas. Tuttu paikka! Ja näin jatkuu viesti:

    "Kiitän upeasta YLE ykkösen ohjelmatarjonnasta, josta löytyy varmaan jokaiselle jotakin mieleistä ja tasokasta kuunneltavaa! Ne ohjelmat, jotka ovat itselleni mieleen, ovat erityisesti klassisen musiikin ja tiedettä käsittelevien ohjelmien laaja anti.
    Mieluisaa on myös kuulla musiikkia ja puhetta aina silloin, kun toimittaja puhuu huolitellusti hyvää suomen kieltä eikä turhaa kiirehdi arkikielellä arkipäiväisesti haastateltavansa kanssa.
    Yleisradio lienee tärkein kulttuurivaikuttaja ja kasvattaja maassa, teette hienoa työtä!
    Ystävällisin kevätterveisin, Irene."

    Hän ilmoittautui paitsi tapiolalaiseksi niin myös kulttuurintutkijaksi. Kiitoksia, arvostamme kovin.

    Lähettäkääpä taas lisää kommentteja sekä ehdotuksia. Olemme niille kaikille avoimia. Väyliä on useita. Esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Keväistä viikonloppua kaikille

    Kaj Färm

  • "Miksi joka hemmetin ohjelmassa puhutaan vaaleista? Onhan se tärkeätä kansanvallalle ja niin edelleen, mutta ei siitä koko aikaa pitäisi jauhaa. Yksi tuttavani sanoikin, että ehdokkaina on henkilöitä jotka haluaisivat elää menneisyydessä, elävät menneisyydessä, odottavat tulevaisuutta tai sitten pelkäävät tulevaisuutta. Valitse näistä sitten!"
    Näin tuskailee Jarmo Espoosta.

    Jaa no, tässä ohjelmassa ei vaaleista tämän enempää puhuta, eikä huomisen jälkeen paljon muissakaan, paitsi imperfektimuodossa tietenkin.

    Torstainen "Mikä maksaa"-ohjelma on saanut paljon huomiota ja kiitosta. Siinäkään ohjelmassa ei puhuttu vaaleista, vaan aiheena oli "Suomalaisen muotibisneksen vaiheita" ja tällä kertaa Juha Virtasen vieraana oli suomalaisen vaatesuunnittelun veteraani Matti Seppänen. Tässä yksi palautekirje:

    "Kiitos Matti Seppänen! Puhutte pukeutumisesta ja muodista hyvin. Kaikkien miesten ja naisten kannattaisi kuunnella teitä. Suomalaiset ovat tylsiä pukeutujia ja melkoisen tyylitajuttomia.
    Itse olen 'pukeutuja' ja saan paljon kommentteja tyylistäni: 'Olet rohkea kun uskallat pukeutua persoonallisesti'. Pidän väreistä ja valmistan itse omat vaatteeni myös 'tuunaan' vanhoja vaatteita!"

    Näin kertoi Ritva Nivalasta.

    Jos muotiasiat tai vaatebisnes kiinnostavat, kannattaa kääntyä Areenan puoleen.

    Sitten puhetta musiikista:

    "Taas on annettava myönteistä palautetta Yleradio 1:lle. Mistä ihmeestä löytyy parhaat toimittajat ja muu tekninen väki? Minulle uutena tuttavuutena Ahti Paunu ja hänen juontamansa Euroopan konserttilavoilta. Kyllä on miellyttävä ja selkeä ääni ja hyvä artikulointi! Tietenkin ohjelmalla on hyvät taustajoukot, mutta se tietämys mikä hänellä on!
    Kaikki toimittajat, niin musiikki-, tiede- ja niin edelleen. ovat kulloinkin perehtyneet hyvin aiheisiinsa.
    Vaikea yksittäistä nimetä, mutta kyllä Yle Radio1:n pitäisi saada jonkinlainen tiedonjulkistamispalkinto. Uskon, että Yle Radio1:n kuuntelijat ovat keskimääräistä avarakatseisempia ja suvaitsevaisempia.
    Terveisin nimimerkki Yle Radio 1 fani jo muutaman vuosikymmenen."

    Mainio idea tuo palkinto ja kiitoksia kiitoksista, jotka olen jo välittänyt toimittaja Ahti Paunulle, ettei pääasia unohtuisi.

    Maanantainen suora yhteislaulutilaisuus Oulun tuomiokirkosta on saanut paljon kiitoksia. Tietenkin moitteitakin on tullut varsinkin, jos oma laulutoive ei tuohon tuntiin mahtunut, mutta kaiken kaikkiaan tuo "Valon ja varjon lauluja" -tilaisuus oli onnistunut. Olin itsekin paikalla täpötäydessä Oulun tuomiokirkossa ja täytyy sanoa, että kovia ovat laulamaan nuo oululaiset. Tunnelma oli herkkä ja mahtava samaan aikaan. Kiitos kaikille osallisille vielä kerran.

    Lähettäkääpä taas moitteita, kiitoksia, kysymyksiä ja kaikenlaista palautetta. Sen voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten palmusunnuntai. Pitäisiköhän lähteä virpomaan?

    Kaj Färm

  • "On kerta kaikkiaan erinomainen tämä Etelä-Amerikka-sarja, jota olette alkuvuoden lähettänyt. Monenlaista näkemystä Tinteistä Sadan vuoden yksinäisyyteen. Toimittaja Jukka Kuosmanen on löytänyt todella hyviä vieraita ohjelmaansa. Tällaisesta maksan mielelläni."

    Näin hövelisti lupaili Erkki, kiitellessään torstaisin kello 17.10 kuultavaa Jukka Kuosmasen toimittamaa "Etelä-Amerikkaa etsimässä"-sarjaa. Kaikki aiemmatkin osat ovat luonnollisesti kuultavissa Areenasta. Viimeisin on toissa päivänä kuultu "Papillonin Pirunsaari". Ainakin osa kuuntelijoista muistanee kirjan tai elokuvan "Vanki nimeltä Papillon".

    "Miksi radiosta tulee niin paljon oopperaa? Lähes joka ilta joku siellä jollottaa tai kirkuu. Jos laulumusiikkia on pakko soittaa, niin soittakaa vaikka joitain iloisia operettisävelmiä."

    Tällaista kyselee ja ehdottelee Markku Savonmaalta, kuten hän itse ilmoittaa. Soitammeko me niin paljon oopperamusiikkia? Totta on, että esimerkiksi perjantain myöhäisillassa soi useimmiten jokin ooppera, mutta kaiken kaikkiaan sitä ei kanavalla kovin paljoa soiteta. Kyllä niin sanottua orkesterimusiikkia soitetaan selvästikin enemmän. Tuo ajatus operettisävelmistä on kyllä hyvä ja sitä onkin ohjelmistossa silloin tällöin. Ehkä sitä voisi jopa lisätä.

    Musiikkiohjelmia on noin muuten kiitelty runsaasti. Kuka on ihastunut Muistojen bulevardiin, kuka Klassista kahteen -ohjelmaan ja joku haluaisi pidempiä Aamusoittoja. Kuten eräs kuuntelija totesi: "Musiikki tuo niin paljon lisää elämään. Hyvä musiikki saa ajatukset ja tunteet uskomattomalla tavalla liikkeelle."

    Olen aivan samaa mieltä. Vielä yksi puheohjelmapalaute:

    "Taas oli Kalle Haatasen ohjelma järisyttävän kiinnostava. Minua on aina kiinnostanut Pohjois-Korea sen kaikessa kummallisuudessaankin. Taas sain paljon uutta tietoa tuosta oudosta ja surullisestakin maasta. Pitäisi varmaan mennä käymään siellä. Sittenpähän näkisi vaikka sitten ne kulissit. Kuten haastateltavakin sanoi, niin varmasti tarkkaan katsoen näkee jotain paljastavaa kulissien takaakin."

    Kuuntelijamme Merja on innostunut perjantaisesta Kalle Haatasen ohjelmasta "Muuttuva Pohjois-Korea", jossa haastateltiin Pohjois-Koreasta kirjan juuri kirjoittanutta ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläistä. Oli erinomaisen kiinnostava ohjelma. Suosittelen jälleen Areenaa.

    Kiitoksia kaikesta palautteesta, ideoista ja muista kommenteista. Jotkut lähettävät jopa musiikkitoiveita minullekin ja mikäs siinä. Yritän välittää niitä eteenpäin musiikkitoimittajillemme.

    Lähettäkää toki kaikenlaista postia ja palautetta joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista ja rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • ”Kiitokset Ykkösaamusta, se on ollut hyvä ajankohtaisohjelma. Torstaiaamuna kuitenkin alkoi ärsyttämään jatkuva jinglen soitto. Jinglejä ja muita mainoksia kuullaan nykyään kaikilta kanavilta jatkuvalla syötöllä. Haluaako joku todellakin kuunnella tuhansia kertoja saman renkutuksen keskellä muuten asiallista ja kiinnostavaa ohjelmaa? Jingleissäkin on eroja, vaalitenttimainostunnari on erityisen paha. Tekee välittömästi mieli sulkea radio kun se jyskytys alkaa."

    "Radio 1:n tyyli on erottunut edukseen, mutta tuntuu muuttuvan koko ajan lähemmäs muita. Taitaa olla turha haave että Suomessa olisi edes yksi radiokanava joka ei lähetä loputtomasti toistettavia mainoksia tai jinglejä. Epäilen että Ylelläkin asiasta päättävät on vakuuttanut joku Amerikassa oppinsa saanut konsulttifirma, jonka jäljiltä kaikki kaupalliset kanavat ovat samaa lähetysvirtajinglemainossilppua."

    Nyt nyt. Tuo torstain Ykkösaamun jingleralli ei todellakaan ollut harkittua saati sitten konsultin tai johdon käsky, vaan jostain teknisestä syystä johtunut vahinko. Olen nimittäin aivan samaa mieltä siitä, että tällaisella kanavalla kaikenlaisten välikkeiden ja tehosteiden käytön tulee olla melkoisen niukkaa ja harkittua. Olemme juuri työstämässä Radio 1:n äänimaailmaa uusiksi ja voin sanoa jo nyt, että avainsana on minimalismi. Nykyäänhän äänielementtien käyttö on joskus turhan rönsyilevää ja äänimaailma kirjavaa.

    Sitten lempiosiooni kiitoksiin:

    ”Tunnen itseni aina niin etuoikeutetuksi, kun kuuntelen Radio 1:tä. Tässä ajassa, jossa ihmisiä pelotellaan ties minkälaisilla uhkakuvilla oli kyse sitten ilmastosta, terrorismista tai ulkomaalaisten kuvitellusta uhasta suomalaisuudelle, on niin virkistävää, että on paikka, jossa nähdään asiat laajemmin ja yleisen humanismin hengessä. Tiedän, että monille sana humanismi on jo kirosana, mutta onneksi näin ei ole Radio 1:ssä. No ainakin, jos jättää kuuntelematta tiettyjä poliitikkoja Ykkösaamussa. Mutta se kaikki muu: Sari Valto, Roman Schatz, Kalle Haatanen, Horisontti-ohjelma, Outi Paananen ja kaikki muut ihanat musiikkiohjelmat mukaan lukien hienot konsertti-illat ja tietenkin Muistojen bulevardi. Niin monipuolista ja sanoisinko monesta suunnasta valottuvaa näkemystä ihmisenä olemisesta, että oikein hengästyttää. Kiitos, että tuotte valoa tähän vihan ja dystopian kyllästämään pimeyteemme.”

    Näin taitavasti kiteytti aikamme sekä kanavamme Kaarina. Samalla aaltopituudella on myös Paula:

    ”Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, koska heillä on Yle Radio 1 ja: Kare Eskola, Risto Nordell, Harri Tuominen, maisteri Lindgren, Amanda Kauranne, Sari Valto, Kalle Haatanen ja Roman Schatz... Näiden varassa mennään. Onneksi he ovat - te olette - upeita ammattilaisia ja asiantuntijoita. Annatte niin paljon elämäämme iloa ja onnea. Eihän tällaista kerta kaikkiaan ole missään muualla! Kiitos."

    Näin siis Paula täydensi YK-raporttia.

    Vaikka eräitä tuntuu harmittavan kuuntelijoiden tyytyväisyys, niin jatkan samalla linjalla. Tässä vietissä kielenkäyttö on hieman toisenlaista:

    ”Olen yli viiskymppiseksi onnistunut välttämään klassisen musiikin vaikutuksen, mutta nykyään kaksi ehdotonta suosikkiohjelmaani on Riston Valinta sekä Klassikkoparatiisi. Molemmat ovat ihan törkeen siistejä ohjelmia! Hyvää musiikkia erinomaisen mielenkiintoisesti taustoitettuna.”

    Tuohon ei ole juurikaan lisättävää: törkeen siistejä ohjelmia kummatkin.

    Kiitoksia jälleen kritiikistä, kiitoksista ja ehdotuksista. Niitä tulee ehdottomasti lähettää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna onkin jo sitten kesän aika. Tai ainakin kesäaika. Rattoisaa viikonloppua.

    Kaj Färm

  • Tämän kuluneen Minna Canth -juhlaviikon aikana on monesti kysytty: mitä Minna tekisi? Aika hyvä vastaus on, että kirjottaisi varmaankin näytelmiä. Minna Canth kirjoitti nimittäin uransa aikana peräti kymmenen näytelmää ja niiden lisäksi vielä novelleja sekä pienoisromaaneja,

    Yle Radio 1 juhli 175-vuotista Minna Canthia monin tavoin niin itse juhlapäivänä kuin muutenkin pitkin viikkoa. Tämä myös huomattiin:

    ”Upeata kuinka hyvin Radio 1 on tuonut esille Minna Canthin ajatuksia ja tekemisiä sekä hänen elämäänsä. Minna Canth toimii erinomaisena esimerkkinä kaikille naisille, tytöille ja miksei myös pojillekin. Tasa-arvo on hyväksi aivan kaikille. Se vapauttaa monenlaista energiaa ja luovuutta koko maailmaan.”

    Näin kirjoitti kuuntelijamme Anne. Samasta aiheesta jatkaa Marja-Leena:

    ”Nyt pitää kiittää Radio 1:n ohjelmista! Tänään keskiviikkona 20.3. koko päivän ohjelmat, jotka kuuntelin, olivat mielenkiintoisia ja antoisia. Aloitin ohjelmien seuraamisen Maija Elonheimon Brysselin koneesta, jatkoin Riston Valintaan. Iltapäivällä kuuntelin jopa Kulttuuriykkösen. Nyt Jakke Holvaksen toimittama Emma Salokosken lähes tunnin haastattelu oli monipuolinen, monitahoisesti henkilöä kuvaava ohjelma, ei mitään pintapuolista. Oli myös erittäin hyvä, että Minna Canthia ja hänen tuotantoaan käsiteltiin jopa kahdessa ohjelmassa: Aristoteleen kantapäässä ja Minna Rytisalon haastattelun uusinnassa, jossa käsiteltiin hänen romaaniaan Rouva C.”

    Pikkaisen on mielensä onnistunut kuitenkin pahoittamaan Raimo:

    ”Miksi tasa-arvon päivää pitää viettää juuri naisen merkkipäivänä? Tässä tapauksessa Minna Canthin päivänä. Eikö tasa-arvon pitäisi kuulua kaikille eli myös meille miehille?”

    No kuule Raimo. Ihan näin miesten kesken sanottuna: Minna Canth on yhä ainoa nainen Suomessa, jolle on myönnetty oma liputuspäivänsä. Kaikenlaisille äijille niitä on siunaantunut melkoisesti enemmän. Pelkästään jo tämän takia Minna Canthin päivä sopii hyvin tasa-arvon päiväksi. Puhumattakaan siitä, että juuri Minna Canthin tuotanto - ei siis esimerkiksi Runebergin, Lönroothin tai Eino Leinon tuotanto - keskittyi hyvin voimakkaasti tasa-arvoon. Eikä pelkästään sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan kaikkien ihmisten ja yhteiskuntaluokkien väliseen tasa-arvoon. Siksi siis Minna.

    Lopuksi luen otteita viehättävästä postikortista, minkä aiheena on lauantaiset ehtookellot:

    ”Ehtookellot on minulle hyvä hetki viikon kulussa, rauhoittumisen hetki. Silloin en ole tarvinnut tietää muusta maailmasta mitään ja annan vain sitten hartauden ja Lauantain toivottujen viedä mennessään. Ehtookellojen soittoon on mukava pysähtyä ja antaa sen hetken hengittää.”

    Näin kauniisti kertoi nimettömäksi jäänyt kuuntelija talitintti-postikortissaan.

    Minustakin on hyvä huomata pysähtymisen ja rauhoittumisen arvo. Usein valitamme, että aikamme on niin kiireinen ja hektinen, mutta oikeasti valinta on meidän omamme. Jos päätämme seisahtua hetkeksi ja rauhoittua, ei meitä siinä kukaan estä. Se tekee oikeasti hyvää kaikille - itsellemme ja lähimmäisillemme.

    Kiitoksia jälleen runsaasta palautteesta. Sitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Tiesittekö, että huomenna sunnuntaina vietämme Marian ilmestyspäivää? Siitäkin huolimatta rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • "Maailmanpolitiikan arkipäivää on hieno esimerkki ohjelmasta, joka on pysynyt luotettavana ja samaan aikaan se on kuitenkin pystynyt uudistautumaan terveesti.”

    Näin kirjoitti Mauno ja jatkaa: ”Esimerkiksi viimeviikkoinen jakso, mikä käsitteli Pakistanin ja Intian välistä jatkuvaa konfliktia oli silmiä avaava. Tästäkin asiasta kuulee Suomessa aivan liian harvoin kunnon asiaa, vaan on ollut käännyttävä esimerkiksi BBC Worldin puoleen. Mutta onneksi on Yle Radio 1!”

    Älä muuta sano, Mauno. Tuokin Maailmanpolitiikan arkipäivää jakso, jonka alaotsikko on "Voiko Intian ja Pakistanin välinen kiista Kashmirista kärjistyä sodaksi”, löytyy tietenkin Areenasta. Tiivis parikymmentä minuuttia kestävä tiedon tasaus aiheesta olisi siis tarjolla.

    ”Hieno rajaus Kalle Haatasella perjantaina: 'Ei käsitellä koko Egyptin historiaa, vaan rajataan se Kleopatrasta arabikevääseen'. Jäljelle jäikin sitten vain reilut kaksituhatta vuotta, mutta olipahan taas mielenkiintoinen ohjelma!”

    Tuon ohjelman nimi oli ”Egyptin historia faraoiden jälkeen” ja niin hassulta kuin se tuntuukin, oli tuo aiheen rajaus merkittävä. Jäihän siinä ainakin reippaat 3000 vuotta pois!

    Mainitsen tässä yhteydessä, että paljon on tullut palautetta, mikä liittyy tuleviin eduskuntavaaleihin ja niitä käsitelleihin ohjelmiin ja ennen kaikkea Ykkösaamuun. Ne ovat osin aivan hyvin argumentoituja mielipiteitä jonkun ehdokkaan tai puolueen puolesta tai vastaan, mutta en kuitenkaan halua käyttää tätä viisiminuuttista niiden esittelemiseen. Sille keskustelulle antaa ikuinen internet tai vaikkapa vaaliteltat runsaasti tilaisuuksia.

    Puhutaan sen sijaan musiikista:

    ”Euroopan konserttilavoilla on tosi kiva ohjelma. Lähinnä kiinnostavaa musiikkia hienoina ja ainutlaatuisina taltioina, mutta sopivasti myös paikallisväriä eri puolilta Eurooppaa. Kiitos tästä ohjelmasta!”

    Euroopan konserttilavoilla on todellakin ainutlaatuinen ohjelma, sillä siinä kuultava musiikki on niin sanottua vaihtotavaraa eri Euroopan yleisradioyhtiöiden radioimista konserteista. Näitä esityksiä ette siis voi levyltä kuulla, mutta Areenasta kuitenkin kolmekymmentä vuorokautta lähetyksen jälkeen. Ohjelman toimittaa ja kokoaa Ahti Paunu.

    ”Iso kiitos tänään lauantaina 9.3. kuullusta Kare Eskolan 'Välilevyjä'-ohjelmasta! Tällä jaksaa taas pitkään eteenpäin! Tietoa, taitoa ja koskettavaa, mieltä ylentävää musiikkia. Kiitos, Kare Eskola!”

    Kare Eskolan Välilevyjä kuullaan ensin maanantaisin kello 11 ja toiseen kertaan lauantaisin kello neljätoista.

    Musiikkia voi kuunnella monenlaiseen tarpeeseen ja muutenkin sillä on useita funktioita:

    ”Hei! Meillä on vuorokauden ympäri Ykkönen aina auki! Keittiöön tai kesällä tupaan tullessa yön pimeinä hetkinä on mahtavaa kun klassinen musiikki tahdittaa yöpalan.”

    Näin kertoivat Marjo ja Pekka. Musiikkia yöpalan painikkeeksi. Siinäpä oiva ohjelman nimi.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta. Erityisesti kiitän niistä todella lukuisista kannustusviesteistä, joita sain koskien viime lauantaista kannanottoa antisemitistisistä viesteistä. Kiitoksia myös Ilta-Sanomien toimittaja Jouko Juonalalle samaa aihetta käsittelevästä kolumnistaan perjantain lehdessä. On hyvä, että asiasta puhutaan ääneen.

    Palautetta voi lähettää monella tapaa esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • En tiedä, mistä trollauksesta on kysymys, mutta olen ruvennut saamaan paljon postia, joiden yhteinen nimittäjä on antisemitismi. Usein palaute liittyy ohjelmasarjaamme "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia", osa taas joihinkin uutislähetyksiin ja osa on silkkaa höpötystä muuten vaan.

    Tämä kirjoittelu on luokiteltavissa kolmeen osaan ja nyt aion olla nimeämisessäni suora poliittisen korrektiuden vaarantamisen uhallakin.

    Ensin tulevat vanhanajan natsit, joita on tämäkin aika saanut aikaan. He puhuvat kulttuurisesta ja geneettisestä puhtaudesta, johon ei vääräuskoiset tai väärän ihonvärin omaavat kuulu. Näitähän on ehdolla eduskuntaankin.

    Toiseksi tulevat vanhanajan stalinistit, joita on vielä runsaasti keskuudessamme. Heille juutalaisuus on Israel ja Israel taas kaiken pahan alku ja juuri. Lähi-idän kriisi olisi heidän mielestään helposti ratkaistu, kunhan Israel vain työnnettäisiin mereen. He ovat samaa mieltä kuin esimerkiksi terroristijärjestö Hamas, siis. He ovat aiheellisestikin huolissaan sorretusta Palestiinan kansasta, mutta haluavat unohtaa, että palestiinalaisia ovat historian myötä sortaneet lähinnä heidän omat arabinaapurinsa siirtomaaisäntiä unohtamatta. Asiaa ei mitenkään auta, että he ovat kovin kärkkäitä sortamaan myös toinen toisiaan. Niin Syyria, Iran kuin muutkin alueen vaikuttajat käyttävät heitä sumeilematta hyväkseen, mutta syyllinen on aina Israel. Ja juutalaiset. Erikoista muuten, että toisen maailmansodan alla sekä sen kuluessa, Saksassa ja sen liittolaismaissa kuten Suomessa, syytettiin yleisesti juutalaisia kansainvälisestä kommunismista ja Neuvostoliitossa taas heitä pidettiin kapitalistien kätyreinä. Yritäpä siinä sitten olla.

    Kolmas joukko minua lähestyneistä on hieman epämääräisempi, mutta kantaa mukanaan kaikkia perinteisiä antisemitistisiä väittämiä alkaen maailmanlaajuisesta juutalaisten salaliitosta jatkuen muihin kliseisiin. Milloin he hallitsevat mieliämme elokuvateollisuuden kautta ja milloin ovat muuten vaan ovelia ja kieroja. Ei siis mitään uutta, mutta aina yhtä vastenmielistä.

    Teille kaikille sanon nyt, ja vain nyt, että en tule milloinkaan viestejänne lukemaan tässä lähetyksessä. Olkoon se sitten sensuuria tai mitä muuta tahansa, mutta teidän viestinne ovat kutakuinkin rikollisia, enkä aio teitä rikoksessanne avustaa.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia" on muuten pysyvästi Areenassa ja se on myös sitä kautta löytänyt kuulijansa. Avausosaa on kuunneltu jo yli kuusitoistatuhatta kertaa sitäkin kautta!

    Tämä asia tuli varmaan selväksi. Sitten täyspäisempään palautteeseen:

    "Hei. Jari Mäkisen ohjelmaa kuunnellessani hoksaan miksi vuosia sitten jo innostuin kuuntelemaan Radio 1:n tiedeohjelmia. Nanoteoriat ja mitä vaan. Taidan viisastua salaa tai olen ymmälläni, mutta vastaanottavainen. Kiitos ohjelmista ja eteenpäin.
    Ilosta naistenpäivää tiedetoimitukseen. Terveisin Tea."

    Tea viittaa tässä perjantaiseen Tiedeykköseen, Minkä otsikkona oli "Apollo-ohjelma vei ihmisen lopulta kuuhun". Ohjelma kävi läpi Apollo-ohjelmaa, mikä huipentui kesällä 50-vuotta sitten tapahtuneeseen kuuhun laskeutumiseen. Kiehtova ohjelma todellakin, ja se löytyy Areenasta.

    Kiitoksia taas monesta hyvästä ja asiallisesta palautteesta, mitä mielellämme otamme vastaan vastakin.

    Joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Hallituksia tulee ja hallituksia menee, mutta Yle Radio 1 pysyy. Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • ”Kiitos kuunnelmasta 'Komisario Koskinen ja hiirileikki'. Jännittävä. Hyvät näyttelijä-äänet. Ääni on kielen lisäksi se, mihin radiota kuunnellessa kiintyy, tai sitten ei. Yleensä menee niin, että kun ihmisellä on paljon sanottavaa, se osaa myös sen sanoa!”

    Näin kehui lauantaista, tiistai-iltaisin uusittavaa kuunnelmasarjaa, nimimerkki ”Tirrosen tyttö” torstaina lähetetyssä viestissään. Sitten tulee kritiikkiä samalta henkilöltä:

    ”Kysyn edelleen: Miksi joitain ohjelmia mainostetaan niin usein ja joitain taas ei? Näin Suomalaisen Kulttuurin Päivänä julkean sanoa, että Yle Radio 1:n kuulijat ovat sen verran valveutuneita, että tietävät mitä ohjelmia kuuntelevat ja mitä eivät, ilman että otetaan ärsyttävät mainokset ohjelmista. No, minulle se on varmin tapa ainakin jättää ohjelma kuuntelematta, koska vihaan mainoksia. Ei niitä tule postilaatikkoonkaan! Eikä talossamme ole kuin Areenan hyvät TV kanavat.
    Jättäkää mainokset, hyvänen aika, historiaan!”

    Näin vetosi ”Tirrosen tyttö”.

    Vai että mainoksia. En tahtoisi saivarrella semiotiikasta, mutta minä kyllä miellän käsitteen ”mainos” kaupalliseen markkinointiin liittyväksi. Eli, että ”osta tämä, anna rahat”. Se taas, että kerromme ohjelmien välissä tulevista ohjelmista, on mielestäni asiakaspalvelua ja tiedottamista. Päinvastoin kuin kaupalliset radiokanavat, me emme koskaan keskeytä ohjelmaa näitä tiedotteita varten.Nykyään melko harvat lehdet julkaisevat kunnon ohjelmatietoja, enkä oikein tiedä, kuinka moni niitä lehdestä enää lukisikaan, eikä kaikille netistä löytyvä ohjelmaopaskaan ole tuttu. Siksi minun mielestäni on hyvä kertoa kuuntelijoille, mitä kaikkea herkullista on luvassa. Mutta ymmärrän kyllä senkin, että jotkut pitävät näitä vinkkejä mainoksina. Emme kuitenkaan ole tästä palvelusta luopumassa.

    Sitten kiitoksiin:

    ”Kiitos! On ihanaa kuulla The King's Singersien laulua. Heillä on paljon kevyempääkin ohjelmistoa, jota voisi radiokanavilla soittaa eikä aina eimata heidän kaikkia laulujaan klassiseksi, esimerkiksi ”The Great American songbook-albumi. Joulunakin olisi mukava kuulla heitä.”

    Tällaisia terveisiä lähetti. Liisa Tampereelta. Huomautan tuohon, että kyllä viime joulunakin kuultiin Kings Singersiltä muutakin kuin niin sanottua klassista jouluohjelmistoa. Kuten siis viime torstaina kuullussa konsertissa, minkä otsikkonakin oli: ”Musiikkia renessanssin ajoilta Paul Simoniin.”

    Sitten flamencoon:

    ”Mahtava ohjelma Paco de Lucian elämästä... kiitos, kerran olen kuullut häntä livenä Palma de Mallorcalla ja se oli mieleen painuvaa... tämä toi muistoja ...” huokailee Marjut.

    Muistutan, että kaikki musiikkiohjelmatkin ovat ainakin 30 vuorokautta kuultavissa Areenasta. Niin Kings Singers kuin tuo Pekka Laineen ja Juhani Similän flamenco-ohjelmakin.

    Ja Pekka Laineesta puheen ollen, terveisiä Kosovosta:

    ”Olipa mukavaa ja rentouttavaa kuunnella Muistojen Bulevardia Pekka Laineen kokoamana aamuna täällä Prishtinassa pitkästä aikaa. Kiitos hyvän mielen tuottamisesta!”

    Näin kirjoitti Kyösti Kosovosta.

    Kansainvälistä meininkiä siis. Jake Nymanin sanoin: ”Muistojen bulevardi: Aina ajastaan jäljessä”.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta. Lähettäkää sitä toki lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten jo laskiaissunnuntai. Niin tämäkin kevät taas etenee.

    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä