Brysselin kone

EU ja Ukrainan tilanne - Mitä uskoa, kun kaikki valehtelevat?

  • 44 min
  • toistaiseksi

Mitä uskoa, kun kaikki valehtelevat? Näin kysyi varatuomari Peter Saramo kirjoittamassaan Ortodoksisen verkkolehden "Simeon ja Hanna" artikkelissa kesäkuussa.

Löytyykö perimmäinen totuus tapahtumista lännen tarinasta vai Venäjän? Vai Ukrainan vai EU:n? Vai oliko totuus joku ihan muu? Ja mikä on EU:n rooli tässä kaikessa?

Kun EU neuvotteli assosiaatisopimuksesta Ukrainan kanssa, miten sopimatonta oli olla käymättä samalla myös neuvotteluja sopimuksen vaikutuksista Venäjän kanssa? Yleensä tämäntyyppisissä neuvotteluissa otetaan myös huomioon ne sopimuksen ulkopuoliset maat joilla on vahvoja kaupallisia intressejä tulevan sopimuksen suhteen.

Kun Maidanin aukion tapahtumien aikaan Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton ja EU:n laajentumiskomissaari kävivät siellä puhumassa kannustavasti kapinallisille ohi Ukrainan senhetkisten vaaleilla valittujen laillisten vallanpitäjien, miten sopivaa se oli? Kapinallisethan kuitenkin kapinoivat senhetkistä laillista hallintoa vastaan.

Ja mitä on ajateltava siitä, että kun valta vaihtui, niin Ukrainalle tarjottiin huomattavasti enemmän taloudellista tukea, kuin mitä alkuperäisessä sopimuksessa oli tarjottu. Sopimushan alunperin jäätyi, ainakin niin sanottiin, siitä syystä, että Ukrainalla ei ollut varaa muuttaa maataan siihen kuntoon mitä assosiaatiosopimus olisi edellyttänyt.

Muodostuiko kapinallisille sellainen kuva, että lännestä oli tulossa enemmän tukea kuin sitten tulikaan. Ja mikä vaikutus sillä käsityksellä oli siihen, miten suuria riskejä ihmiset olivat halukkaita ottamaan taisteluissaan.

Ja loppujen lopuksi miten selkeä käsitys ukrainalaisilla tapahtumien aikana loppujen lopuksi oli siitä, että tarjolla ei lopultakaan ollut pääsyä EU:n jäseniksi, vaan kyseessä oli vain assosiaatiosopimus. Olisivatko he osoittaneet mieltään hengenvaarallisessa tilanteessa pelkän assosiaatiosopimuksen vuoksi.

Ohjelman toimittajana Maija Elonheimo.


Varatuomari Peter Saramon aiheeseen liittyvät kirjoitukset löytyvät seuraavat linkit avaamalla:
Mitä uskoa, kun kaikki valehtelevat? – Ukrainan kriisi ja maailman ymmärtäminen
Ukraina och informationskriget

Lähetykset

  • ke 10.9.2014 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Miten poliittinen tilanne Italiassa on kehittynyt ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Entä miten huolestuttava on Italian valtiontalous ja huonossa jamassa on pankkien tilanne? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen ja toimittajana on Maija Elonheimo.
    Kuva: Unsplash

  • Oikeusvaltioperiaate kuuluu EU:n arvoihin, mutta onko koko oikeusvaltioperiaatteen määrittely mahdotonta, vai voiko sitä sittenkin tehdä. Ja jos oikeusvaltioperiaate otetaan vakavasti, niin minkälaisissa tilanteissa EU:ssa ylipäänsä olisi syytä miettiä enemmän sen noudattamista. Nyt kun esim. sekä Puolaa että Unkaria arvostellaan EU:ssa siitä, etteivät ne noudata riittävän hyvin oikeusvaltioperiaatetta, on entistä keskeisempää selvittää, mistä kaikesta me EU:ssa puhumme, kun puhumme oikeusvaltioperiaatteesta. Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Kymmenen vuotta sitten Yhdysvalloissa puhkesi finanssikriisi ja sen jälkeen syntyi eurokriisistä. Miltä nuo tapahtumat nyt näyttävät? Mikä oli suomalaisten näkökulmien merkitys finanssikriisin hoidossa? Olisiko eurokriisin suhteen jotain kannattanut tehdä toisin? Ja miltä nyt vaikuttaa euroalueen talouden tilanne? Haastateltavana on Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, joka erilaisten aiempien työtehtäviensä vuoksi on seurannut EU:n talouskriisiä monista näkökulmista ja osin hyvinkin läheltä. Toimittajana on Maija Elonheimo

  • Miten erilaiset tulkinnat Manner-Euroopan maiden ja Britannian historioista ovat vaikuttaneet sekä EU-keskusteluun Britanniassa että Brexit-äänestyksen tulokseen. Millaista EU-keskustelu Britanniasta on ollut ja millainen on ollut Britannian EU-taival. Haastateltavana on yliopistonlehtori Mika Suonpää Turun yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

  • Missä EU:hun liittyvissä asioissa poliittiset konfliktít ovat laajenemassa ja kärjistymässä. Millä perusteella eri puolueet ottavat selkeitä kantoja EU-politiikkaan ja milloin ne eivät halua ilmaista kantojaan.Entä miten avointa EU-politiikka on ja mitkä tahot EU:ssa käyttävät valtaa.
    Haastateltavana on väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Sosiaalidemokraatit ovat viime vuosina menettäneet merkittäviä valta-asemiaan EU:n jäsenmaissa ja europarlamentissa.Mistä se johtuu ja mihin suuntaan tilanne saattaa olla menoissa. Ja miten tämä kehitys käytännössä on vaikuttanut politiikkaan EU:ssa. Entä minkälaista EU-politiikka Suomen sosiaalidemokraatit kannattavat ja miten se politiikka eroaa muiden maiden sosiaalidemokraattien EU-politiikasta.Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny ja toimittajana Maija Elonheimo

  • Kuinka paljon pakolaisia EU-maihin voidaan ottaa vastaan?
    Minkälaisia muutoksia on todennäköisimmin tulossa EU:n turvapaikka- ja pakolaispolitiikaan ja pitäisikö tähän liittyviä kansainvälisten sopimusten tulkintaa muuttaa jollain lailla. Tullaanko Suomessa vaikeuttamaan mahdollisuuksia käyttää harmaata työvoimaa ja annetaanko työnantajalle harmaan työvoiman käytöstä muutaman vuoden liiketoimintakielto. Ja miksi asioiden yhteisten päätösten löytämisellä alkaa olla kiire?
    Haastateltavana on sisäministeri Kai Mykkänen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

    (Tekstiä muokattu 12.9)

  • Mitkä tahot ja minkälaiset mielipiteet ovat saaneet eniten tilaa EU-journalismissa ja EU-keskustelussa. Entä puhutaanko EU-politiikasta liikaa ikään kuin peliselostuksena. Pitäisikö sen sijaan puhua siitä, minkälaisia poliittisia näkökulmia erilaiset EU-päätökset edustavat ja mitä poliittisia vaihtoehtoja erilaisille päätöksille voisi olla.
    Haastateltavana on väitöskirjatutkija Timo Harjuniemi Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

  • Miksi ja miten Ruotsi aikoinaan liittyi EU:hun ja miten Ruotsin EU-politiikka on kehittynyt sen jälkeen.
    Millä tavoin Ruotsin EU-politiikka eroaa muiden pohjoismaiden EU-politiikoista miksi Ruotsi ei ole liittynyt euroon. Haastateltavana on Pohjoismaiden tutkimuksen dosentti Johan Strang Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

  • Miten Itä-Euroopan maiden historia kannattaa ottaa huomioon EU:ssa. Millaisilta vaikuttavat EU:n ja Venäjän suhteet. Miten EU:n olisi kannattanut toimia Brexit- äänestyksen aikoihin ja mihin suuntaan EU:ta nyt kannattaisi kehittää. Näistä aiheista puhuu entinen diplomaatti Alpo Rusi. Toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Vieraana professori Juho Saari.
    Toimittajana Maija Elonheimo.
    Ohjelma on uusinta viime helmikuulta.

  • Miten paljon EU:n tietosuoja-asetus ja digitalisaatioon liittyvä politiikka on suunniteltu suojaamaan EU:n omia sisämarkkinoita ja mitä hyötyä mahdollisista digitaalialan verotuksesta ja linkkiverosta olisi EU:lle. Entä onko EU:lla mitään mahdollisuuksia kilpailla amerikkalaisten kanssa tietotekniikan osaamisessa. Haastateltavana on tietokirjailija Petteri Järvinen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä