Mikä maksaa?

Valtionvarainministeri Antti Rinne: Talous nousuun megatrendejä seuraamalla

  • 53 min
  • toistaiseksi

Valtionvarainministeri Antti Rinteen mukaan Suomi voi menestyä panostamalla maapallon megatrendeihin liittyvään kysyntään.

Rinne uskoo, että valtiovarainministeriön tämän vuoden bkt-kasvuennustetta (+0,2 %) joudutaan tarkistamaan syyskuun puolivälissä alaspäin, kohti nollaa. Ensi vuoden talousennuste liikkunee 1,2 % pinnassa, mutta sitäkin Rinteen mukaan luultavasti joudutaan laskemaan lisää. Jo useampia vuosia peräkkäin on ennustettu täysin harhaisesti, että talouskasvu lähtisi käyntiin. Rinne sanoo tähän tärkeäksi syyksi, että Suomen valtiontaloudelta puuttuu instrumentteja, joita sillä oli käytössä ennen euroaikaa. Valtiovarainministeri ei kuitenkaan hyväksy joidenkin talousasiantuntijoiden esittämää näkemystä, että käynnissä on läntisen maailman pysyväisluonteinen taantuma.

Rinteen mukaan on muistettava, että työpaikat syntyvät mikrotasolla, yrityksissä. Suomi voi menestyä tekemällä oikeanlaisia satsauksia maailman megatrendeihin liittyvään kysyntään.

- Tapasin Lappeenrannassa kaverin, joka kertoi olevansa mukana konsortiossa, joka on tehnyt tarjouksen Nepalin pääkaupungissa Katmandussa vesi- ja viemäriverkostosta. Konsortio on voittamassa kilpailutuksen ja sekä verkoston suunnittelu että toteutus olisi tulossa konsortiolle.

Kaupungistuminen on yksi maapallon megatrendeistä. Rinne korostaa, että suomalaisella infrastruktuurihallinnalla on mahdollisuuksia, jotka oikein hyödynnettynä johtavat merkittävään vientiin. Koneen hissit ovat tästä jo hyvä esimerkki.

Toisena megatrendinä Rinne mainitsee ilmaston lämpenemisen. Hänen mukaansa kaikki ratkaisut, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen estämiseen ovat globaaleja tulevaisuuden aloja, joissa Suomella on jo nyt paljon osaamista. Myös puhtaan juomaveden väheneminen maapallolla tarjoaa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle:

- Kun osaamme rakentaa laivoja, joissa on teknologia, jonka avulla 7000 ihmiselle pystytään valmistamaan puhdas juomavesi muutamassa tunnissa, meillä varmasti on maailmanmarkkinoita.

Sellun jalostusarvon kehittämisestä voi siitäkin tulla merkittävä tulevaisuuden työn lähde. Paljon kehitystyötä on tehty sen eteen, että sellu voisi olla öljypohjaiset muovituotteet korvaava raaka-aine.

Mikä maksaa? -ohjelmassa haastateltavana valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.), jonka ensimmäinen budjettiriihi on takana. Mikä on taloutemme koko kuva? Millaiset ovat ministerin näkemykset taloustilanteesta nyt ja jatkossa?

Ohjelman toimittaa Juho Pekka Rantala.

Lähetykset

  • to 11.9.2014 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii?
    Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde?
    Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Ylen Docstop perusti kolmen ammattihakkerin ryhmän, joka näytti, miten helppoa on murtautua vaikkapa asunto-osakeyhtiön verkkoon ja ohjata etänä erilaisia asioita, miten tehdä identiteettivarkaus tai saada auton tietokone sekaisin. Miten hakkereilta pitäisi suojautua? Siitä puhutaan ohjelmassa Mikä maksaa?, jossa vieraina tietoturvakonsultti Laura Kankaala F-Securesta, johtava asiantuntija Ilkka Sovanto Traficomista sekä Liiketoiminnan kehityspäällikkö Antti Koskinen Fidelix Oy:stä.

  • Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Ruotsin elintarvikevienti on EU-aikana kolminkertaistunut, kun samaan aikaan Suomen ruokavienti on lisääntynyt vain hieman. Suomeen tuodaan moninkertaisesti enemmän ruokaa kuin mitä meiltä viedään muihin maihin.
    Viikko sitten selvityksensä antanut vuorineuvos Reijo Karhinen pitäää hyvänä tavoitteena elintarvikeviennin kasvattamisen seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Miten vientiä saadaan kasvatettua?

    Juha Virtasen vieraina ovat MTK.n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja Real Snacksin toimitusjohtaja Arja Kastarinen.

    Kuva: Epa

  • Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata?
    Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista. Ohjelman lopussa myös ensiasunnonostajan ABC.

  • Sata vuotta sitten joulukuussa 1918 perustettiin Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ajamaan metsäteollisuuden asiaa. Tarjolla oli propagandaa ja vaalirahaa. Millainen poliittinen vaikuttaja metsäteollisuus on ollut viimeisen sadan vuoden aikana? Vieraana on asiaa tutkinut filosofian tohtori Sakari Siltala.

  • Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet? Millaisen perinnön uusi hallitus saa edelliseltä?
    Vieraina ovat Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta

  • Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla.
    Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt.
    Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle? Miten Suomi on varautunut brexitiin?
    Juha Virtasen vieraina ovat johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta ja
    yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoministeriöstä.

  • Vuoden viimeisessä Mikä maksaa? –ohjelmassa tutustutaan yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus mainittiin ensimmäisen kerran koulujemme opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulla, mutta mitä se käytännössä tämän päivän kouluissa on? Vastaamassa aiheesta juuri palkittu opettaja Leena Rättyä, koululainen Camilla Tolvanen ja YES-yrittäjyyskasvatusverkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

  • Autokauppa yskii Suomessa. Ilmastonmuutos painaa päälle. Miten autokanta saataisiin riittävän nopeasti nykyistä ympäristöystävällisemmäksi? Miten autoveroa tulisi muuttaa? Jos yksityisautoilu vähitellen loppuu, mitä se tietää autoteollisuudelle?

    Vieraina toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry:stä ja toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitto ry:stä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä