Kolmannen maailman puheenvuoroja

Maailman halutuin tiedenainen

  • 14 min
  • toistaiseksi

Kuka on Aafia Siddiqui, joka nimitettiin muutama vuosi sitten maailman etsityimmäksi tiedenaiseksi, sillä CIA yritti epätoivoisesti jäljittää naisen olinpaikkaa. Hän istuu nyt 86-vuoden pituista tuomiotaan teksasilaisessa vankilassa, joka on tarkoitettu vakavista mielenterveysongelmista kärsiville naisille. Viime aikoina hänen vapauttamistaan ovat vaatineet Isiksen, talebanien, al-Qaidan ja algerialaisen terroristijärjestön ohella Pakistanin ylin valtiollinen johto, joten häntä on ruvettu kutsumaan maailman halutuimmaksi tiedenaiseksi. Pakistanilaisen toimittajan Umair Azizin ajatuksia esittelee Tapio Tamminen. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

"Teille on annettu monia mahdollisuuksia neuvotella kansalaisenne vapauttamisesta maksua vastaan, minkä monet hallitukset ovat hyväksyneet. Olemme myös tarjonneet mahdollisuutta huostassanne olevien vankien vaihtoon, sellainen on esimerkiksi sisaremme tohtori Aafia Siddiqui. Olette kuitenkin ilmoittaneet meille, että asia ei kiinnosta teitä."

Tällaisen sähköpostiviestin ääri-islamistinen Isis-järjestö lähetti elokuussa yhdysvaltalaisen  toimittajan James Foleyn työnantajille. Järjestö yritti vaihtaa sieppaamansa Foleyn pakistanilaiseen 42-vuotiaaseen neurotieteilijään Aafia Siddiquiin. Hän istuu parhaillaan 86 vuoden pituista tuomiotaan yhdysvaltalaisessa vankilassa. 

Kun Yhdysvallat ei suostunut käymään kauppaa terroristien kanssa vangeista, ISIS-järjestön taistelijat tappoivat lopulta James Foleyn julmasti.  

Siddiquita nimitettiin muutama vuosi sitten maailman etsityimmäksi tiedenaiseksi, sillä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu yritti epätoivoisesti jäljittää naisen olinpaikkaa. Viime aikoina hänen vapauttamistaan ovat vaatineet Isiksen, talebanien, al-Qaidan ja algerialaisen terroristijärjestön ohella Pakistanin ylin valtiollinen johto, joten häntä on ruvettu kutsumaan  maailman halutuimmaksi tiedenaiseksi.  

Mutta miksi irakilainen al-Qaidasta irronnut Isis-järjestö halusi vaihtaa Foleyn pakistanilaiseen neurotieteilijään?  Kertooko se Isisin yhteistyöstä Afganistanin ja Pakistanin militanttien järjestöjen tai talebanien kanssa?

Entä kuka Aafia Siddiqui on? Ja miksi hänet on nimetty lady al-Qaidaksi? Näin salaperäisen naisen taustoja valottaa The Independent-lehdessä pakistanilainen toimittaja Umair Aziz.

"Aafia Siddiqui varttui Karachissa Pakistanissa ylempään keskiluokkaan kuuluvassa perheessä. Hänen äitinsä on entinen kansanedustaja ja isänsä Britanniassa koulutuksensa saanut lääketieteen tohtori. Aafia on puolestaan opiskellut Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin lukeutuvassa MIT:ssa ja väitellyt tohtoriksi neurotieteissä Brandeisin yliopistossa Bostonissa. Sen jälkeen hän on toiminut tutkijana esimerkiksi Karachin yliopistossa Pakistanissa.

Normaalin pakistanilaisen tavan mukaan Aafia solmi järjestetyn avioliiton vanhempien valitseman puolison Amjad Khanin kanssa, joka on anestesian erikoislääkäri. Avioparin vaikeudet alkoivat syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen 13 vuotta sitten. Tuolloin he päättivät muuttaa takaisin Pakistaniin. Ennen muuttoa FBI kuitenkin pidätti pariskunnan. Aafia Siddiquilta ja hänen mieheltään tivattiin kuulusteluissa, miksi he olivat hankkineet internetin kautta 10 000 dollaria maksaneet pimeänäkölaitteet ja luotiliivit. Avioparin mukaan he tarvitsivat varustuksia metsästysharrastustaan varten. 

Vähän myöhemmin he erosivat. Pariskunnalla oli tuolloin kolme pientä lasta. Aafia Siddiquin entinen aviomies on kertonut vuosia myöhemmin pakistanilaisten lehtien haastatteluissa, että eroon vaikuttivat hänen vaimonsa väkivaltainen persoonallisuus ja tämän kiinnostus ääriliikkeisiin. Toisaalta Yhdysvalloissa tehdyssä naisen psykologisessa profiilisissa todetaan, että aviomies oli pahoinpidellyt toistuvasti vaimoaan."

Tämän jälkeen kertomukset Aafia Siddiquin elämänvaiheista eroavat huomattavasti toisistaan. Yhdysvaltojen viranomaisten mukaan nainen liittyi pian eronsa jälkeen al-Qaidan riveihin Pakistanissa. Hänen on sanottu suunnitelleen kemiallisten aseiden valmistusta ja jopa Ebola-viruksen levitystä. Samoin on väitetty, että hän olisi ostanut miljoonilla dollareilla viiden toverinsa kanssa Liberiasta ns. veritimantteja, joilla on rahoitettu al-Qaidan toimintaa.  

Aafia Siddiquin perheen mukaan mukaan syytökset ovat tekaistuja. Samaa mieltä on myös naisen ympärille perustettu kansainvälinen vapautusliike, jossa on mukana myös useita länsimaalaisia toimittajia. 

Kertomukset eroavat myös Aafian uuden avioliiton suhteen. Vai solmittiinko sellaista koskaan? Näin asiaa valottaa Umair Aziz. 

"Yhdysvaltalaisten lähteiden mukaan Aafia Siddiqui solmi uuden avioliiton Afganistanissa Ammar al-Baluchin kanssa, joka on Khalid Sheikh Mohammedin veljenpoika. Tätä puolestaan pidetään yhtenä al-Qaidan syyskuun 2001 iskujen suunnittelijana.  Aafia Siddiquin perhe on kieltänyt koko avioliiton olemassaolon. Heidän mielestään tarina on länsimaisen median keksintöä.

Olipa avioituminen totta tai ei Aafian toiseksi mieheksi väitetty tietotekniikan ammattilainen, Ammar al-Baluchi on istunut yhdysvaltalaisessa vankilassa viimeiset 11 vuotta. Guantanamon vankileiriin hänet siirrettiin vuonna 2006. Yhdysvallat pitää pakistanilaissyntyistä al-Baluchia yhtenä päätekijöistä, jotka järjestivät rahoituksen vuoden 2001 terrori-iskuille."

Vielä mystisemmäksi Aafia Siddiquin vaiheet muuttuvat hänen väitetyn avioliittonsa jälkeen. 

"Maaliskuussa 2003 Aafia Siddiqui  katosi kolmen lapsensa kanssa. Vähän aikaisemmin FBI oli julkaissut naisesta ja hänen ensimmäisestä aviomiehestään kansainvälisen pidätysmääräyksen. Nainen luokiteltiin vaarallisimpaan ja siten halutuimpaan kategoriaan. Seuraavien viiden vuoden ajalta tiedenaisen liikkeistä ei tiedetä mitään varmaa. Yhdysvaltojen mukaan hän toimi Pakistanissa ja Afganistanissa al-Qaidan joukoissa. Naisen ensimmäinen aviomies puolestaan uskoo, että Aafia Siddiqui ja heidän lapsensa viettivät nuo viisi vuotta Pakistanissa maan tiedustelupalvelun valvonnassa. Siddiquin perheen mukaan tämäkään ei pidä paikkansa, vaan heidän tyttärensä kuului ns. aavevankeihin, joita Yhdysvallat piti salaisessa vankilassa Bagramin lentotukikohdassa Afganistanissa." 

Viisi vuotta jatkunut katoaminen päättyi kesällä 2008. Aafia Siddiqui pidätettiin Ghaznissa Afganistanissa yhdysvaltalaisten virkailijoiden tapon yrityksestä. Mutta kertomukset siitä, mitä afganistanilaisella poliisiasemalla oikeastaan tapahtui poikkeavat jälleen toisistaan.

"Kun afganistanilaiset poliisit pidättivät Aafia Siddiquin ja tämän 12-vuotiaan pojan kesäkuussa 2008, naisen hallusta väitettiin löytyneen asiakirjoja esimerkiksi joukkotuhoaseiden valmistuksesta ja Ebola-viruksen levittämisestä. Naisella olisi ollut myös käsinkirjoitettuja muistiinpanoja hyökkäyksen valmistelusta Yhdysvaltoihin. 

Afganistanilaiset poliisit luovuttivat naisen Yhdysvaltojen viranomaisille. Kuulustelijoina oli kaksi FBI:n agenttia ja armeijan upseereita. Kuulustelu tapahtui huoneessa, joka oli jaettu verholla kahteen osaan. Kuulustelijoiden mukaan he eivät tienneet  huoneeseen tullessaan, että verhojen takana olevaa Aafia Siddiquita ei valvonut kukaan. Toinen upseereista laski kiväärinsä lattialle. Verhon takaa rynnännyt nainen sieppasi virkailijoiden mukaan kiväärin ja avasi tulen kohti kuulustelijoita. Hän ei  kuitenkaan osunut kehenkään. Seuranneessa kahakassa vartija ampui naista. Haavoittunut Aafia Siddiqui kuljetettiin kriittisessä tilassa sairaalaan."

Oikeudenkäynti pidettiin New Yorkissa kaksi vuotta myöhemmin tammikuussa 2010. Naista syytettiin amerikkalaisten virkailijoiden murhayrityksistä. Terrorismisyytöksistä oli luovuttu jo ennen oikeudenkäyntiä. Oikeudessa Aafia Siddiqui kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Syyte kuitenkin hyväksyttiin ja nainen tuomittiin murhayrityksistä. Hän istuu nyt 86-vuoden pituista tuomiotaan teksasilaisessa vankilassa, joka on tarkoitettu vakavista mielenterveysongelmista kärsiville naisille.

Isiksen muutama viikko sitten tekemä ehdotus vaihtaa Aafia Siddiqui toimittaja James Foleyyn herätti kummastusta. Miksi Irakissa ja Syyriassa toimiva järjestö on kiinnostunut hänestä? Pakistanilaisissa lehdissä on kyselty, kuuluuko järjestön johtoon pakistanilaisia militantteja? Vai pystyvätkö he vaikuttamaan Isiksen päätöksiin?

Tunnettu pitkänlinjan toimittaja Ahmed Rashid kirjoitti blogissaan jo ennen Foleyn teloitusta Isiksen ja talebanien yhteisistä piirteistä. Häntä pidetään yhtenä parhaimpana Afganistanin ja Pakistanin talebanien asiantuntijana. Näin Rashid vertaili järjestöjä New York Review of Books:ssa.  

"Isis-järjestön toiminta Syyriassa ja Irakissa muistuttaa monin tavoin talebanien toimia Afganistanissa ja Pakistanissa 20 vuotta sitten. Talebanien tavoin Isis on ollut kiinnostuneempi alueiden valloituksesta kuin globaalin al-Quida tyylisen jihadin valmistelusta. 

Talebanien ja Isiksen menestys perustuu sotilaalliseen kompetenssiin. Tehokkaasti johdetun järjestön logistiikka on toimivaa, jolloin suhteellisen pieni järjestö pystyy liikkumaan nopeasti operaatiosta toiseen.  

Talebanit valtasivat 20 vuotta sitten muutamassa kuukaudessa eteläisen ja itäisen Afganistanin. Isis toisti nyt Irakissa samanlaisen salamasodan ja valloitti muutamassa viikossa Mosulin ohella useita irakilaisia kaupunkeja. Se ei olisi onnistunut ilman operaatioiden vuosien valmistelutyötä ja rekrytointia. 

Molempien ryhmien strategiana on ollut taistelun käyminen useissa maissa monien logististen keskusten avulla. Talebaneille Afganistan ja Pakistan ovat käytännössä yksi valtio. Isis noudattaa Syyrian ja Irakin suhteen nyt samaa taktiikkaa." 

Suurimman liikevoimansa Isis saanee kuitenkin profetioista, kuten lukemattomat muutkin apokalyptiset uskonnollis-poliittiset liikkeet. Kesäkuussa se julisti perustaneensa islamilaisen kalifaatin. Vähän myöhemmin ilmestyi kalifaatin aikakausjulkaisun, Dabiqin ensimmäinen numero. 

Useilla eri kielillä ilmestyneen, tyylikkäästi taitetun lehden nimi on enteellinen, sillä Dabiq viittaa Syyrian pohjoisosissa olevaan alueeseen, jota pidetään Harmageddonin islamilaisena versiona. Tai näin ainakin Isis tulkitsee pyhän alueen merkityksen lehdessään. Sen mukaan siellä tullaan käymään ratkaiseva kalifaatin ja lännen islamin vastaisten joukkojen välinen taistelu. Profetiassa ennustettu voitokas taistelu avaisi portit uudelle kalifaatille, ottomaanien valtakunnan paluulle. Apokalyptisen tradition mukaan tuota ”parhaiden ihmisten armeijaa” laskeutuu johtamaan Jeesus, jota kutsutaan  islamilaisessa perinteessä nimellä Issa ibn Maryam. 

Dabiq-lehdessä toistuu yksi Isiksen tärkeimmistä tavoitteista – eli muslimien omanarvontunteen ja ylpeyden palauttaminen. Ne heiltä riistettiin kuulemma ottomaanien valtakunnan nöyryyttävän tappion myötä, mikä tapahtui sata vuotta sitten. 

Monille muslimeille myös Aafia Siddiquista on tullut lännen nöyryytyksen symboli. Pakistanissa  laajojen kansanjoukkojen tuntoja on liikuttanut kolmen lapsen äidin ja lahjakkaan tiedenaisen kohtalo. Hänen ei katsota saaneen Yhdysvalloissa puolueetonta oikeudenkäyntiä. 

Pakistanissa myös maan korkein johto on vaatinut Siddiquin vapauttamista ja siirtoa Pakistaniin. Naisen oikeudenkäynnin aikaan pääministeri Yousaf Raza Gilani nimitti naista ”kansakunnan tyttäreksi”. 

Toimittaja Umair Azizin mukaan Pakistanin nykyisen hallituksen ohella myös Siddiquin perhe pyrkii palauttamaan Aafia Siddiquin laillisesti kotimaahansa.

"Aafian sisar, Harvardissa koulutettu neurologi, Fowzia Siddiqui on johtanut kansalaisliikettä hänen vapauttamisekseen. Hiljattain liike sai kerätyksi kuukaudessa yli 100 000 allekirjoittajan vetoomuksen, jossa vaaditaan Siddiquin tapauksen uudelleen käsittelyä. Allekirjoittajien määrä ylittää Yhdysvalloissa vaaditun rajan, jonka mukaan maan hallinnon on otettava kantaa tapaukseen."  

Tapio Tamminen

Kolmannen maailman puheenvuoroja 26.9.2014

Lähetykset

  • la 27.9.2014 17.40 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Peik Johansson esittelee namibialaisen politiikantutkijan Henning Melberin ajatuksia. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • Jussi Raumolin esittelee intialaisen sosiaaliantropologin T.N. Panditin näkemyksiä Andamaanien alkuasukkaista. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Kenian ihmisoikeusliiton puheenjohtaja ja entinen korkeimman oikeuden presidentti Willy Mutunga arvostelee kovin sanoin Kenian poliittista eliittiä, joka pelaa vain omaan pussiinsa väestön näkemyksistä välittämättä. Toisen puolueen vaalivoittoa ei haluta hyväksyä. Peik Johansson esittelee kenialaisen oikeustieteilijän Willy Mutungan ajatuksia. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Pervez Hoodbhoy suomii luonnontieteiden ahdinkoa muslimimaissa tuoreessa pakistanilaisen Dawn -lehden artikkelissa. Ydinfysiikan professorina Forman Christian yliopistossa toimiva Hoodbhoy on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja yhden kirjan tieteen ja uskonnon jännitteistä. Pakistanilaisen ydinfyysikon Pervez Hoodbhoyn ajatuksia esittelee Tapio Tamminen ja näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Kiina on viime vuosina lisännyt huomattavasti soft poweriin eli pehmeään vaikuttamiseen kuluttamiaan määrärahoja. Kun amerikkalaiset käyttivät vielä muutama vuosi sitten pehmeään vaikuttamiseen vuosittain noin 670 miljoonaa dollaria, kiinalaiset käyttivät siihen peräti 10 miljardia dollaria. Pertti Seppälä esittelee näkemyksiä Kiinan voiman noususta myös maailman mielipideilmastossa. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Columbian yliopistossa New Yorkissa vertailevan kirjallisuustieteen professorina työskentelevä iranilainen kulttuurintutkija Hamid Dabashi on eräs maailman tunnetuimmista Lähi-idän tutkijoista. Hän on kirjoittanut ja toimittanut lähes 30 akateemista teosta, joiden aihepiiri on vaihdellut politiikasta elokuviin ja islamilaisesta filosofiasta arabimaiden kansannousuihin ja länsimaiden orientalistisiin ennakkoluuloihin..Peik Johansson esittelee Hamid Dabashin ajatuksia ja näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Jussi Raumolin esittelee näkemyksiä maailmaa huolestuttaviin vesiongelmiin. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Syyriassa aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta on jäänyt sotauutisten alle. Uutiset kertovat pääosin presidentti Bashar al-Assadin johtaman Syyrian ja sen liittolaisten, Iranin ja Venäjän ja toisella puolella sotivien, ennen muita Saudi-Arabiasta tukea saavien taistelujärjestöjen toiminnasta. Kuitenkin Syyriassa vaikuttaa oppositiota edustava kansalaisyhteiskunta, joka ei tue kumpaakaan sotilaallisen taistelun osapuolta. Liisa Liimatainen esittelee Citizens for Syria -järjestön puheenjohtajan Hosain Ibrahimin näkemyksiä Syyrian tilanteesta. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Pertti Seppälä esittelee Hong Kongin yliopiston professorin, alkujaan hollantillaisen Frank Dikötterin kirjaa `The Cultural Revolution. A People's History 1962-1976´. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Tämän puheenvuoron aiheena on, miten islamilaiset veljeskunnat nousivat merkittävään asemiin Senegalissa. Se nojautuu senegalilaisen sosiologin Abdoulaye Bara Diopin suurteokseen ”La Société Wolof. Tradition et changement”, jota tämä tutkija valmisteli vuosikymmeniä. Wolofit ovat selvästi suurin heimo Senegalissa, joten teos kertoo myös yleisesti Senegalista. Hän sanoo tavoitteekseen vetää yhteen kaikki Senegalin kehityksestä tehty aiempi tutkimus. Senegalilaisen sosiologin Abadoulaye Bara Diopin teosta esittelee Jussi Raumolin. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Peik Johansson esittelee turkkilaisen politiikantutkijan Ismail Numan Telcin ajatuksia Qatarin tilanteesta. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Tapio Tamminen esittelee veteraanitoimittaja Saeed Naqvin uusinta teosta. Saeed Naqvi on ollut Intian tunnetuimpia toimittajia jo lähes puolenvuosisadan ajan. Siksi hänen viime vuonna ilmestynyt kirjansa on saanut paljon huomiota myös Intian ulkopuolella.
    Näytteet lukee Sasu Moilanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Chile on aloittanut uudet tutkimukset sotilasvallankaappauksessa kuolleen presidentti Salvador Allenden kuolemasta. Allende menehtyi syyskuussa 1973, kun sotilaat kaappasivat vallan ja hyökkäsivät presidentinpalatsiin. Kolmannen maailman puheenvuoroja on toimittanut Auli Leskinen.

  • Kolmannen maailman puheenvuoroja. Tapio Tamminen esittelee filosofi Ruiping Fanin uutta teosta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä