Brysselin kone

EU ja jatkuva muutos

  • 44 min
  • toistaiseksi

Ensimmäiset ajatukset Euroopan laajuisesta yhteistyöstä syntyivät jo 1400-luvulla ottomaanien uhatessa Eurooppaa.  Sen jälkeen ajatusta enemmän yhdessä toimivasta Euroopan on virittänyt yleensä joko Eurooppa kohtaava ulkoinen tai sisäinen uhka. Yhteisiä ulkoisia uhkia EU:lla onkin riittänyt. On ollut sotilaallisia, aatteellisia ja etenkin nykyään taloudellisia uhkia. EU:n syntyaikoina ulkoisen uhkan muodostivat  Eurooppaa repineet sodat, joiden toivottiin loppuvan, mikäli Euroopan maat olisivat vahvemmin taloudellisesti riippuvaisia toisistaan.

Mutta miten EU nykyään erottautuu muusta maailmasta ja luo yhteisyyden tunnetta? Yhtenä ratkaisuna yhteisen identiteetin luomiseen EU on ottanut käyttöön käsitteen arvoyhteisö. Siinä eurooppalaiset arvot yhdistävät EU:ta ja niitä vastaan se peilaa muuta maailmaa.

Tällä hetkellä kuitenkin erityisesti talouden ongelmat yhdistävät vahvasti EU:ta. Jopa niin vahvasti, että puhe arvoyhteisöstä ei ole juurikaan näkynyt talouskriisin hoidossa, ja osin yhteisen talouden ongelmat tuntuvat jakavan EU:ta yhdistämisen sijaan.

Eurooppalaiseen kulttuuriin on aina vahvasti kuulunut se, että monenlaiset eri keskustelut ja näkökulmat ovat myllänneet vallitsevia käsityksiä, ja toisinaan koko kulttuurin ovat saattaneet suuriin muutoksiin aivan uudet näkökulmat asioihin.  Ajatusmalleja  ovat muuttaneet esimerkiksi Luther, Nietzsche ja Marx. Löytyykö siis EU:hunkin jossain vaiheessa kokonaan uusi näkökulma, joka muuttaa EU:n, vai näivettyykö se hitaasti. Ja mitä tulee tapahtumaan sosiaalisen EU:n idealle?

Aiheesta keskustelee tutkijatohtori Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta

Lähetykset

  • ke 15.10.2014 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kansalaiset voivat äänestämällä vaikuttaa esimerkiksi europarlamenttivaaleissa ja omien kansallisissa parlamenttivaaleissakin ketkä ovat osaltaan päättämässä heidän puolestaan EU:ta koskevissa asioissa. Mutta onko EU:n päätöksenteko riittävän avointa, että kansalaiset voisivat seurata mitä päätöksiä ja millä perusteilla eri tahot heidän puolestaan EU:ssa tekevät.
    Haastateltavana on väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekunnasta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

  • Lähi-itä on historiallisesti ollut kriisiherkkää aluetta jo maantieteellisen sijaintinsakin vuoksi ja monet Lähi-idän kriisit heijastuvat myös EU:hun. Kriisien syyt ovat monisyisiä, mutta yksi suuri ongelma ovat olleet Lähi-idän maissa ulkopuolisten maiden tekemä hallinnon vaihdot, joista on seurannut kohdemaissaan pahoja kriisejä Mutta miten EU:n kannattaa toimia Lähi-idässä? Ilmeisesti ainakin antaa humanitaarista apua ja tukea maiden jälleenrakentamisessa. Haastateltavana on dosentti Pertti Multanen ja toimittajana Maija Elonheimo.

  • Miten käy englannin kielen valta-asema EU:ssa jos Brexit toteutuu? Ja mihin suuntaan kielipolitiikka ja kielten asema EU:ssa on kehittymässä. Jos asioiden valmistelu hoidetaan pääosin isoilla valtakielillä, niin miten helppoa keskusteluun osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen on heille, jotka niitä kieliä eivät äidinkielenään puhu. Haastateltavana on slaavilaisen filologian professori Jouko Lindstedt Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kielten osastolta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

  • EU:ssa eri maissa on hyvin erilaiset työeläkejärjestelmät. Miten isoja paineita näiden työeläkejärjestelmien muokkaamiseen syntyy nyt, kun EU:ssa on alettu keskustella EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. ja voiko olla mahdollista, että meidän työeläkerahastomme tulevat vielä joskus olemaan uhattuina EU:ssa. Haastateltavana on Työeläkevakuuttajat TELA:n toimitusjohtja Suvi-Anne Siimes. Toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Kuinka paljon euron käyttö kiihdyttää kauppaa EMU-alueella, vai kiihdyttääkö se sitä lainkaan. Miten tutkijoiden käsitykset EMU:n hyödyista ovat muuttuneet 2000-luvulla ja mitä EMU:n suhteen kannattaisi nyt tehdä. Siitä puhuu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen talouden professori Pertti Haaparanta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Miten EU:n asema maailmanpolitiikassa on muuttunut,miltä EU:n kannalta nyt vaikuttaa globaali turvallisuustilanne minkälainen on EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategia
    ja kuinka EU on nyt terävöittämässä yhteistä puolustuspolitiikkaansa.
    Aiheesta puhuu vieraileva tutkija Kari Möttölä Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Separatismi on voimissaan eri puolilla EU:ta ja etenkin juuri nyt Kataloniassa. Kannattaako EU:n suhtautua Espanjan tapaan tukahduttaa separatistien mielenosoituksia väkivaltaisesti valtion sisäisenä asiana vai miettiä sitä EU:n arvojen, kuten esim. kansanvallan näkökulmasta. Ja mitkä voisivat olla ratkaisuja EU:n alueen suurimpiin separastisiin kiistoihin. Haastateltavana tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta.Toimittajana Maija Elonheimo.

  • EU:n verosäädösten meneillään olevat isot ja nopeat muutokset tulevat suitsimaan veronkierron mahdollisuuksia ja yhtenäistämään verotusta EU:n alueella. Samalla ne vaikuttavat siihen miten jäsenmaat voivat jatkossa kilpailla verokäytäntöjensä avulla siitä, mitkä maat houkuttelevat parhaiten alueelleen yrityksiä. Yrityksille EU:n verotussäädösten muutokset aiheuttavat paljon työtä ja ihmettelemistä, kun säädösten lopullisista tulkinnoista ei välttämättä ole varmaa tietoa uusien säädösten astuessa voimaan. . Nyt ollaan myös siinä tilanteessa, että esim. Luxemburgissa yritysten yksilöllisesti sovitut alhaiset verotuskäytännöt on alettu tulkita valtiontukikieltosäännön vastaisiksi ja aiemmin saadut edut on maksettava taannehtivasti takaisin Luxemburgille Haastateltavana Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen Toimittajana Maija Elonheimo.

  • Pitääkö euromaille suunnitella mahdollisuus euro-jäsenyydestä eroamiseen? Ja onko järkevää, että EU harjoittaa talouden ohjausta vai pitäisikö talouden antaa ohjautua enemmän markkinavoimien avulla. Eli jos taloudenpito ei herätä lainottajien luottamusta, niin maan lainojen korot nousisivat ja pakottaisivat talouspolitiikan muutoksiin. Ja miten poliittinen on tällä hetkellä epäpoliittiseksi elimeksi tarkoitettu EKP? Se työntää rahaa markkinoille ja pitää lainojen korot alhaalla, mutta miksi se tekee niin ja mitä seurauksia sen toiminnalla on.
    Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. Toimittaja on Maija Elonheimo

  • Suomen EU-politiikkaa on moitittu laiskaksi, mutta onko se sitä? Hallituksen kannat rahaliitto EMU:n kehittämiseen ovat olleet tiukat ja ylipäänsä monia yhteisvastuuta lisääviä ajatuksia on vastustettu. Jatkossa iso kysymys tulee olemaan myös se, mikä tulee olemaan Suomen hallituksen kanta EU:n maahanmuuttopolitiikkaan.

    Haastateltavana on Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

    Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

  • Suomi ei ole suhtautunut kovin myönteisesti nyt esillä oleviin ehdotuksiin yhteisestä euromaiden budjetista, yhteisestä valtiovarainministeriöstä, tai ylipäänsä lisääntyvistä taloudellisista yhteisvastuista eri EU-maiden välillä. Mutta millä perustein ja missä laajuudessan Suomi ei näitä yhteisvastuuta lisääviä ajatuksia kannata ja vaikuttaako siltä, että ne ajatukset ovat EU:ssa toteutumassa.
    Haastateltavana on alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo valtiovarainministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

  • Brysselin koneessa puhutaan siitä, mihin muihin EU-maihin kannattaa suomalaisena hakeutua töihin. Kuinka niitä avoimia työpaikkoja voi löytää ja mitä asioita kannattaa selvittää ennen matkaa?
    Missä maissa selviää englannin kielellä, ja missä on syytä osata ruotsia ja jos ei juurikaan osaa muuta kieltä kuin suomea, niin minkälaisia paikkoja silloin on tarjolla. Ja mitä kaikkea apua työnhaussa EU-alueelle voi pyytää Te toimistosta. Haastateltavina EURES-asiantuntija Taru Asikainen Pohjois-Karjalan TE-toimistosta ja erityisasiantuntija Laura Perheentupa Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja toimittajana Maija Elonheimo.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä