Politiikkaradio

Tuula Väätäinen (sd): ”Ei kukaan halua ylimääräisiä vaaleja tähän saumaan”

  • 29 min
  • toistaiseksi

Hallitus ei hajoa, vaikka vihreät siirtyisivätkin oppositioon, sanoo SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen. Väätäisen mukaan mikään puolue ei halua ennenaikaisia vaaleja. Myös äänestykset pystytään hoitamaan, vaikka hallituksen enemmistö eduskunnassa kutistuisi pariin ääneen.

”Ilman muuta pystytään. Tilanne on nyt yksinkertaisesti sellainen, että ei kukaan halua ylimääräisiä vaaleja tähän saumaan. On se nyt kumma, jos Suomi ei pysty asioitaan hoitamaan asiallisesti tätä aikaa, niin että hallitus voi toimia ja hoitaa ne tärkeät tehtävät mitä kuuluu”, sanoi Väätäinen Politiikkaradion haastattelussa.

Väätäinen sanoo, että hallituksen on haettava enemmän yhteistyötä opposition kanssa.

”Valiokunnassa kun käsitellään budjettilakeja, niin siellä täytyy hakea sitä yksimielisyyttä sitten myös opposition kanssa. Ja sitten tietysti jos ollaan opposition kanssa eri mieltä, niin hallituksen kansanedustajat ovat joka ikinen paikalla sitten kun äänestetään.”

”Jos on äänestyspäivänä joku meno, niin tähänkin asti on jouduttu perumaan.”

Lisäksi hallituspuolueen kansanedustajat joutuvat perumaan matkojaan, sanoo Väätäinen.

”Niitä varmaan perutaan. Eikä se ole kummallista. Niinhän perheessäkin tehdään, jos tiedetään, että elämä muuttuu niin että ei voi vanhemmat lähteä liikenteeseen. Silloin ollaan paikalla hoitamassa lapsia”, sanoi Väätäinen Politiikkaradiossa.

Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Tarvitseeko Suomi lisäydinvoimaa? Jäikö SDP:n puheenjohtajakisasta epäreilu jälkimaku? Miksi politiikassa kuulee vähän savon murretta? Kuuntele koko haastattelu.

Lähetykset

  • ti 16.9.2014 12.27 • Yle Puhe

Jaksot

  • Presidentti Donald Trump kertoo saaneensa täydellisen vapautuksen epäilluistä vehkeilyistä Venäjän kanssa. Onko presidentin paperit nyt puhtaat?

    Yhdysvaltain oikeusministeri William Barr antoi sunnuntaina kongressille tekemänsä tiivistelmän erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkintaraportista.

    Nelisivuisen tiivistelmän pääviesti on, että presidentti Donald Trump tai hänen kampanjansa ei vehkeillyt Venäjän kanssa sen vaalivaikuttamisoperaatiossa.

    Niin sanottua "savuavaa asetta" ei löytynyt, mutta useita "selittämättömiä tapahtumia" ja erikoisia tilanteita Trumpin toimintaan asiantuntijoiden mukaan liittyy.

    Trumpin poliittiset vastustajat odottivat maanpetossyytettä - voiko sellainen vielä tulla?

    Entä onko todennäköistä, että koko Mullerin koko raportti julkistetaan?

    Politiikkaradiossa vieraina Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Haastattelijana on Linda Pelkonen.

  • Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, mutta bruttokansantuote per asukas on kuitenkin vain 60 prosenttia Suomeen verrattuna. Kuinka pitkään Venäjä voi tällä tiellä jatkaa?

    Puolustusministeriön, sisäministeriön ja ulkoministeriön teettämän Voiman Venäjä -raportin mukaan Venäjän strategia on vastapuolen heikentäminen, sillä hajanainen läntinen yhteisö, heikko EU ja Nato, edesauttaa Venäjän tavoitteiden saavuttamista.

    Raportissa esitellään neljä mahdollista skenaariota Venäjän tulevaisuudesta. Mikä näistä on todennäköisin?

    Jääkö Vladimir Putin pois presidentin valtakauden päättyessä pois vuonna 2024 vai jatkaako hän tämänkin jälkeen?

    Politiikkaradiossa vieraana Voiman venjä -raportin tekijöistä sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu, väitöskirjatutkija, kirjailija Salla Nazarenko ja Venäjän ulkopolitiikkaan keskittyneestä osiosta vastannut Jyri Lavikainen.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • EU-johtajat käsittelivät huippukokouksessa Iso-Britannian pyytämää lykkäystä EU-eroon. Eurooppa-neuvosto myönsi brexitille kaksi viikkoa lisäaikaa huhtikuun 12. päivään saakka. Jos eropimus hyväksytään, määräaikaa voidaan jatkaa lakiteknisten valmisteluiden takia 22. toukokuuta saakka.

    Mitä huippukokouksen myöntämä lisäaika merkitsee? Onko edessä brexit sopimuksen kera, brexit ilman sopimusta, eroprosessin keskeyttäminen vai pitkä lykkäys erolle?

    Eduskunnassa vaalikauden viimeinen täysistunto on pidetty. Mistä kulunut vaalikausi muistetaan? Raskaista leikkausriitelyistä, kiky-prosessista, perussuomalaisten hajoamisesta, tiedustelulaeista, soten floppaamisesta?

    Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat viikon tärkeimpiä politiikan uutisia.

  • Virossa parlamenttivaalien jälkeinen aika on ollut kuin poliittisesta tv-draamasta. Keskustapuolue räväytti uutispommin aloittamalla hallitustunnustelun oikeistopopulistisen EKRE:n sekä Isamaan kanssa. Sen sijaan suurin puolue ja ensisijainen hallituksen muodostaja, keskustaoikeistolainen reformipuolue, sysättiin syrjään neuvotteluista.

    Onko Viroon syntymässä populistihallitus?

    Kuinka ison riskin venäläisvähemmistön tukema keskustapuolue ottaa yrittämällä hallitusta rasismiin ja kovaan kielenkäyttöön yhdistetyn oikeistopopulistisen puolueen kanssa?

    Miksi vaalien suurin voittaja reformipuolue sysättiin syrjään hallitusneuvotteluista?

    Vieraana on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Brexit-kansanäänestyksestä lähtien Euroopassa on seurattu britannian rimpuilua irti Euroopan unionista. Prosessi on ollut tuskallisen vaikea EU:lle, mutta erityisesti briteille itselleen.

    Merkitseekö brexit toteutuessaan Euroopan heikkenemistä, kuten ulkoministeri Timo Soini (sin.) on kirjoittanut?

    Onko Eurooppa arvokriisissä? Soinin mukaan "liberaali lässytys", jota nyt tarjoillaan, ei ole Euroopalle oikeat arvot.

    Soini pohtii myös omaa tulevaisuuttaan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista.

    Vieraana ulkoministeri Timo Soini ja haastattelijana Linda Pelkonen.

  • Iso-Britannian pääministeri Theresa May on ottanut jo kahdesti takkiin ratkaisevassa brexit-äänestyksessä. Kahdesti brexit-sopimus on tyrmätty parlamentin alahuoneessa.

    Kuinka monta kertaa sama sopimus voidaan tuoda parlamentin äänestykseen ennen kuin se siirretään syrjään parlamentin tahdon vastaisena?

    Onko kolmas "meaningful vote" brexit-sopimuksesta vielä mahdollinen?

    Entä millä ehdoilla EU voisi hyväksyä brexit-päivän lykkäyksen? Mikä on Suomen kanta brexit-päivän lykkäämiseen?

    Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.), valiokunnan jäsen Jutta Urpilainen (sd.) ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Valtiovarainministeriön laskema kestävyysvaje on hallinnut talouspoliittista keskustelua läpi 2010-luvun. Viimeiset 10 vuotta kestävyysvaje on ollut kaikkein tärkein peruste hallitusten tekemille leikkauksille.

    Kuinka tarkka on arvio kestävyysvajeesta? Uhkaako Suomea todella ikääntymisestä ja hoivamenojen kasvusta johtuva miljardiluokan velkaantumiskierre, ellei julkisia menoja karsita tai veroja nosteta?

    Vai johtaako kestävyysvaje talouspolitiikan harhapoluille? Onko valtiovarainministeriön laskema arvio kestävyysvajeesta kohtuuttoman synkkä?

    Perustuuko kestävyysvajelaskelma jopa systemaattiseen Suomen valtion lainojen korkotasoa koskevaan virhearvioon?

    Vieraina ovat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) erotti itsensä ja hallituksensa. Syyksi Sipilä ilmoitti soten ajautumisen umpikujaan.

    Miksi näin kävi? Eikö maamme poliittinen järjestelmä kykene tekemään suuria uudistuksia? Ajavatko lyhyen tähtäimen poliittiset intressit jatkuvasti kansakunnan kokonaisedun edelle? Vai onko kokonaisetu juuri se mistä kaikkein eniten kiistellään?

    Jos hallitus eroaa, niin eroaako samalla myös oppositio?

    Miten hallitus - oppositio asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Puntarissa myös Kansallisen Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntavaaliohjelmat.

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Iso-Britanniassa Theresa Mayn hallitus ehdottaa brexit-päivän lykkäystä kesäkuun 30. päivään. Ehtona siirrolle on, että parlamentin alahuone hyväksyy Mayn neuvotteleman erosopimuksen maaliskuun 20. päivään mennessä.

    Hyväksyykö EU eropäivän lykkäyksen, jos brittiparlamentin alahuone äänestää eropäivän lykkäksestä Mayn esityksen pohjalta?

    Millä perusteella brexit-päivän siirto voitaisiin hyväksyä Brysselissä EU-maiden huippukokouksessa?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Heidi Hautala (vihr. / greens), Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Miapetra Kumpula-Natri (sd. / s&d).

    Politiikkaradion Tapio Pajunen haastattelee.

  • Brittiparlamentti äänesti toistamiseen pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksesta eilen tiistaina. Sopimus äänestettiin kumoon selkein äänin 391-242.

    Koska Mayn sopimus tyrmättiin jälleen, tänään äänestetään brittiparlamentissa kovasta brexitistä.

    Onko hallitsemattoman brexitin todennäköisyys kasvanut? Ja mitkä ovat tunnelmat Britannian teollisuuspaikkakunnilla kun brexit-päivä lähestyy? Brexit-kello tikittää - aikaa on 16 päivää.

    Keskustelemassa ovat tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela sekä Ylen Eurooppa-erikoistoimittaja Susanna Turunen Lontoosta. Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Sipilän hallitus erosi, koska se epäonnistui tärkeimmässä hankkeessaan. Mitkä ovat poliittiset johtopäätökset hallituksen erosta?

    Oliko ero poliittisen vastuun kantamista vai poliittis-taktinen peliliike kannatuksen nostamiseksi?

    Kumpi kuopattiin soten mukana: keskustan maakuntahallinto vai kokoomuksen valinnanvapaus?

    Voiko hallitus jatkaa toimitusministeristönä? Mitkä ovat sen vallan rajat?

    Keskustelemassa ovat keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, vihreiden kansanedustaja Touko Aalto, sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Sote kaatui ja hallitus hajosi. Kaatuiko sote aikapulaan vai perustuslakiongelmiin? Vai oliko hallituksen erossa kyse vain poliittisesta peliliikkeestä?

    Kantoiko pääministeri poliittisen vastuun, kuten hän on väittänyt?

    Kumpi kuopattiin soten mukana lopullisesti - keskustan maakuntahallinto vai kokoomuksen valinnanvapaus?

    Vieraina kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.), kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Toimittajana Linda Pelkonen.

Klipit

  • Politiikkaradion Puheet päreiksi -kaksikko dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat vaalikeskustelua ja sitä, miten hallitus-oppositio -asetelman katoaminen päivän politiikan kartalta vaikuttaa eduskuntavaaleihin ja puolueiden kannatukseen.

  • Yhdysvaltain presidenttikandidaatit Hillary Clinton ja Donald Trump kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa suorassa tv-väittelyssä. Debatin jälkikäteisarvioissa Clinton arvioitiin selkeäksi voittajaksi: Clinton osasi asiat, oli valmistautunut.

    Trump sen sijaan on poliitikkona pikemminkin katutappelija: arvaamaton persoona, joka haastaa piittaamatta käytöstavoista tai faktoista. Väittely Clintoninkin kanssa muistutti Trumpin osalta enemmän tosi-tv sirkusta kuin poliittista debattia.

    Mitä äärimmilleen viritetty ja paineistettu tv-debatti poliitikoista puristaa esiin? Mikä ratkaisee, jos sanoilla ja faktoilla ei ole merkitystä?

    Kuva: EPA/Andrew Gombert

  • Mitä VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen oikein tarkoittaa puhuessaan työn tarjonnasta? Millainen on Vartiasien lista, jolla Suomen taloutta saataisiin uuteen nousuun? Vartiainen on Sakari Sirkkasen haastateltavana.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli politiikan tutkija Anu Kantola, joka kertoo skandaaleista suomalaisessa politiikasta, ja vastaa siihen, missä luuraavat vaalikirjat. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli historioitsija Timo J. Tuikka, joka kertoo muun muassa maan tavasta, ja siitä, millainen hyvä veli -verkosto presidentti Kekkosen ympärille rakentui. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Leikola&Lähde-kirjamessulähetyksen vieraana oli kirjallisuustaivaan supertähti Sofi Oksanen, jonka kanssa puhuttiin muun muassa vallanvaihdoksista ja vallankumouksista. Vakiomiehityksenä Markus Leikola, Jussi Lähde ja Sakari Sirkkanen.

  • Kansanedustaja Mikko Alatalon mukaan Suomen ei pidä lisätä takausvastuitaan Euroopan rahoitusvakausvälineessä. Alatalon mielestä Kreikan olisi pitänyt tehdä tarvittavat valtiotalouden leikkaukset viimeistään viime keväänä. Koska näin ei ole tapahtunut, Kreikan tukipakettia ei pidä enää kasvattaa, vaan aika on kypsä Kreikan hallitulle velkajärjestelylle. Päivän kansanedustajaa Mikko Alataloa haastattelee Tapio Pajunen.

  • Päivän kansanedustajana on RKP:n Thomas Blomqvist. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Politiikkaradion perjantain talkshown vieraana on Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Markus Leikola ja Jussi Lähde vakiojäseninä. Sakari Sirkkanen luotsaa.

  • Hallitus ajaa kuntauudistusta, kunnat ryhtyvät kapinaan ja keskustaoppositio vastaa välikysymyksellä. Politiikkaradion torstaigrillissä otetaan erä kuntapolitiikkaa. Studiossa ovat Keskustan Anu Vehviläinen, SDP Anneli Kiljunen sekä Sitran julkishallinnon kehittämisjohtaja Juha Kostiainen. Toimittajina Sakari Sirkkanen ja Tapio Pajunen.

  • Demarien ryhmäjohtaja ei lupaa, että YLEn rahoitus saadaan ratkaisua vuoden loppuun mennessä. Jouni Backman toisaalta kritisoi toista päähallituspuoluetta kokoomusta vastuunkantamattomuudesta. Sakari Sirkkanen haastattelee.

  • Päivän kansanedustaja -haastattelussa Sirkka-Liisa Anttila syyttää kuntaministeri Henna Virkkusta politikoinnista. Anttilan mukaan Suomessa ei voi tehdä kuntauudistuksen kaltaisia isoja poliittisia uudistuksia sanelemalla ja pelkällä poliittisella vallalla, vaan kuntapäättäjät on otettava aidosti mukaan keskusteluun. Virkkusen tapa toimia on Anttilan mukaan pelkkää valtapolitiikkaa. Sirkka-Liisa Anttilaa haastattelee Tapio Pajunen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä