Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa Kaj Stenvallin elämästä

  • 43 min
  • toistaiseksi

”Mä teen kuvia sen takia, että mä haluan viestittää asioita jokaisella maalauksella ja haluan, että jotkut ihmiset sen näkee. Mulla on vähän sama kuin jollain pikkulapsella. Kun pikkulapsi tekee piirustuksen, se haluaa heti mennä näyttämään sen jollekin: Katso, mä tein tämmösen.”

Kuvataiteilija Kaj Stenvall syntyy kaksikieliseen perheeseen Tampereella vuoden 1951 joulupäivänä. Äidin puolelta puhaltavat idän tuulet Laatokan selän takaa, isänperintönä taas tulevat läntinen kulttuuri ja ruotsin kieli. Lapsena käynnit Turun taidemuseossa ja siellä nähdyt Victor Westerholmin, Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin maalaukset tekevät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.

1970-luvun vaihteen radikalisoituminen vie nuoren Kajn mukanaan ja hän aloittaa taideopinnot perinteikkäässä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Turun taide-elämän polte on kuumimmillaan. Siinä missä helsinkiläiset yhteiskunnalliset taiteilijat inspiroituvat sosialistisesta realismista, nojaavat turkulaistaiteilijat länteen ottaen vaikutteita amerikkalaisesta ja ruotsalaisesta kuvataiteesta.

”Kuvataiteilijan ammatissa vastuuta ei voi jakaa kenenkään kanssa. Kirjailijalla on kustannustoimittajat, muusikoilla bändikaverit. Tässä tehdään yksin töitä ja otetaan kaikesta vastuu ja joudutaan myös kantamaan se. Jos tulee huonoja arvosteluja tai vastoinkäymisiä, saa sen itse kantaa. Siinä mielessä tää on rankka julkinen ammatti, joka on äärimmäisen armoton.”

Kaj Stenvall sijoittuu kyselyissä rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden kärkeen. Ankka-aiheisten maalaustensa suosion hän kokee omalla tavallaan typistävän tietä taiteilijana. Maalaukset nähdään usein yksiulotteisempina kuin mikä on se viesti, jonka hän teoksiinsa lataa. Samaan hengenvetoon Kaj kokee olevansa äärimmäisen etuoikeutettu saadessaan toteuttaa itseään vapaasti ja omilla ehdoillaan.

Kaj alkaa raivata itselleen liikkumavaraa taiteilijana. Keväästä 2014 lähtien syntyy Putin-aiheisia teoksia, joilla hän haastaa katsojan ajattelemaan ja arvioimaan omia ennakkoluulojaan.

”Vastavetona suositun ankkamaalarin leimalle mulle on tarpeellista, että saan etääntyä toiseenkin suuntaan.”

Kaj lähtee jakamisen kulttuuriin mukaan ennen kuin sosiaalisesta mediasta edes tajutaan puhua. Vuonna 1994 hän perustaa nettisivut avoimeksi työpäiväkirjakseen. Tänään, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työkaluna on Twitter.

”Olen pystynyt hillitsemään itseni, etten mitään hauskoja lohkaisuja ole yrittänyt laittaa sinne. Kun saan maalauksen valmiiksi, laitan heti kuvan Twitteriin. Se toimii reaaliaikaisena kommenttina joko omista ajatuksistani, maailman tilanteesta tai taiteen asemasta.”

Nyt maalauksia on jo satoja kenen tahansa vapaasti katsottavissa.

Kaj Stenvallin verkkosivut

Lähetykset

  • la 8.11.2014 10.59 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä