Metsäradio.

Metsäradio.: Tamminiemen saunassa

  • 14 min
  • toistaiseksi

Tamminiemen saunaseura oli presidentti Urho Kekkosen lähipiirin muodostama yhteisö, joka keskusteli saunoessa maan asioista. He kokoontuivat aina lauantaisin Tamminiemen hirsisaunaan, jonne kutsuttiin merkittäviä päättäjiä ja johtajia. Ryhmän vakiojäseniin kuuluivat Kekkosen lisäksi mm. Paavo Kastari, Jouko Loikkanen, Juho-Eino Niemi ja Kustaa Vilkuna. Millainen saunamies presidentti Kekkonen oli, millaisista asioista hän oli kiinnostunut ja miten tarkasti ilta aina lauantaisin eteni? Juha Laaksosen oppaana on Tie- ja vesirakennushallituksen pitkäaikainen pääjohtaja, Kekkosen ystävä ja usean pääministerin sihteerinä toiminut Jouko Loikkanen.
Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lähetykset

  • ma 22.9.2014 19.35 • Yle Areena

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Marko Miettinen

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

  • Minkälaiset asiat lapsia kiinnostavat metsässä? Lapsuustutkija Riikka Hohti järjesti lapsille Helsingin Kivinokan vanhassa metsässä valokuvausretken, jonka ideana oli että lapset kuvaavat itse metsää ja alueen ympäristätaideteoksia. Kivinokan metsäretkellä olivat mm. Touko, Jalo, Tilda, Leona, Vilma ja Emmi. Minna Pyykkö kävi seuraamassa metsäretkeä. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Oletko koskaan ihmetellyt, onko ontoissa puissa enää elämää? Kaupunkipuistojen ontot puut ovat jatkuvan tarkkailun alla, mutta luonnonmetsissä ne saavat seistä omassa rauhassaan. Ja elämäähän näistä sinnittelijöistä löytyy - ihan koko puun pituudelta. Etelä-Suomessa on ollut nyt loppuvuodesta melko lämpimiäkin päiviä, joten ontoissa puissa on käynyt vielä melkoinen kuhina. Hyönteisharrastaja Petri Ahlroth ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner menivät Espooseen Natura-alueeseen kuuluvalle Fiskarsinmäelle, jossa sijaitsee paikallisten hyvin tuntema valtavankokoinen ontto lehmus. Kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Lohjansaaressa sijaitseva tammipuu on noussut valtakunnantason julkkikseksi. Kyseessä on satoja vuosia vanha vaikuttava puu, joka kasvaa melkolailla piilossa. Tunnelma kallion päällä kasvavan monihaaraisen puun äärellä on suorastaan maaginen, kuten kohta kuullaan. Paavolan tammen nosti muutama vuosi sitten erikoisen kiinnostuksen kohteeksi some, siis nettimaailma. Ensimmäiseksi siitä kertoi retkipaikka.fi-sivusto. Ja tästä koko homma repesi. Nyt Metsäradio esittelee tämän salaperäistä voimaa huokuvan tammipuun ja kertoo lisäksi sen tarinan nettiympäristössä. Seuraavan haastattelun jälkeen ei kukaan voi vähätellä netin voimaa. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi tutustumassa tammeen Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Anne Rautiaisen opastuksella. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Saimaan sinisillä aalloilla liikkuvat mökkiläiset tai alueella retkeilevät veneilijät ovat saattaneet kuulla ulapalta tai kalliosten rantojen suunnalta raskasta hengitystä muistuttutavan äänen. Siinä kuuluu selvästi niin sisään- kuin uloshengityskin ja monesti äänen aiheuttaja on näköhavainnon puuttessa jäänyt selvittämättä. Tätä on jatkunut peräti 30 vuotta ja mysteeri on osin selvinnyt ainakin Puumalan suunnalla, missä näitä erikoisia havaintoja on tehty edelleen runsaasti. Raskaan hengitysäänen takana on Eeva-saimaannorppa, joka on aikoinaan saanut kalastusvälineestä ongelman kurkkuunsa. Toukokuun lopulla saimaannorpat nousevat rantakiville vaihtamaan karvaa ja silloin näköhavaintoja tästä uhanalaisesta lajista kertyy suuremmalla todennäköisyydellä. Oppaana retkellä oli Metsähallituksen aluevastaava Risto Eronen ja toimittajana Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäpalojen vaikutus luonnon kiertokulkuun on merkittävä ja monin osin hyödyllinen. Tutkijat Heikki Kotiranta ja Reijo Penttilä pohtivat metsäpalojen esiintymistä ja niiden merkitystä luonnolle, toimittajana oli Juha Laaksonen. Kuva: Minttu Heimovirta

  • Suomi ja Venäjä ovat käynnistäneet yhteisen Rivergo-hankeen Vuoksen kalakannan ja luonnon suojelemiseksi. Siinä yritetään palauttaa ainakin osa aikoinaan huomattavasta Vuoksen kalakannasta. Tarkoituksena on tutkia Vuoksen luontoa, mutta myös esimerkiksi kunnostaa kutupaikkoja molemmin puolin rajaa. Yhtenä tuloksena saattaa olla myös kalaportaiden rakentaminen sekä Suomen että Venäjän puoleisiin voimalaitoksiin. Tämä merkitsisi sitä, että Laatokan järvilohi pääsisi nousemaan Suomen puolelle saakka, ehkä jopa Saimaalle saakka. Toimittaja Kalle Schönberg tapasi Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen vesitalousasiantuntijan Pekka Vähänäkin Imatrankosken alapuolella Mellonlahdella.

  • Itämeren kampela on ensimmäinen kotoperäinen kalalaji, joka on löydetty Itämerestä. Parhaillaan eletään kampeloiden kutuaikaa. Pitkään on tiedetty, että niillä on kaksi erilaista tapaa kutea ja vastikään on käynyt ilmi, että kyseessä onkin kaksi eri lajia. Uusi laji on yleisempi Suomenlahdella, kun taas toisen lajin esiintyminen painottuu eteläiselle Itämerelle. Professori Juha Merilä kertoi Minna Pyykölle miten asia oikein selvisi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Alkukesän yö soi satoina sävelinä Parikkalan Siikalahdella. Viitasammakot pulputtavat, kaulushaikarat puhkuvat, luhtakanat röhkivät, luhtahuitit vislaavat, pensassirkkalinnut sirisevät, sorsat rääpättävät, ruokokerttuset rätisevät, taivaanvuohet mäkättävät, satakielet soittavat kastanjettejaan. Pertti Koskimies on kuunnellut Siikalahden yötä viisikymmentä vuotta ja tuhansia tunteja. Monet soittajat ja solistit ovat huvenneet hänen nuoruutensa päivistä, mutta vieläkin Siikalahden yö on täynnä ääntä ja vimmaa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Aika harva tietänee mikä on Suomen vanhin eläin. Tänään se selviää, kun käydään metsän siimeksessä pienehköllä kainuulaisella purolla, jossa elää vielä hyvä raakkukanta. Juha Laaksosen oppaana luonnossa oli Metsähallituksen erikoissuunnittelija Pirkko Siikamäki.

  • Metsäradiossa lähdettiin kasviretkelle Mukkulan Ritamäen luonnonsuojelualueelle Lahteen. Juha Laaksonen ja professori Heikki Setälä puhuivat kieloista ja metsäkurjenpolvista. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Rengastusten avulla on saatu paljon uutta tietoa monien lintujen, myös viirupöllöjen elämästä. Niiden poikaset alkavat olla nyt rengastusiässä. Yleensä rengastajat löytävät pesinnät pöllönpöntöistä, mutta Lammilla sattui erikoinen tapaus, sillä viirupöllö pesi koivun koloon aivan pihapiirissä. Pirjo Koskinen pääsi näkemään, millaisen luonnon kolon viirupöllöemo oli kelpuuttanut jälkikasvulleen. Rengastushommissa olivat Harri ja Joona Koskinen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Metsien marjasato, mustikat puolukat vadelmat, ovat riippuvaisia kimalaisten pölytyksestä. Maailmalla puhutaan pölyttäjäkadosta, mutta meillä Suomessa ei ole käsitystä siitä miten esim. meidän kimalaisemme voivat. Tänä kesänä käynnistetään vapaaehtoisten harrastajien voimin kimalaisselvitys. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Hankkeen koordinaattori Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä kertoi tästä aiheesta enemmän. Toimittajana on Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Kalastus on suosittu harrastus. Lähes kaikkialla ongitaan, pilkitään, virvelöidään ja lasketaan verkkoja. Kaikille kalastus ei ole pelkästään harrastus, se on elämäntapa. Yksi heistä on helsinkiläinen mestarikalastaja Torsten Lindgren. Torsten muisteli Metsäradiossa 1940-50-luvun aikoja. Miten hän aloitti
    kalastamisen? Juttukaverina oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Metsäradiossa puhuttiin retkeilykohteiden nuotiopaikoista ja niiden huolestuttavasta tilasta. Kuntien tai kyläyhteisöjen ylläpitämät tulistelupaikat saavat monesti osakseen ilkivaltaa, joka näkyy paikkojen rikkomisena, sotkemisena ja nuotiopuiden varasteluna. Kohteelle saapuva ulkoilija tai retkeilijä ei mitenkään ymmärrä mielivaltaista ilkivaltaa ja suunniteltu levähdyshetki luonnon helmassa saattaa kärsiä tästä pahemman kerran. Ilkka Simola on kyläaktiivi Nastolan Uudestakylästä ja Sylvöjärven rannalla oleva retkikohde on saanut myös kokea ilkivaltaa. Toimittajana oli Asko Hauta-aho. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsissä pesivät haukat ovat jatkuvasti vähentyneet. Niiden pesiä menetetään hakkuissa, jos pesäpaikkaa ei tunneta. Siksi haukanpesien sijainnit jaettiin metsänomistajille Metsään.fi-palvelussa Suomen metsäkeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen yhteistyönä. Tiedon jakamisen toivotaan parantavan haukkojen asemaa ja johtavan pesäpaikkojen säästämiseen.
    Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät varttuneissa metsissä. Haukat ovat Luomuksen valtakunnallisen petolintuseurannan mukaan vähentyneet viime vuosikymmeninä. Metsätaloustoimet ovat niille usein epäedullisia, sillä pesämetsiä hakataan ja metsänhoitotoimet pesimäaikana häiritsevät pesintää. Usein häiriö on tahatonta ja johtuu siitä, että pesä ei ole ollut tiedossa.
    Luomus ja Suomen metsäkeskus halusivat yhdessä ratkaista tiedonpuutteen ongelman. Tähän tartuttiin Luomuksen koordinoimassa metsäpetolintuhankkeessa, joka on osa METSO-monimuotoisuusohjelmaa. Yhteistyön seurauksena haukkojen pesäpaikat julkaistiin huhtikuussa 2019 Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Metsään.fi on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tarkoitettu palvelu, jossa metsänomistaja näkee maittensa metsävaratiedot. Metsäalan toimijat näkevät niiden metsätilojen tiedot, joihin heillä on metsänomistajilta suostumus.
    Haukkojen pesätiedot ovat arkaluontoista tietoa, sillä tiedon päätyminen vääriin käsiin voi vaarantaa lajien suojelun. Tästä syystä haukanpesätietojen tarkastelu Metsään.fi-palvelussa edellyttää aineiston käyttöehtojen hyväksymistä. Käyttöehdot hyväksyttyään metsänomistaja näkee omissa metsissään sijaitsevat haukanpesät. Metsäalan toimija hyväksyy käyttöehdot niiltä metsätiloilta, joiden tietoihin hänellä on metsänomistajan suostumus. Sen jälkeen toimija näkee kyseisten tilojen haukanpesät. Luomuksen tutkimuskoordinaattori Heidi Björklundin tapasi luontotoimittaja Minna Pyykkö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä