Luontoleirillä kylmäkään yö ei haitannut | Radio Suomi Tampere

Radio Suomi Tampere

Luontoleirillä kylmäkään yö ei haitannut

  • 7 min
  • toistaiseksi
Lisää suosikiksi Lataa Podcast

Tampereen Teiskossa Kortejärven majalla herättiin tiistaina aamulla teltoista ja hirsituvasta. Aamupuuron jälkeen alkoi juttukin luistaa ja selvisi, että kylmä yö lämpeni lisäpeittojen avulla ja että haloilla saa aikaan rytmimusiikkia. Mari Siltanen kävi Luontoliiton leirillä.

Lähetykset

  • ti 14.10.2014 14.05 • Yle Areena
Sarja Radio Suomi Tampere

Jaksot

  • Huhtikuun puolivälissä 1918 punaisten tappio sisällissodassa alkoi käydä yhä todennäköisemmäksi.
    Tampereelle tuli tiukka valkoinen komento: ruuan tai muiden pakettien toimittaminen punavangeille tai haavoittuneille punakaartilaisille oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty.

    Järjestelmällinen puhdistus eteni talo talolta, kun Pohjoismaiden  suurimman kaupunkitaistelun jälkiä raivattiin.
    Sata vuotta vanhoja sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Muotokuvan ottaminen on kuvattavasta riippuen joko herkkä ja intiimi tai hyvinkin tapahtumarikas hetki. Tamperelainen valokuvaaja Suvi Roiko on tottunut lapsia kuvatessaan vääntäytymään mitä merkillisimpiin asentoihin ja toisaalta aikuisten kanssa etsimään kuvattavan persoonaa pitemmänkin aikaa. Toimittaja Anna Sirén kyläili Suvi Roikon studiolla juttelemassa nykypäivän muotokuvista.

  • Tampere oli punaisten vallassa tammikuun 1918  lopulta huhtikuun alkupuolelle asti.
    Punaisten antautumisen ja valkoisten voitonparaatin jälkeen alkoi sodan jälkiselvittely. Valkoisten vankina oli tuhansia punaisia. Kaupunki oli monin paikoin raunioina, ja sodan uhreissa oli niin hoidettavia kuin haudattaviakin.
    Aamulehti sai taas ilmestyä ja Kansan Lehti vuorostaan lakkautetiin loppuvuodeksi. Kaiken keskellä tavallinen arki piti saada taas alkuun.
    Sata vuotta vanhoja sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Suomen sisällissodan ankarimmat kaupunkitaistelut käytiin Tampereella pääsiäisen jälkeisellä viikolla 1918. Taisteluiden verisin päivä oli keskiviikko, 3. huhtikuuta, kun valkoiset valtasivat yleishyökkäyksessä Tammerkosken itäpuolisen alueen. Taistelu Tampereesta päättyi punaisten antautumiseen lauantaina 6. huhtikuuta 1918. Sunnuntaina valkoisten ylipäällikkö Mannerheim otti vastaan kaupungin valtausparaatin.

    Viimeinen Kansan Lehti ilmestyi tiistaina 3.4. ja ensimmäinen Aamulehti yli kahden kuukauden tauon jälkeen sunnuntaina, 7. 4.
    sadan vuoden takaisia lehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Sisällissota on tänä keväänä ollut koulujen historiantunneilla tavallista enemmän esillä. Tampereen yhteiskoulun lukiossa opiskellaan aidoilla tapahtumapaikoilla. Muistovuosi on saanut oppilaat pohtimaan paitsi omien sukujensa myös oman koulurakennuksensa tarinaa. Anna Sirén tapasi TYKin kakkosluokkalaiset Oona Pätärin, Siina Kuuselan ja Arvi Yrjölän.

  • Maaliskuun 1918 lopulla pohjoisen suunnasta hyökkäävät valkoiset olivat Tampereen porteilla. Saartorengas kaupungin ympärillä alkoi kiristyä. Elettiin pääsiäisviikkoa, mutta se ei tosiaankaan ollut ‘hiljainen viikko’. Kiirastorstai, 28.3.1918, oli verinen.
    Lempäälässä ja Vesilahdessa käytiin ankaria taisteluita koko pääsiäisen ajan.

    Punaiset olivat alakynnessä. He yrittivät ylläpitää taistelutahtoa myös Kansan Lehden kirjoituksilla. Kaupungin asukkaat saivat yhä uusia kieltoja ja ohjeita.  
    Vuoden 1918 pääsiäisviikon sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Maaliskuun 20. päivänä 1918 Tampere julistettiin sotatilaan.

    Punaisten pohjoinen rintama romahti ja valkoiset valtasivat punaisten tyhjentämän Oriveden.

    Kaksi päivää myöhemmin valkoinen armeija valtasi Kangasalan. Loppuviikosta taisteltiin muun muassa Vehmaisissa ja Messukylässä.

    Sunnuntaina 24. maaliskuuta valkoiset valtasivat Lempäälän ja katkaisivat punaisten rautatieyhteydet etelään.  
    Sata vuotta vanhoja sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Maaliskuun alkupuolella 1918 käytiin kiivaita taisteluita useilla sisällissodan rintamilla  - myös Tampereen ympäristössä. Sota ei vielä tässä vaiheessa ollut ratkennut sen paremmin punaisten kuin valkoistenkaan hyväksi.

    Uusia sotilaita värvättiin molemmille puolille rintamaa.
    Siviilielämä kävi yhä vaikeammaksi. Vaikka varsinaiset sotatoimet eivät vielä yltäneet Tampereelle saakka, kaupungissa elettiin poikkeusoloissa. Muun muassa Tampereen Työväen Teatteri keskeytti toimintansa.Kansan lehti ilmestyi vielä säännöllisesti, porvarillisia lehtiä ei Tampereella saanut  julkaista.
    Sata vuotta vanhoja sanomalehtiä ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Maaliskuun puolivälissä sata vuotta sitten käsillä olivat sisällissodan verisimmät viikot. Kovia taisteluita käytiin Hämeen ja Pohjanmaan rajalla, muun muassa Ruoveden-Virtain seudulla. Kun Mannerheim antoi hyökkäyskäskyn, pohjoisen suunnasta lähti vyörymään yli 10 000 miehen joukko kohti Tamperetta.
    Sotapropaganda ja sotasensuuri yltyivät. Tampereella ilmestyi vain sosialidemokraattien Kansan Lehti. Lähimmät porvarilliset lehdet olivat Seinäjoella painettu Ilkka ja Jyväskylän Keskisuomalainen.

    Sata vuotta vanhoja sanomalehtia ovat selanneet Reija Grönroos ja Ulla Meriläinen.

  • Pirkko Mannola kuvaa Tampereella ensi jouluna esitettävää Aikuisen naisen joulukalenteria. Rooliaan varten ronskisti meikattu iloinen ja ikinuori nainen vietti lauantaiaamua toimittaja Anna Sirénin kanssa. Puiduiksi tulivat niin missiajat ja itsetunto kuin täydellisen lauantain ainesosatkin. Kuuntele hersyvän naisen haastattelu tästä!

  • Punk oli kapinaa ja vanhojen rakenteiden murtamista, mutta se oli myös kirjeenvaihtoa, musiikkikeskusteluja ja jopa kirjavinkkejä. Tv-kasvo Arto Nyberg kasvoi punkkarina 5000 asukkaan Viialassa, mistä matkattiin Tampereelle levyjä ostamaan aina kun rahaa oli. Tampereen Postimuseo esitteli näyttelyssään punk-postia, ja muiden joukossa menneitä muisteli myös Arto Nyberg. Hänet tapasi Anna Sirén.

  • Kuinka hyvää tasapainoa vaaditaan hiihtäjältä, joka haluaa ehdoin tahdoin köyttää itsensä menohaluiseen nelijalkaiseen? Toimittaja Anna Sirén kysyi mm. tätä kun tapasi Valkeakoskella valjakkohiihtäjät Satu Similän ja Marja Rissasen. Katja Kuusisto lainasi hiihtäjättärille parivuotiasta belgianpaimenkoiraansa Jonnea, josta koulitaan palkkalelun avulla kelpo vetokoiraa.

Näytä lisää

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Hollannin ja Tanskan kaupungeissa pyöräillään paljon ja mielellään. Sen vahvistaa myös diplomi-insinööri, teologian maisteri Kalle Vaismaa, joka on väitellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa pyöräilyn edistämisen keinoista. Hänen mielestään pyöräteiden laatu korvaa määrän, ja mallia kannattaa ottaa nimenomaan Hollannista ja Tanskasta. Tiina Kokko tapasi Pälkäneellä asuvan ja TTY:ssä työskentelevän Vaismaan kaupungilla Tampereella.

  • Filippiineillä avustustyöt ovat vauhdittumassa supertaifuunin riepomilla alueilla. Unicefin tilannearvion mukaan taifuuni Hayanin jäljiltä Filippiineillä on avuntarpeessa on lähes kolmetoista miljoonaa ihmistä, joista lapsia on viisi miljoonaa. Suomen Punainen Risti lähetti maanantaina Filippiineille terveysaseman, jonka klinikka antaa perusterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Tekninen avustustyöntekijä Keijo Mäkelä Pirkkalasta on lähdössä klinakalle Filippiineille perjantaina. Toimittajana Päivi Solja.

  • Neljän mesenaatin lahjoituksista alkunsa saaneet neljä museota on yhdistänyt voimansa. Kultakauden noin 50 teoksen näyttely kiertää kyseisissä museoissa Tampereella, Kokkolassa ja Raumalla. Tampereella kokeolemat ovat esillä Emil Aaltosen ja Kustaa Hiekan taidemuseoissa. Toimittaja Mari Siltanen kävi tutustumassa näyttelyihin.

  • Päälle viisikymppinen Asko Kankainen oli tiukalla kuurilla yli vuoden ja voitti tänä kesänä kehonrakennuksessa EM-hopeaa. Mies oli kisalavalla ensimmäistä kertaa, joten rääkki toi toivotun tuloksen. Omat treenit ja dieetit olivat tosin helppo nakki verrattuna vaimon hommaan. Hänen piti kestää outoa kiukkuista ja väsynyttä miestä vuoden ajan kotinurkissa.

  • Ravut ovat haluttua herkkua - jopa siinä määrin, että niitä myös varastetaan helpon rahan toivossa. Pirkanmaalla rapuvarkaita on ollut viime päivinä tiettävästi liikkeellä ainakin Nokialla. Rapujen lisäksi pitkäkyntisille kelpaavat usein myös merrat.
    Toimittajana Päivi Solja.

  • Tampereen Nekalassa on etsivätoimisto Nekala. Toimisto ei selvittele aviorikoksia tai edes lemmikkien häviämisiä. Toimiston väen erikoisalaa on yliluonnollisten ja paranormaalien asioiden tutkiminen. Mari Siltanen kysyi heti kärkeen onko toimiston väki ihan normaalia porukkaa.

  • Eerika Ala-Kantti jäi kaipaamaan Pariisia. Hän oli siellä au pairina melkein vuoden ajan ja palasi Suomeen opiskelemaan viime vuonna. Eerika lähti Ranskaan vahvistamaan kielitaitoaan ja se onnistui, mutta siinä sivussa löytyi uusia ystäviä ja perheeseenkin hän on vielä yhteydessä. Pelkästään Pariisiin ei tarvinnut tyytyä, sillä hän pääsi perheen mukana esimerkiksi Berliiniin lomamatkalle sekä kreikan ja Italian vesille purjehtimaan.

  • Näinä vuosina eläkkeelle jäävät mökin omistajat ovat pelastaneet kyläkaupat. Pirkanmaalle on tullut jopa lisää kyläkauppoja viime vuosina, sillä mökeillä viihdytään pitkään ja eläkkeelle jäätyä vielä pidempään. Tavaroiden hintakaan ei ole välttämättä paha, sillä onhan tavarat jo kuljetettu lähelle. Henry Järvenpää kiersi kyläkauppoja pitkin Pirkanmaata keräämässä aineistoa Pirkanmaan Yrittäjien projektissa.

  • Tampereen vapaa-ajattelijoita johtanut Petri Karisma on valittu koko Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajaksi. Petri Karisman nimi on tuttu, sillä hän on mies erokirkosta.fi:n takana. Sivuston kautta on kirkosta eronnut 278 581 henkilöä. Elämän arvojen ammentaminen uskonnosta on hyvä asia, mutta uskontoon perustuva lainsäädäntö on Karisman mielestä kummallinen ajatus.

  • Mäntässä on Suomen kolmanneksi vanhin elokuvateatteri, Kino Säde. Vain vuoden itsenäistä Suomea nuorempi elokuvateatteri porskuttaa, sillä mänttäläiset ovat paikkankunnan helmeensä tyytyväisiä. Elokuvakerholaisetkin vilkastuttavat teatterin toimintaa, sillä he pyörittävät tiloissa vanhojakin elokuvia.

  • Hämeenkyrön Jumesniemellä on yhdistetty kaksi perinteistä instituutiota saman katon alle: kylässä toimii nimittäin 164 vuotta vanha kirkkokoulu. Noin kolmensadan hengen kylässä ei kirkon ja koulun yhteistyö hierrä. Anni Vähälä kävi tapaamassa kyläläisiä.

  • Valkeakoskelainen Sari Hellsten on ehtinyt kiertää kisalavoja jonkin verran, hän on muun muassa vuoden 2008 Iskelmäkaraoken Suomen mestari ja vuoden 2009 Humppakuningatar. Hellsten on tuttu kasvo myös TV2:n Uusi päivä -sarjasta. Tangomarkkinoilla nainen on koittanut onneaan kerran aikaisemminkin. Sanooko toinen kerta toden, se selviää lauantaina kun Suomi saa uuden tangokuninkaallisen. Kokelaiden matka Seinäjoelle alkaa tiistaina. Sari Hellstenin lähtötunnelmia kyseli Anna Sirén.

Näytä lisää

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä