Radio 1 vastaa

Kaj Färm: Hyvä, paha Koraani

  • 5 min
  • toistaiseksi

Viime maanantaina julkistimme tiedon siitä, että Yle Radio 1:ssä ruvetaan lukemaan islamin perusteosta Koraania. Se luetaan tietenkin suomeksi ja kannesta kanteen.

Kyse ei ole minkäänlaisesta hartausohjelmasta vaan kulttuurihankkeesta, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa islamilaisesta mielenmaisemasta. Minun vilpitön käsitykseni on, että tieto lisää myös ymmärrystä. Tämän takia jokaisen jakson alussa professori Jaakko Hämeen-Anttila, joka on muuten kristitty monien epäilyksistä huolimatta, sekä Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja, imaami Anas Hajjar käyvät läpi kunakin päivänä kuultavan jakson sisältöä. He siis yrittävät panna tekstin historialliseen kontekstiinsa sekä selittää sen merkitystä nykyajan maailmassa.

Varsin moni on sanonut, että samanlainen lähestymistapa olisi tervetullut myös meille ainakin hieman tutumman Raamatun tekstien suhteen. Olen samaa mieltä, mutta se on jo toisen pohdinnan paikka.

Luen nyt osia varsin runsaasta palautepinosta:

Huomasin, että Ylen Radio 1 aloittaa Koraanin luennan ja haluan siitä kiittää. Yle Radio 1 on ylipäänsä ollut kulttuurin, tieteen ja sivistyneen annin ihanainen vuo elämässäni niin musiikki- kuin puheohjelmiensa puolesta. Uutinen Koraanin luennasta kuitenkin ilahdutti tavallisesta poikkeavassa määrin. Yle Radio 1 - ja Yle ylipäänsä - on taas ydinalueellaan jakamassa tietoa ihmiskunnan kulttuurista ja sitä kautta osaltaan purkamassa tietämättömyydestä sikiäviä ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Luulen, että ohjelmassa riittää annettavaa niin monille muslimeille kuin meille muillekin.”

Näin kirjoitti nimimerkki ”alati iloisena Yle-veroa maksava Radio Yle 1:n ystävä”.

Mutta toki on muitakin mielipiteitä:

Turha kenenkään imaamin on selittää, että islam on rauhan uskonto”, kirjoittaa eräs ja jatkaa: ”Oletteko te kaikki Yle:ssä anarkisteja, haluatte maamme menevän sekasorron ja terrorismin keskelle? Yle ylistää aina maahanmuuttajia kuten Hesari. Miksi?”

Myös jotkut vakaumukselliset kristityt ovat huolissaan:

Suomi on kristitty maa vielä! Miksi Raamattua ei ole luettu ylellä? Kristilliselle sanomalle löydätte enää yhä vähemmän ohjelma-aikaa, mutta islam-aiheille sitä kyllä löytyy. Eipä vuorokautta etteikö sitä tule.” 

On hyvä muistaa, että Yle Radio 1:ssä on ohjelmistossa kaksitoista aamuhartautta ja kuusi iltahartautta viikossa. Lisäksi radioimme kaksi tunnin mittaista kristillistä jumalanpalvelusta joka sunnuntai unohtamatta kirkollisten juhlapyhien, kuten pääsiäisen ja joulun, erikoisjumalanpalveluksia. On siis kohtuutonta väittää, että kanavalla ei olisi sijaa kristilliselle sanomalle.

Koraanin luku ei kuitenkaan ole hartausohjelma. Jos on jokin maailmankatsomus, jota ohjelman on tarkoitus edistää, olkoon se valistuksen ajatus, joka uskoo tietämiseen luulemisen sijasta. 

Mutta toisaalta – ja nyt tiedän olevani vaarallisilla vesillä, vaan sanonpa silti:

Entä jos joku löytäisikin jotain sellaista lohtua tai ymmärrystä elämäänsä tästä Koraanin luvusta, jota ei ole muualta löytänyt, niin eikö se oikeasti olisi ihan onnellinen tapahtuma? Mikä minä olen sanomaan, kuinka kenenkin kuuluu tulla autuaaksi?

Tämä ei kuitenkaan ole millään tavalla peruste Koraanin luentasarjalle, vaan peruste on jo aikaisemmin mainitsemani yleissivistävä pyrkimys.

Helsingin piispa Irja Askola sanoi viisaasti YleX:n haastattelussa:

 ”Eihän uskonnon esittely Ylessä tee siitä tarttuvaa tautia, vaan avaa mahdollisuutta miettiä maailmankatsomuksellisia kysymyksiä.”

Ihailen tätä tiivistystä ja olen täsmälleen samaa mieltä.

Eri mieltäkin toki saa olla ja käyn mielelläni tätä keskustelua lisää. Varmimmin minut saa kiinni palautepostin kautta esimerkiksi Yle Radio 1:n nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi . Voi myös lähettää perinteistä kirjepostia suoraan minulle osoitteeseen Kaj Färm, PL 6, 00024 Yleisradio.

Koraanin luenta alkaa siis lauantaina seitsemäntenä päivänä maaliskuuta kello 17.15. Sitä ennen on kuultavissa myös tätä ohjelmasarjaa alustavia keskusteluohjelmia, useampiakin. Kaikki tämä löytyy myös Areenasta.

Yritetään ymmärtää ja suvaita toisiamme.

Kaj Färm

Radio 1 vastaa 28.2.2015

Lähetykset

  • la 28.2.2015 10.54 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suuri radiopersoona, kulttuurivaikuttaja ja muun muassa edeltäjäni Yle Radio yhden kanavajohdossa Heikki Peltonen kuoli äkillisen sairauskohtauksen seurauksena menneellä viikolla. Omistan tämän viikoittaisen viisiminuuttiseni hänen muistolleen.

    Heikki Peltonen oli niin paljon enemmän kuin Yleisradion hallintomies, vaikka oli hän sitäkin. Hän muistutti mielestäni monesti renessanssiruhtinasta monipuolisuudessaan: Hän oli intomielinen elokuvamies. Varsinkin 1950 ja -60-luvun elokuvista hänen kanssaan saattoi keskustella loputtomasti. Toisaalta viimeisimmän pitkäkestoisen keskustelun hänen kanssaan itse kävin myöhäiskeskiajan Euroopasta. Yllättäen hän oli myös kova urheilumies, joka tunsi loputtoman määrän erilaista tilastotietoa aiheesta. Hän rakasti myös hyvää ruokaa – erityisesti hän oli mieltynyt sieniruokiin, kuulin.

    Minulle hän oli kuitenkin mies, joka on taatusti vaikuttanut työuraani täällä Yleisradiossa enemmän kuin kukaan muu ja minäkin olen näitä käytäviä tallonut jo yli kolmekymmentä vuotta. Heikki Peltonen oli vaativa ja tiukka pomo, mutta toisaalta myös äärimmäisen lojaali alaisilleen. Hän ei myös koskaan paennut vastuutaan.

    Häneltä riitti aina aikaa keskustella ohjelmatyön saloista ja metodeista. Eräs kollega muistelikin eilen: ”Kun Heikki Peltosen kanssa kävi kehityskeskustelun, tiesi kyllä keskustelleensa. Se ei ollut mitään konsulttilätinää, vaan todellista sparrausta.”

    Koska Heikki mielellään halusi itselleen viimeisen sanan, annettakoon se hänelle vielä. Kuunnellaan hänen viimeinen radiopakinansa noin kolmen vuoden takaa. Se on yllättävän ajankohtainen yhä tänään.

    Kaj Färm

  • Juhannusohjelmistomme on saanut paljon kiitosta. Erityisesti musiikin osuutta on kiitelty.
    Aloitetaan kuitenkin tömäköillä haukuilla, niin saadaan veri kiertämään:

    "Miksi Yle Radio 1 ei soittanut lippulaulua juhannusaattona kello 18, kun Suomen lippu nostettiin salkoon, 27 tunnin ajaksi? Lähetyksessänne tuli sen sijaan kello 18 jotain kuubalaista älämölöä. Onko liian patrioottista sekin, kuten kaikki vastaava nykyään? En kyllä kuuntele enää, kun hyvin valikoidusti Yle Radio 1:tä, Radio Suomea en ollenkaan. Sitä veroa pakotetaan maksamaan, vaikka kaikki Ylessä on tosi tasapaksua nykyään." Tätä mieltä on nimimerkki "ottaa päähän tuo punaisuus Ylessä".

    Jaa, että "punaisuus". Viime viikolla oltiin francofiileja, nyt punaisia ja voin vain kuvitella, mistä meitä syytetään heinäkuussa, kun teemakuukautemme "Uuden maailman heinäkuu" vierähtää käyntiin. Siinähän käsitellään Yhdysvaltoja sekä Kanadaa. Siitä myöhemmin vielä lisää, mutta palataan tuohon nimimerkin huomioon. Se on nimittäin oikein hyvä havainto. Lippujen nostamisen aika kello 18 juhannusaattona olisi pitänyt jotenkin huomioida täällä Yle Radio 1:ssäkin. Lippulaulu on minun makuuni hieman turhan sotaisa, mutta jotain suomalaista juhannusmusiikkia olisi hyvä tuohon hetkeen soittaa. Muistetaan ensi juhannuksena.

    Kyllä monet nauttivatkin juhannusohjelmista, kuten tämä Rantala Ylöjärveltä:

    "Suuret kiitokset Yle Radio 1, että olette olemassa. Sain kokea jotain sanoin kuvaamattoman hienoa juhannuspäivän iltana, kun istuin pihakeinussamme. Koin myös jonkinlaista yhteenkuuluvuutta ja jotakin erittäin suomalaista. Aurinko paistoi, Suomen lippu lepatti taustanaan sinivalkoinen taivas, radio soitti Lauantain toivottuja ja kaiken kruunasi Jari Aulan rauhallinen ääni. Olin onnellinen. Älkää koskaan muuttuko. Kiitos!"

    Näin toivotaan Ylöjärvellä, ja sitten terveiset Helsingistä:

    "Tällaista on ohjelmaradio parhaimmillaan. Kuuntelin sunnuntaina 23.6. Yle Radio 1:tä illalla kuudesta yhteentoista. Dokumentti 'Olga – pakolainen 1918', Jazzklubi, jazzklubin illan keikka ja varsinkin jazzklubin kolmas setti sekä illan viimeisenä Avaruusromua. Olen varma, ettei tämän täysipainoisempaa ohjelmailtaa, joka ei seuraa mitään keskitietä eikä yritä kosiskella mahdollisimman suuria yleisöjä,ole millään muulla kanavalla mahdollista kuulla. Erityisesti Pekka Laineen tarjoilema Kolmas setti ja Jukka Mikkolan Avaruusromua osoittivat, miten loistavan ohjelman asiaansa perehtyneet ja eläytyneet suvereenit toimittajat pystyvät aikaansaamaan. Pidin kovin, nautin suuresti."

    Näin kiitteli Pekka ja olen aika lailla samaa mieltä.

    Maanantai on sitten jo heinäkuun ensimmäinen päivä ja täällä Radio 1:ssä alkaa Uuden maailman heinäkuu. Tulemme kuulemaan monenlaisia varta vasten heinäkuulle tehtyjä ohjelmia, joissa valotetaan pohjoisamerikkalaista kulttuuria, historiaa, päivänpolitiikkaa, kirjallisuutta, musiikkia ja vaikka mitä. Meidän vakio-ohjelmamme Ykkösaamusta Tiedeykköseen tulevat myös aika ajoin käsittelemään Uutta maailmaa ja sitten on tosiaan erikoisohjelmat. Myös muutamia valiouusintoja aiheen tiimoilta tullaan kuulemaan.

    Erityisen iloinen olen siitä, että myös musiikki klassisesta jazziin ja bluesiin tulee olemaan
    kuuluvasti esillä teeman mukaisesti. Yle Radio 1:n nettisivujen kautta pääsee jo
    etukäteen tutustumaan tarjontaan.

    Palautetta luetaan myös kesällä ja sitä voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kesäisiä päiviä!

    Kaj Färm

  • "KIITOS MINNA!"

    Tämä oli kirjoitettu isoilla kirjaimilla eli versaaleilla ja lopussa oli vielä huutomerkki. Olisi siis varmaan pitänyt huutaa tuo kiitos, mutta antaa nyt olla - rauhaisana kesäpäivänä. Viestikin jatkuu rauhallisemmissa merkeissä näin:

    "Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä on parasta kesäohjelmaa. Ihanaa, kun jaksat tehdä näitä lisää. Vanhojakin täytyy kaivaa Areenasta.
    Ystävällisin terveisin, Pia."

    Eikä Pia suinkaan ole yksin mielipiteensä kanssa, sillä samalla asialla on Olli:

    "Kesä ei tuntuisi kesältä ilman Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmiä. Ne ovat tietäviä, hauskoja, viisaita ja viihdyttäviä, mutta samalla myös opettavia. Maisterin aika ajoin pinnalle pulpahtava ylimielisyyskään ei haittaa, sillä se kuuluu ikään kuin asiaan. Todella hienoa, että Yle satsaa tällaiseen todelliseen musiikkikulttuurin ja yleissivistyksen ylläpitoon."

    "Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä" kuullaan täällä Yle Radio 1:ssä maanantaisin kello yksitoista ja varmuuden vuoksi toiseen kertaan lauantaisin kello neljätoista. Ja Areenasta tosiaan löytyy niitä enemmänkin.

    Marcel Proustin "Kadonnutta aikaa etsimässä" suursarjan luenta täällä Radio 1:ssä on ehtinyt kahdeksanteenkymmenenteen jaksoonsa ja lisää on tulossa. Se, kuten kaikki muutkin luennat, on jakanut mielipiteitä alusta saakka. Salla on tyytyväinen:

    "Opiskeluaikanani luin kolme ensimmäistä osaa, saattaa olla, ettei niitä enempää ollut silloin vielä käännettykään. Nyt mennään jo seitsemännessä osassa ja olen kuunnellut ne kaikki. Kuuntelen yleensä koko viikon satsin putkeen viikonloppuna siivotessani tai puutarhassa puuhaillessani. Erja Manton luenta on niin kaunista ja mukaansa tempaavaa. Minä en kyllästy Marcel Proustiin milloinkaan."

    Tätä mieltä on siis Salla. Totuuden nimissä on sanottava, että toisenlaisiakin mielipiteitä on kuulunut. Monet ovat nimenomaan kyllästyneet Marcel Proustiin ja onhan sekin ymmärrettävää. Kahdeksankymmentä osaa on kumminkin kahdeksankymmentä osaa. Ja kuten sanottua: lisää on vielä tulossa.

    En kuitenkaan voi allekirjoittaa kiukkuisen kuuntelijamme Juhanin ajatusta siitä, että Yle jotenkin tyrkyttäisi niin television kuin radionkin puolella ranskalaista kulttuuria. Yleensä näin puhutaan anglosaksisesta, erityisesti amerikkalaisesta kulttuurista, mutta että me rakentaisimme jotain ranskalaista hegemoniaa? Enpä todellakaan ole huomannut. Marcel Proustin tuotantoa Juhani pitää tyhjänpäiväisenä ja jopa roskana.

    Hän on myös huolissaan suomen kielen asemasta radiokanavallamme. Huomauttaisin tähän, että "Kadonnutta aikaa etsimässä"- sarjaahan luetaan mitä kauneimmin käännetyllä suomen kielellä ja erityisen kauniisti luetaankin.

    Marcel Proustista ei kenenkään tarvitse pitää, mutta väite siitä, että Yle Radio yksi jollain lailla sorsisi suomen kieltä on yksinkertaisesti perätön.

    Olemme asioista joskus eri mieltä ja sehän kuuluu asiaan. Mielipiteitä, palautetta, ideoita ja toiveita kannattaa edelleenkin lähettää vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Oikein rattoisaa juhannusta kaikille!

    Kaj Färm

  • ”Ai että minä sitten tykkään Matti Johannes Koivusta” aloittaa kauniin postikorttinsa Raija Siilinjärveltä. Eikös se ole ihan Sydän-Savoa, vai miten se määritellään? Pohjois-Savoa? Joka tapauksessa kortti jatkuu näin:

    ”Hän on paneutunut asiaansa, ilmaisee asian selkeästi ja harkitusti. Totta, paneutunut osaaja ja äänikin sopii juuri tähän ohjelmaan. Koko sarja on ollut loistava – siis ne edellisien kesienkin. Kiitos Koivulle ja Ylelle, että saamme kuunnella hyvää ohjelmaa. Kiitollinen kuuntelijanne Raija.”

    Hyvää kesää myös Raijalle. Tämänkesäinen Matti Johannes Koivun sarja on nimeltään ”Keskeneräisyyden historia” ja se kuullaan maanantaisin kello 11 ja uudemman kerran lauantaisin kello 17.15.

    Matti Johannes Koivun aikaisemmatkin sarjat eli viimekesäinen ”Oikeudenmukaisuuden historia” ja sitä edellinen ”Tulevaisuuksien historia” ovat nekin edelleen kuultavissa Areenasta.

    Sitten asiaa Anitalta:

    ”Haluan esittää kiitokset Yle 1 radiokanavalle joka lähettää tasokasta ohjelmaa ja ottaa myös meidät seniori-ikäiset huomioon. Meitähän on paljon ja meillä on aikaa kuunnella radiota. Erityisesti pidän historiadokumenteista ja muista mielenkiintoisista tiedeohjelmista. Hyvää musiikkia on myös tarjolla päivittäin. Olen yrittänyt kuunnella muitakin kanavia, mutta niissä tuntuu olevan ikärasismia. Toivottavasti Yle 1:n linja pitää ja saamme nauttia suosikkiohjelmistamme.”

    Kiitos kiitoksista. Sanomme täällä Ylessä itsemme irti kaikenlaisesta syrjinnästä, myös ikäsyrjinnästä. Minustakin kyllä tuntuu, että kaikenlainen mummottelu ja setämiespuhe on yhteiskunnassamme lisääntynyt. Me täällä Yle Radio 1:ssä kunnioitamme kaikkia ihmisiä, niin naisia kuin miehiä sekä niin nuoria, vanhoja ja jopa keski-ikäisiäkin.

    Sitten mielenkiintoinen ehdotus Marja-Liisalta:

    ”Hei, Yle Radio 1:ssä on usean vuoden ajan mennyt ohjelma 'Kiveen hakatut', jossa käsitellään edesmenneitä urheilijoita. Voisiko tätä konseptia käyttää myös kulttuurin alalta. Esim. Hietaniemen hautausmaalta saisi monelta alalta hyviä aiheita, minua kiinnostaisi klassinen musiikki ja historia. Ja näitä kierroksia voisi käydä ympäri Suomen. Olisi mukava kuunnella päiväaskareiden lomassa ja muistella menneitä.”

    Erinomainen ajatus. Jotenkin minulla on sellainen tunne, että jonain vuonna on käsiteltykin muitakin kuin urheilijoita, mutta satunnaista se on ollut. Täytyypä ottaa puheeksi. ”Kiveen hakatut” kuullaan taas kesäsarjana täällä Yle Radio 1:ssä torstaisin kello 12.10. Myös edellisten vuosien jaksot ovat yhä kuunneltavissa Areenassa.

    Alun perin podcastiksi tehty sarja SS-päällikkö Heinrich Himlerin henkilääkäristä Felix Kerstenistä, ”Tapaus Felix Kersten” kuullaan myös kesäsarjana Yle Radio 1:ssä keskiviikkoisin kello 17.35. Kaksitoistaosainen sarja alkoi menneellä viikolla ja herätti paljon ansaittua huomiota. Suosittelen.

    Kiitoksia jälleen palautteesta ja hyvistä ideoista kaikille eri tavoin yhteyttä ottaneille. Kaikkea niitä tarvitaan ja halutaan lisää, joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Viikon päästä onkin sitten juhannuspäivä. Sitä odotellessa nautitaan Suomen moninaisesta kesästä.

    Kaj Färm

  • Aika ajoin valitetaan sitä, että varsinkin kesäaikaan Yle lähettää paljon uusintoja eritoten televisiossa. Televisiosta en osaa sanoa, mutta ainakin täällä Yle Radio 1:ssä harkitsemme tarkoin, mitä uusimme ja milloin. Tänäkin kesänä ehdoton valtaosa ohjelmista on uusia ja ennen kuulemattomia, mutta joitakin sarjoja myös uusimme. Niksi on siinä, että uusimiseen täytyy olla hyvä syy eli ohjelma tai sarja on yhä tärkeä. Tämän on huomannut myös kuuntelijamme Espoosta:

    "Hei, sattumalta olin paikalla kuuntelemassa Radio 1:n 'Musiikkia ja mielentiloja' -ohjelmaa, jossa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoi musiikkinäyttein lahjakkaista pojista ja ankarista isistä. Esimerkkeinä olivat Lan Lan ja Jussi Björling. Olipa mielenkiintoinen ohjelma. Jari Sinkkonen osasi käsitellä vaikeaa aihetta sympaattisesti. 11 seuraavaa osaa kuuntelen varmasti.
    Tällaiset uusinnat ovat kesän helmiä, kiitos."

    Näin kirjoitti Anneli Espoosta. Tuo hänen mainitsemansa sarja kuullaan täällä Radio 1:ssä tiistaisin kello 11. Siinä lastenpsykiatri Jari Sinkkonen etsii aarteita ihmismielen ja levyhyllyjen kätköistä. Ohjelmasarja on siis uusinta vuodelta 2011, mutta on yhä ja taas erittäin ajankohtainen. Ja löytyy tietenkin myös Areenasta.

    Sitten palautetta aivan uudesta ohjelmasta:

    "Kertakaikkisen kiinnostava Tiedeykkönen eurooppalaisista arvoista viime viikon tiistaina. Oli todella hyvää ja viisasta pohdintaa ja kaikin tavoin kiinnostavaa tietoa. Juuri tällaista ohjelmaa haluan ja odotan Yleisradiolta. Kiitoksia vieraalle, kiitoksia toimittajalle ja kiitoksia koko kanavalle. Se on ainoa kanava, jota enää kuuntelen ja on korvannut myös yhä banaalimmaksi käyvän television suurelta osin. Kirjallisuus ja Yle Radio ykkönen. Siinä minun valintani!"

    Näin julisti Eva Helsingistä. Tiedeykkönen, josta hän puhui oli Jaana Sormusen toimittama "Eurooppalaiset arvot ovat syntyneet kriiseistä" ja haastateltavana oli eurooppalaisen aatehistorian professori Kaius Tuori. Erinomainen ohjelma, mikä löytyy tietenkin Areenasta ja sieltä sen ovatkin näemmä löytäneet yli kolmetoistatuhatta kuuntelijaa.

    Kesäkuu on jo hyvässä vauhdissa ja heti sen perään koittaakin sitten heleä heinäkuu. Se tarkoittaa Radio 1:ssä perinteisesti teemaheinäkuuta. Kuten hyvämuistiset muistavat oli viimevuotisena teemana "Itämainen heinäkuu" ja nyt vaihdetaan kurssia sitten 180 astetta. Tämän vuoden teemana on "Uuden maailman heinäkuu". "Uusi maailma" käsittää tässä yhteydessä Pohjois-Amerikan eli käytännössä Yhdysvallat ja Kanadan. Koko Amerikka olisi ollut aivan liian iso kakku ja sitä paitsi latinalainen Amerikka eroaa monin tavoin pohjoisista serkuistaan niin historian, kielten kuin kulttuurinkin suhteen, vaikka yhteneväisyyksiäkin toki löytyy.

    Tarkoituksena on paneutua monipuolisesti Pohjois-Amerikan historiaan, kulttuuriin ja elämään kaikilla sen alueilla. Yhdysvallat on niin paljon enemmän kuin presidentti Trump, vaikka ei hänestäkään voi tai edes kannata vaieta. Toiveena olisi, että esimerkiksi historiaa voitaisiin käsitellä myös niin sanotulla esikolumbiaalisella tasolla eli käsiteltäisiin myös aikaa ennen eurooppalaisten valloituksia ja eläähän alueella yhä alkuperäiskansoja navajoista iinuiitteihin.

    Paljon mielenkiintoista asiaa on siis luvassa heinäkuussa Pohjois-Amerikasta: musiikista, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista historiaan, politiikkaan ja saapa nähdä mihin saakka. Kerromme asiasta tarkemmin, kun asioita varmistuu, mutta sen uskallan luvata, että paljon hienoja Amerikan-paketteja on luvassa.

    Kiitoksia jälleen kaikesta kannustavasta, ojentavasta ja opastavasta palautteesta. Lähettäkääpä sitä lisää, joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista kesäviikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • ”Olen urputtanut ennenkin, ja rohkenen urputtaa taas.”

    No sehän vaan sopii, kun kerran aihetta on. Näin viesti jatkuu:

    ”Aivan upeaa on musiikkitarjonta Ylellä, varsinkin Yle 1. Löytyy musiikkia moneen makuun, vaan miten on operettien laita?
    Silloin tällöin soi kappale. Jos ei kokoaikaa kuulolla, tuntuu ettei sitten milloinkaan.
    Eikö edes kerran kuukaudessa yksi tunti operettimusiikille? Ei liene kohtuuton vaatimus. ”Kerran viel’, kerran viel’, oi laulaa satakiel’.”

    Näin muisteli Karl Zellerin ”Lintukauppias-operettia nimimerkki ”Kaustinen”. Operettitunti. Ei ollenkaan hassumpi ajatus. Toki olemme lisänneet jo nyt operettimusiikin määrää esimerkiksi ”Musiikkia parrasvaloista”-ohjelmassa.

    Sitten vakavaa pohdintaa äitiydestä:

    ”Miksi Yleisradio tekee äitiydestä ja naiseudesta ikävän ja ongelmallisen asian? Viimeksi tähän syyllistyi Sari Valto ohjelmassaan, mutta hän ei suinkaan ole ainoa. Ei ole mikään ihme, että syntyvyys Suomessa laskee, kun äitiydestä tehdään ongelma eikä siunaus. Itse olen synnyttänyt neljä nyt jo aikuista lasta, enkä suurempaa onnea ole kokenut, kuin heidän syntymänsä.”

    Näin kirjoitti Eila ja uskon hyvin hänen sanojaan. Mielestäni on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikilla ei asiat ole sujuneet yhtä onnellisesti ja heitäkin on hyvä kuulla. En oikein usko, että asioitten avoimella käsittelyllä laskettaisiin syntyvyyslukuja. Vielä vähemmän uskon, että asioitten peittelyllä ja kaunistamisella syntyvyyttä pystyttäisiin kasvattamaan. Tosin en oikein tiedä, minkälaiset toimet siihen auttaisivat. Pelkät taloudelliset syytkään eivät oikein tunnu asian kanssa korreloivan. Niin sanotut suuret ikäluokatkin syntyivät sodanjälkeiseen nykymittareilla melko köyhään ja suorastaan puutteenalaiseen Suomeen 1940-luvun loppuvuosina. Hankala kysymys.

    Sitten palautetta Brysselin koneesta:

    ”EU:n tilanne. Haastateltavana oli Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo ja toimittajana on Maija Elonheimo. 'Keskustelupöydässä kaikki on ratkaistava', sanoi Kimmo Elo. Se on oikea tapa elää ja toimia. Ei riehumalla, räyhäämällä, syyttämällä ja moittimalla saa mitään hyvää aikaa. Vain anarkistit typerästi luulevat, että huutamalla, väittämällä ja pahaa tekemällä saa jotain hyvää aikaa. Suurkiitos Kimmo Elolle ja Maija Elonheimolle. Lämpimin Kevätkesän terveisin Väinö”

    Näinhän se on Väinö: sopimalla, ei riitelemällä tätä maailmaa parannetaan, vaikkei kaikesta täydy kaikkien ollakaan aivan samaa mieltä.

    Tämä toimikoon aasinsiltana sille, että kaikenlaista palautetta saa lähettää tänne Radio 1:een.
    Sitä voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Nyt on sitten jo kesäkuu. Nautitaan kesästä.

    Kaj Färm

  • Heti alkuun anteeksipyyntö. Tällä viikolla on "Päivän mietelauseena" luettu otteita YK.n pääsihteeri Dag Hammarskjöldin teoksesta "Kiinnekohtia". Monia kuuntelijoita on hämmentänyt se, että alkuviikosta Dag Hammarskjöldiä tituleerattiin tässä yhteydessä YK:n apulaispääsihteeriksi. Se oli virhe, sillä Dag Hammarskjöld oli Yk:n pääsihteeri vuodesta 1953 aina kuolemaansa saakka 1961. Sekaannus saattoi johtua siitä, että useissa erikielisissä lähteissä hänestä puhutaan YK:n "toisena pääsihteerinä". Tässä yhteydessä kyse on kuitenkin puhtaasta järjestysnumerosta, sillä hän toisiaan toimi pääsihteerinä uudessa maailmanjärjestössä sen ensimmäisen pääsihteerin, norjalaisen Trygve Lien jälkeen.

    Joka tapauksessa kyseessä oli siis selvä virhe meiltä, mitä pahoittelen.

    Mutta eteenpäin:

    "Kiitokset monista historiaohjelmista: 'Rauhaton raja', 'Viaton 50-luku' . Toivottavasti tulevat joskus uusintana. Aikaisemmat Virpi Väisäsen 'Reformaation historia' ja Anna-Maija Pennasen '9 virttä muutokseen' myös hienoja. Koulussa kun ei puhuttu lähihistoriasta paljonkaan. Kiitokset myös Ahti Paunun mielenkiintoisesta 'Euroopan konserttilavoilta' - ohjelmasta.
    Ehdotus: Olisi hauska saada ohjelmaan musiikkiuutiset eli 'Ikkuna musiikkimaailmaan'. Mitä Salonen johtaa ja missä? Entä Vänskä tai Franck, Inkinen? Olisi kiva tietää. Entä mitä eri oopperataloissa esitetään ja eri musiikkijuhlilla. Kerran kuulin konsertin väliajalla Outin ja Riikan selailevan musiikkilehtiä. Mielenkiintoista. Siinä vain ei pystynyt keskittymään kuunteluun. Missä solistimme seikkailevat ja hienot jousikvartetit?"

    Näin kyseli, kiitteli ja mielenkiintoisen ehdotuksen esitti nimimerkki "Päivi Johanna".

    Sitten oikea käsin kirjoitettu kirje Pirkanmaalta:

    "Keväisen raikkaat terveiset täältä Kiikan Sastamalasta. Olen viisikymppinen vaikeasti heikkonäköinen mies ja haluaisin kiittää teitä monipuolisista ohjelmistanne Ylen eri radiokanavilla. Televisiota en ole enää vuosiin valitettavasti pystynyt katsomaan, mutta radiosta kuuntelen kaiken urheiluselostuksista uutisiin.
    Puheohjelmista sydäntäni lähellä on "Päivä tunnissa" ja Kalle Haatasen sivistävä ja mielenkiintoinen ohjelma. Tietysti myös Radio Variaatio ja luonto-ohjelmat.
    Musiikkiohjelmistakin löytyy laidasta laitaan, erityisesti pidän Jazzklubista ja Kalevi Pollarin ohjelmista. Myös Radio Suomen puolella Yöradio ja yöuusinnat ja humoristiset toimittajat ovat plussaa.
    Ainoa moitteeni koskee teknistä puolta: kelistä tai mistä lie johtuukaan, kuuluvuus täällä meilläpäin on vaihtelevaa, mutta tehtävänne asiallisen radio-ohjelman tuottamisessa te hoidatte kiitettävästi. Siitä iso kiitos."

    Näin kirjoitti Timo. Tuo huono kuuluvuus on todella harmillinen asia ja tuntuu koskevan erityisesti Radio 1:tä. Vai että huonosti kuuluu myös Sastamalassa, täytyypä kysellä jakelua hoitavalta Digitalta.

    Mutta kiitosta sai siis kutakuinkin jokainen suomenkielinen radiokanava ja se lämmittää aina mieltä Timo.

    Kiitoksia taas mainioista ideoistanne ja kaikesta palautteesta. Sitä voi lähettää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna sunnuntaina on siis taas äänestyspäivä. "Euroopan kohtalon päivä", kuten eräät ovat sitä kutsuneet. Niinhän se on, että vaikka kysymys siitä, kuinka monta maakuntaa Suomeen saadaankaan mahtumaan, on tietenkin äärettömän kiinnostava, on huomisissa vaaleissa kysymyksessä hieman suuremmat asiat. Kehottaisin kyllä äänestämään.

    Rauhallista viikonloppua.

    Kaj Färm

  • "Miksi Yle lähettää Radio1:ssä agendanaan verovaroin tuettuna homo-, trans- ja muun sukupuolista propagandaa lähes joka päivä?"

    Näin voimallisesti aloittaa viestinsä Mikko ja jatkaa:

    "Eikö kristillisellä elämänkatsomuksella ole enää mitään arvoa? Samanlaista verovaroin tuettua on ilmastonmuutoshysterian levittäminen.
    Onko Yle ollenkaan puolueeton, kuten sen kai sääntöjen mukaan pitäisi olla?
    Ystävällisin terveisin närkästynyt veronmaksaja Mikko"

    Yritän kohta vastata Mikolle, mutta luen ensin toisen närkästyneen palautteen ja se tulee Turusta:

    "Miksi Radio yhdessä soi nykyään niin paljon muutakin kuin klassista musiikkia? Kaikenlaiset maailmanmusiikit ovat syrjäyttämässä perinteisen sivistyssisällön. Haluan ja vaadin uskonpuhdistusta ja vaikka inkvisitiota Radio 1:een!"

    Kiitos Marikki ystävällisistä ajatuksistasi, yritän nyt vastata näihin molempiin kysymyksiin:

    Yle Radio yksi on kulttuuriradio siinä mielessä, että sen sijaan, että se julistaisi yhtä totuutta, yhtä ainoata ja oikeata uskoa tai yhtä ainoata käsitystä siitä, mikä on sivistynyttä, se pyrkii antamaan työkaluja maailman ymmärtämiseksi.

    Olen usein hieman provosoivasti todennut, että Yle Radio 1 on Suomen radikaalein radiokanava. Meille radikaalius tarkoittaa sitä, että ei ole olemassa aihepiiriä, mistä tällä kanavalla ei voisi puhua oli kyse sitten vaikka transseksuaalisuudesta. Meille tärkeintä on, miten se tehdään. Lupauksemme kuuntelijalle on, että kun täällä jostain puhutaan, puhujilla on vaadittava kompetenssi.

    Mielipiteistä ei tässä maailmassa ole puutetta, mutta faktoista ja kunnon perusteluista tuntuu välillä olevan. Emme me täällä tiedä oikeata vastausta hyvään elämään, mutta koetamme antaa välineitä aitoon keskusteluun.

    Sitten inkvisiittori Marikki ja huolensa musiikista: Niin sanottu klassinen musiikki on yhä yksi kanavan kivijaloista. Sitä tarjotaan lukuisissa eri musiikkiohjelmissa unohtamatta laajaa konserttitarjontaa, eritoten yhtiön omaa maailmanluokan orkesteria, Radion sinfoniaorkesteria.

    Se, että olemme laajentaneet esimerkiksi kansanmusiikin skaalaa perinteisestä pelimannimusiikista vaikkapa maailmanmusiikkiin, sopii tällaiselle kanavalle mielestäni hyvin. Jazz ja laadukas viihdemusiikki ovat kuuluneet kanavan ohjelmistoon aina. Toki Muistojen bulevardi on tuonut niitä aiempaa enemmän esille, mikä onkin huomattu: se on nykyään kuunnelluin ohjelmamme.

    Ei siis ole elämänaluetta, mikä ei saisi kuulua Yle Radio 1:ssä. Avainsanat ovat tyyli, kyky ja tapa.

    Loppuun vielä yksi kiitollinen kommentti, sekin Turusta:

    "Olen Yle Radio 1:n non-stop-kuuntelija. Sen puhe-musiikkiohjelmien virrassa ovat Outi Paanasen toimittamat Narrin aamulaulut olleet jatkuvasti mainiota syvennyksiä tunnettujen musiikki- ja oopperateosten taustoihin. Säveltäjä Skrjabinin elämää ja tuotantoa käsitellyt osa on jäänyt erityisesti mieleeni.
    Mielestäni Outi Paananen on jokaisessa sarjansa osassa osunut tosi kiinnostaviin teos- ja taiteilijahistoriallisten yhteyksien löytöihin. Ohjelmien puhe- ja musiikkiosiot rytmittyvät kiinnostavan dynaamisiksi kokonaisuuksiksi.
    Viimeisin sarjasta kuulemani 'Viulunsoittaja katolla' -musikaalin syntyhistoriaa selvittelevä osa toivottavasti ennustaa Outi Paanasen kertovan vielä muistakin musikaali- ja operettitaiteen teoksista."

    Näin toivoi "Jorma Turust", jolle kerron, että kyllä, välitin viestisi kokonaisuudessaan Outi Paanaselle.

    Ei muuta kuin lisää pökköä pesään. Lähettäkää kirpeätäkin kommenttia, niin minä yritän vastata. Palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista kevätviikonloppua.

    Kaj Färm

  • ”Saapa nähdä koettaako kevät ollenkaan tällaisen häpeällisen poliittisen suhmuroinnin Suomeen! Kerta kaikkiaan häpeällistä touhua!”

    Näin tuohtunut oli Jukka Oulusta. Tällaista on jonkin verran liikkeellä, mutta sanoisin kuitenkin, että yleisen elämänkokemuksen pohjalta olen melko varma, että kyllä se kevät tänäkin vuonna koettaa. Hieman hitaastihan se etenee, mutta sieltä se tulee.

    Ja heti alkukesästä pääsemme sitten päättämään koko Euroopan asioita Eurooppa-vaaleissa. Toivottavasti äänioikeutetut kantavat vastuunsa niissäkin vaaleissa, miten sen sitten itse kukin määrittelee.

    Siirrytään nyt kuitenkin estetiikan puolelle:

    ”Kuuntelen juuri Oulaisten nuorisokuoron kaunista konserttia! Aivan huippu kaunista, heleää, tunteikasta ja tarkkaa laulamista! Tämä toi lapsuuden ja nuoruuden muistot entisestä kotikaupungista sekä rakkaasta harrastuksestani laulaessani tässä kuorossa.
    Kyllä on tehty sopiva valinta Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi.
    Lisäksi hieno ja selkeä kommentointi!
    Kiitos!”

    Näin kiitteli maanantaina kuultua Oulaisten nuorisokuoron konserttia Päivi ja tuo kaunis konserttihan on yhä kuultavissa Areenasta.

    Merja Turusta on myös kiitollinen musiikista:

    "Kiitos kaikista vähäpuheisita musiikkiohjelmista, joissa kuulemme vain kuuluttajien asialliset kuulutukset kuultavasta musiikista. Näitä ohjelmia kuullaan onneksi pitkin päivää Aamusoitosta alkaen, mukaan lukien iki-ihana 'Muistojen bulevardi'.
    Tänään keskiviikkona minut teki erityisen onnelliseksi 'Klassista kahteen' -ohjelma, jossa kuultiin ihania klassikoita Mendelssohnista ja Mozartista aina Bachiin ja Heimo Haittoon saakka! Pelasti todella muuten hieman ahdistavan ja synkän päiväni. Ymmärrän myös erilaisten puhemusiikkiohjelmien arvon, mutta joskus tekisi mieli sanoa, kuten entinen emäntä musikantille: 'Suu kiinni ja soita sitä musiikkia!'”

    No jopas. Tuon keskiviikkoisen ”Klassista kahteen”-ohjelman oli joka tapauksessa toimittanut Teemu Sipilä ja sekin on yhä kuultavissa Areenassa.

    Olen useinkin palautteen lisäksi toivonut myös ohjelmaideoita. No nyt tulee hyvinkin tarkka ja kerrassaan perusteltu toive ”Mikä maksaa”-ohjelmalle:

    ”'Mikä maksaa' -ohjelmaan: Puhukaa nyt vihdoin työvoimapulasta, joka näkyy tästä vuodesta alkaen pahiten. Syynä on ikäluokkien pieneneminen. Nuoret eivät siis tee väärää valintaa ammattiala valitessaan,vaan heitä ei enää riitä erityisesti kasvatus- ja hoiva-aloille. Tilastokeskus ennusti tätä jo 1990-luvulla. Valtion päättäjät toivovat pulan avulla päästävän eroon työttömyydestä. Kuntapäättäjät eivät halua puhua tästä, koska pula tietää säästöjä. Ammattiliitot toivovat palkankorotuksia pulan avulla. Yksityiset yritykset toivovat voittojensa kasvua. Jo vuoden 1992 tilastokeskuksen ennusteet työvoiman vähenemisestä ammattialoittain pitivät paikkaansa.”

    Näin kertoo ja muistuttaa kuuntelijamme Hanna. Pidin erityisesti tuosta analyysistä, mikä koski eri tahojen mahdollisia intressejä tässä todella hankalassa kysymyksessä.

    On hienoa huomata kuinka valistuneita kuuntelijoita meillä on aivan ohjelmatyypistä riippumatta!

    Kiitokset teille kaikista ohjelmiin liittyvistä aatoksista ja ideoista sekä aivan kaikenlaisesta asiallisesta palautteesta.

    Kaikkia näitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kukaanhan ei aikonutkaan unohtaa, että huomenna on äitienpäivä. Äideille, kuten kaikille muillekin, toivotan valoisaa kevättä.

    Kaj Färm

  • Muistellaan aluksi hieman menneitä, kun on hyviä kommentteja jäänyt hyllylle. Aloitetaan taksiuudistusta käsitelleestä "Mikä maksaa" -ohjelmasta, mikä kuultiin 25.4., mutta on tietenkin yhä kuultavissa Yle Areenasta.

    Ohjelma herätti ymmärrettävästi paljonkin keskustelua ja mielipiteitä, mutta aika moni valitteli samaa asiaa kuin tämä kuuntelija:

    "Kyllä tässä taksi-ohjelmassa on jätetty se tärkein eli käyttäjä pois keskustelusta. Ja on kukkuuta, ettei kyydin ottaja haluasi sitä halvinta, mutta harvempi kai uskaltaa edes mennä kyselemään, mitä maksaa. Täällä on totuttu siihen, että ensimmäinen auto jonosta otetaan.
    Minä ainakin otan aina sen entisen oikea taksin. Haluan koulutetun kuljettajan, jonka kyydissä voi olla turvallisin mielin ja hän myös maksaa veronsa."

    Näin siis nimettömäksi jäänyt kuuntelija. Monet muutkin valittelivat sitä, että esillä oli liikaa toisaalta taksiliiton kannat ja toisaalta erilaisten firmojen mielipiteet, mutta taksin käyttäjän näkökulma jäi ehkä hieman pimentoon.

    Toisaalta on myös niin, että taksi on niin eri asia eri puolilla Suomea, että markkinat pitäisi ehkä ymmärtää kokonaan toisin. Esimerkiksi taksi täällä pääkaupunkiseudulla on usein väline, millä pääsee liikkumaan silloinkin, kun julkiset välineet eivät enää toimi. Täällä suurin ongelma on tuntikausia kestävät jonot öisessä räntäsateessa. Heille vastaus aikaisemmin oli moralisoiva "sietääkin jonottaakin, mokomien bilettäjien". Nyt siihen on saatu parannus.

    Kokonaan toinen maailma avautuu syrjäseuduilla, joissa taksin merkitys on ennen kaikkea kuljettaa vanhoja ihmisiä erilaisten palvelujen ääreen useimmiten yhteiskunnan kustannuksella. Kyse on siis eräänlaisesta sosiaalipalvelusta.

    Näin maallikkona tuntuu omituiselta, että näin erilaiset palvelut ja tarpeet yritetään saada saman lainsäädännön piiriin, mutta mitäpä minä ymmärtäisin.

    Myös viikontakainen näyttämömusiikin "Sävel on vapaa"-ohjelma sai paljon palautetta. Pääosa kuuntelijoista oli tyytyväisiä, kuten tämä:

    "Kalle Mäntsälästä moi. Näyttämömusiikin toiveilta on mennyt rattoisasti klapihommia tehden ja kuulokkeilla ohjelmaa kuunnellen. Hienoja toiveita ja mukava studioväki piti kanavalla koko ohjelman ajan. Iso kiitos ja mielellään kuunnellaan vastaavia ohjelmia. Mukavaa ja aurinkoista kevättä."

    Moitteita tuli lähinnä heiltä, joiden toive ei ohjelmaan mahtunut. Se harmittaa tietenkin aina.

    Myös Olli Virtaperko on saanut palautetta:

    "Kiitos Olli Virtaperko Välilevyjä ohjelmasta 29.4.2019. Raikkaita ja hyvin perusteltuja ajatuksia sinfoniaorkesteri-instituutiosta! Asiantuntevaa, hyvin toimitettua ohjelmaa! Eri instrumenttien ominaisuuksia ja ilmaisuvoimia selvitetään kuuntelijalle selkeästi ja musiikkinäytteet havainnollistavat niitä. Ja kun musiikkigenret vielä olivat laajasti esillä, tämä kuuntelija tykkää!"

    Toinen kuuntelija taas kirjoittaa näin:

    "Olen melkein kaikesta eri mieltä kuin Olli Virtaperko, mutta silti kiitän ohjelmasta. Minun mielestäni on hyvä asia, että tiettyjä asioita niin sanotussa klassisessa musiikissa pidetään pysyvinä - kuten nyt vaikka viulun rakennetta - enkä todellakaan kaipaa vonkuvaa sähkökitaraa sinfoniaorkesteriin. Silti vaihteeksi Olli Virtaperkon tekemä Välilevyjä oli lievästä esitelmöivyydestään huolimatta ajatuksia herättävä ja fiksu. Kiitos siitä."

    Näin kirjoitti Jarmo Turusta.

    Kiitoksia taas palautteestanne, kaikki mielipiteet ovat arvokkaita. Niitä saa lähettää
    joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Raikasta toukokuuta kaikille.

    Kaj Färm

  • Pääsiäisohjelmistomme on saanut paljon kiitoksia eikä lainkaan moitteita. Se on mukavaa se. Varsinkin musiikkia on kehuttu paitsi pääsiäiseen sopivaksi niin myös kauniiksi ja lohtua antavaksi.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia" -ohjelmasarja kirvoitti pääsiäisaikaan pariakin kuuntelijaamme pohtimaan asioita. Luen ensin Jukka K:n pohdintaa:

    "Ymmärtävätköhän ihmiset - tavalliset kuuntelijat, pomot ja päättäjät – kuinka tärkeä sarja 'Pyhiä juutalaisia kirjoituksia' on näinä kaikenlaisen kärjistymisen aikoina myös meillä Suomessa. Ei tarvitse olla minkään suuntauksen tai kirkkokunnan uskovainen huomatakseen, että juuri tällainen syvällinen ja kuitenkin kansantajuinen asioiden käsittely luo yleistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta moneenkin asiaan. Meillä Suomessakin mielipiteet ovat kärjistyneet ja mustavalkoistuneet. On paljon toiset kokonaan poissulkevia yksiä 'totuuksia', eikä muita sitten kuunnellakaan.
    Juutalaisuudessa tuntuu olevan sellainen hauska piirre, että asioita vatvotaan ja vatvotaan satoja vuosia, mutta 'lopullista totuutta' ei pyritäkään julistamaan, vaan jätetään ovet auki kaikille näkökulmille. Tällaisen ajattelutavan toivoisi leviävän myös vaikka käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin, mutta ehkä sellaisella aikuisella asenteella ei vaaleja voiteta.
    Joka tapauksessa suuri kiitos Ylelle ja erityisesti sen helmelle Radio 1:lle tästä loistavasta sivistystyöstä!"

    Näin kirjoitti Jukka K. Helsingistä ja samasta ohjelmasarjasta kirjoittaa myös Tuula-Maria:

    "Olen pääsiäispäivinä kuunnellut rästiin jääneitä jaksoja Areenasta. Asiantuntijat ovat huippuluokkaa. Erityisesti iloitsen professori Tapani Harviaisen vuosien kypsyttämästä viisaudesta. Hän liikkuu mm. kielitieteen, kulttuurin ja teologian alueilla antaen täyteläisen kuvan - huumoria unohtamatta!
    On todella kiitettävää, että Yle tuottaa tällaisen pitkäjänteisen kokonaisuuden. Toivon, että jatkoa seuraa. Voitaisiinko syventyä henkiseen ja/tai hengelliseen aiheeseen, vaikkapa eurooppalaiseen, josta luulemme tietävämme paljon, mutta kuva saattaisikin muuttua, kun mentäisiin syvemmälle.
    Valoisaa kevättä!"

    Näin toivotti Tuula-Maria Koski Tl:stä. Kiitoksia myös tuosta ohjelmaideasta. Me pohdimme juuri tuollaisten sisältöjen luontevaa esille tuomista jatkossakin. Katsotaan mihin vielä yllämme.

    "Pyhiä juutalaisia kirjoituksia"- ohjelmasarja kuullaan täällä Radio 1:ssä sunnuntaisin kello 16.30. Siinä käydään siis läpi keskeisiä juutalaisia kirjoituksia ja keskustellaan kustakin aiheesta ja tulkinnoista. Mukana ovat ylirabbiini Simon Livson, professori emeritus Tapani Harviainen sekä yliopistonlehtori Riikka Tuori. Kaikki tämä myös Areenasta.

    Lopuksi vielä keväinen yleiskatsaus kanavamme luonteesta. Se tuleekin aivan naapurista Ireneltä:

    "Hyvä Kaj Färm, Suomen Yleisradio! Tämä viesti tulee Tapiola Garden Citystä, Espoosta."

    Kas, kas. Tuttu paikka! Ja näin jatkuu viesti:

    "Kiitän upeasta YLE ykkösen ohjelmatarjonnasta, josta löytyy varmaan jokaiselle jotakin mieleistä ja tasokasta kuunneltavaa! Ne ohjelmat, jotka ovat itselleni mieleen, ovat erityisesti klassisen musiikin ja tiedettä käsittelevien ohjelmien laaja anti.
    Mieluisaa on myös kuulla musiikkia ja puhetta aina silloin, kun toimittaja puhuu huolitellusti hyvää suomen kieltä eikä turhaa kiirehdi arkikielellä arkipäiväisesti haastateltavansa kanssa.
    Yleisradio lienee tärkein kulttuurivaikuttaja ja kasvattaja maassa, teette hienoa työtä!
    Ystävällisin kevätterveisin, Irene."

    Hän ilmoittautui paitsi tapiolalaiseksi niin myös kulttuurintutkijaksi. Kiitoksia, arvostamme kovin.

    Lähettäkääpä taas lisää kommentteja sekä ehdotuksia. Olemme niille kaikille avoimia. Väyliä on useita. Esimerkiksi nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Keväistä viikonloppua kaikille

    Kaj Färm

  • "Miksi joka hemmetin ohjelmassa puhutaan vaaleista? Onhan se tärkeätä kansanvallalle ja niin edelleen, mutta ei siitä koko aikaa pitäisi jauhaa. Yksi tuttavani sanoikin, että ehdokkaina on henkilöitä jotka haluaisivat elää menneisyydessä, elävät menneisyydessä, odottavat tulevaisuutta tai sitten pelkäävät tulevaisuutta. Valitse näistä sitten!"
    Näin tuskailee Jarmo Espoosta.

    Jaa no, tässä ohjelmassa ei vaaleista tämän enempää puhuta, eikä huomisen jälkeen paljon muissakaan, paitsi imperfektimuodossa tietenkin.

    Torstainen "Mikä maksaa"-ohjelma on saanut paljon huomiota ja kiitosta. Siinäkään ohjelmassa ei puhuttu vaaleista, vaan aiheena oli "Suomalaisen muotibisneksen vaiheita" ja tällä kertaa Juha Virtasen vieraana oli suomalaisen vaatesuunnittelun veteraani Matti Seppänen. Tässä yksi palautekirje:

    "Kiitos Matti Seppänen! Puhutte pukeutumisesta ja muodista hyvin. Kaikkien miesten ja naisten kannattaisi kuunnella teitä. Suomalaiset ovat tylsiä pukeutujia ja melkoisen tyylitajuttomia.
    Itse olen 'pukeutuja' ja saan paljon kommentteja tyylistäni: 'Olet rohkea kun uskallat pukeutua persoonallisesti'. Pidän väreistä ja valmistan itse omat vaatteeni myös 'tuunaan' vanhoja vaatteita!"

    Näin kertoi Ritva Nivalasta.

    Jos muotiasiat tai vaatebisnes kiinnostavat, kannattaa kääntyä Areenan puoleen.

    Sitten puhetta musiikista:

    "Taas on annettava myönteistä palautetta Yleradio 1:lle. Mistä ihmeestä löytyy parhaat toimittajat ja muu tekninen väki? Minulle uutena tuttavuutena Ahti Paunu ja hänen juontamansa Euroopan konserttilavoilta. Kyllä on miellyttävä ja selkeä ääni ja hyvä artikulointi! Tietenkin ohjelmalla on hyvät taustajoukot, mutta se tietämys mikä hänellä on!
    Kaikki toimittajat, niin musiikki-, tiede- ja niin edelleen. ovat kulloinkin perehtyneet hyvin aiheisiinsa.
    Vaikea yksittäistä nimetä, mutta kyllä Yle Radio1:n pitäisi saada jonkinlainen tiedonjulkistamispalkinto. Uskon, että Yle Radio1:n kuuntelijat ovat keskimääräistä avarakatseisempia ja suvaitsevaisempia.
    Terveisin nimimerkki Yle Radio 1 fani jo muutaman vuosikymmenen."

    Mainio idea tuo palkinto ja kiitoksia kiitoksista, jotka olen jo välittänyt toimittaja Ahti Paunulle, ettei pääasia unohtuisi.

    Maanantainen suora yhteislaulutilaisuus Oulun tuomiokirkosta on saanut paljon kiitoksia. Tietenkin moitteitakin on tullut varsinkin, jos oma laulutoive ei tuohon tuntiin mahtunut, mutta kaiken kaikkiaan tuo "Valon ja varjon lauluja" -tilaisuus oli onnistunut. Olin itsekin paikalla täpötäydessä Oulun tuomiokirkossa ja täytyy sanoa, että kovia ovat laulamaan nuo oululaiset. Tunnelma oli herkkä ja mahtava samaan aikaan. Kiitos kaikille osallisille vielä kerran.

    Lähettäkääpä taas moitteita, kiitoksia, kysymyksiä ja kaikenlaista palautetta. Sen voi tehdä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna on sitten palmusunnuntai. Pitäisiköhän lähteä virpomaan?

    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä