Radio 1 vastaa

Anna Simojoki: Radiosarja Koraanista aiheutti palautetulvan 

  • 4 min
  • toistaiseksi

Nyt sitten tämä koraanin lukeminen kahtena päivänä viikossa. Mistähän sekin idea nyt yhtä-äkkiä tuli? Vuodenvaihteessa tiedotitte ohjelmamuutoksista ja uusista ohjelmista, silloin ei ollut mitään puhetta tästä koraanin lukemisesta.

Tällainen viesti on tullut Yle Radio 1:n sähköpostilootaan. Tänään alkava radiosarja Koraanista on herättänyt ajatuksia ja tunteita sekä kanavan kuuntelijoissa että monissa muissa suomalaisissa. Hanke on noteerattu ulkomaillakin. Koraani-sarja on uutisoitu muun muassa Tanskassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Virossa. Vastaavasta näkyvyydestä saa suomalaisella radiokanavalla yleensä vain haaveilla.

Aluksi lukemani palautteen lähettäjä ihmetteli, miksi Koraanin lukemisesta ja selittämisestä ei kerrottu jo vuoden vaihteessa. No, sarja ei alkanut vielä tammikuussa. Lisäksi aavistimme, että ohjelmaidea herättää keskustelua, joten halusimme valmistella hankkeen huolellisesti. Halusimme myös, että sarja huomataan. Siksi julkistimme asian vasta viime viikolla. Ja tänäänhän Koraani-sarja alkaa heti kello 17 uutisten jälkeen ja jatkuu joka viikonloppu lokakuun alkuun saakka.

Koraanissa on 114 suuraa eli lukua. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan Avauksen suura sekä alku Lehmän suurasta. Lehmän suura kestää sitten monen jakson ajan, sillä se on erittäin pitkä.

Luentasarja jakautuu 60 osaan islamilaisen rukouskäytännön mukaisesti. Suurat voivat katketa kesken ja jatkua seuraavassa jaksossa. Ennen Avauksen suuraa ja Lehmän suuraa Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar ja professori Jaakko Hämeen-Anttila kertovat suurien taustoista. Toimittajana on Juha-Pekka Hotinen.

Monien palautetta antaneiden mielestä Koraania ei pitäisi lukea radiossa. Tässä osa eräästä palautteesta:

Miten ihmeessä Yle on ryhtynyt edistämään Suomen islamilaistamista Koraaninluku-ohjelmallaan? - - Maamme on kristitty maa, säilyttäkäämme esi-isiemme uskonperintö ainoaan oikeaan, kolmiyhteiseen Jumalaan, joka ei ole sama kuin islamin jumala. - - Vaarassa on nuoriso, ja nimenomaan suomalaiset nuoret, jotka voivat altistua radikalisoitumiselle, kuten jo nyt tapahtuu.

Olen viime päivinä keskustellut Koraanista monta kertaa. Joidenkin keskustelukumppaneitteni mielestä Koraanin lukemisesta seuraa kauheuksia. Itse en ajattele niin. Ajattelen päinvastoin, että on hyväksi tuntea muitakin uskontoja kuin kristinuskoa. On hienoa asua maassa, jossa on uskonnon- ja sananvapaus.

Koraanin luku ei ole hartausohjelma, enkä usko, että suomalaiset sen takia kääntyvät ääri-islamilaisiksi. Koraani sisältää sekä kauniita että hurjia ja väkivaltaisiakin kohtia, aivan kuten Raamattukin. Ääriaatteet eivät kumpua siitä, että radiossa luetaan vuosisatoja tai vuosituhansia vanhoja ajatuksia ja selitetään niitä. Päinvastoin. Ääriaatteita vastaan voi taistella lisäämällä ymmärrystä ja tietoa.

Vaikka kanavalle onkin tullut huolestuneita ja vihaisia palautteita, suurin osa Koraani-palautteista on kiittäviä. Luen niistä yhden:

Haluan kiittää teitä Koraanin luennasta ja sitä avaavista keskusteluista! Minusta on hienoa, että teette näin isoja projekteja, joita kukaan muu ei tekisi. Tälläinen on Ylen ydintehtävää kaikenlaisen viihdemössön sijaan.

Kuluneen viikon aikana meille on tullut palautetta muistakin ohjelmista kuin Koraanista. Lähettäkää vastedeskin meille risuja ja ruusuja, ne ovat meille tärkeitä.

Kanavan sähköpostiosoite on yle.radio1@yle.fi. Paperiset kirjeet ja kortit osoitteeseen Yle Radio 1, PL 6, 00024 Yleisradio. Ja kanavamme nettisivulla on valmis palautelomake. Osoite on yleradio1.fi.

Anna Simojoki

Radio 1 vastaa 7.3.2015

Lähetykset

  • la 7.3.2015 10.53 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Muutama viikko sitten jonkinlaisen pienoiskohun aiheutti Johanna Korhosen eli Journalisti Johannan ohjelma ”Paha puhe tappaa”. Ohjelman teemana oli, kuinka pitäisi suhtautua, kun kielenkäyttö niin politiikassa ja muuallakin kovenee? Onko tahdikas hiljaisuus aina viisasta?

    Ohjelma sai paljon kiitosta ja sen aihetta sekä käsittelytapaa pidettiin viisaana, tärkeänä ja asiallisena.

    Kuitenkin eräs oululainen kaupunginvaltuutettu tulkitsi, että ohjelmassa kohdeltiin juuri häntä kaltoin ja hän vaatikin oikaisua sekä anteeksipyyntöä. Syytös on kovin vakava ja siksi se tietenkin otettiin täällä Ylessä tosissaan ja asia tutkittiin kunnolla, kuten pari viikkoa sitten lupasin tässä ohjelmassa. Nyt asia on ratkaistu ja tuo ratkaisu on oikaisupyynnön esittäjälle saatettu tiedoksi. Oleellinen osa vastauksesta kuuluu näin:

    "Ohjelmassa käsiteltiin Oulun käräjäoikeuden tuomiota periaatteelliselta ja yleiseltä kannalta. Ohjelmassa kommentoitiin sitä, mitä periaatteellista seikkaa oikeus käsitteli ja miten se ratkaisi sen sekä arvioi loukkaavina pidettyjen sanojen käyttöä. Ohjelmassa ei mainittu teitä eikä siinä käsitelty teidän toimintaanne. Teille ei näin ollen ole syntynyt oikaisuoikeutta."

    Melko odotettu ratkaisu siis, mutta hyvä, että asia käytiin kunnolla läpi. Tältä osin tapaus on siis loppuun käsitelty.

    Musiikista on jälleen kirjoitettu paljon, ja sehän onkin ymmärrettävää. Musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiin ja tunnelmiin.

    Eräs uskollinen kuuntelijamme toivoi musiikkiohjelmiin enemmän romantiikan ajan säveltäjiä. Se kun lohduttaisi näinä syksyisen harmaina päivinä. Välitän toiveen musiikkitoimittajillemme.

    Ikisuosikki Muistojen bulevardikin saa jälleen huomiota muiden musiikkiohjelmien ohella. Tämä todistaa, että samat ihmiset arvostavat niin sanottua taidemusiikkia kuin laadukasta viihdettäkin:

    "Taas kerran kiitos kanavallenne. Täytyy tunnustaa: ainoa kerta kun vaihdan Radio Suomeen, on sunnuntaina klo 10-12 eli jumalanpalvelusten ajaksi. Uskomattomia toimittajia teillä. Kiitos taas tämänpäiväisestä Riston valinnasta, jota oli ilo kuunnella, kuten aina. Uusinnat kirkkomatkoista olivat tosi hyviä. Ehkä Risto voisi jatkaa matkaa eri kirkkokuntien välillä laajemminkin?
    Sunnuntain tooraselitykset ovat nekin loistavia.
    Olemme kaksi muistojen bulevardifania. Joka-aamuista fanien tietokilpailua vaikeuttaisi, jos alkuviikon laatijoiden järjestys vaihtuisi.
    Syysterveisin
    Uskollisimmat kuulijanne"

    Vai että fanit järjestävät tietokilpailuja myös Muistojen bulevardin ympärille! Tuohan voisi olla hyvä ohjelmaideanakin.

    Vielä yksi viesti koskien musiikkia:

    "Sydämelliset kiitokset keskiviikkoisesta Faunin iltapäivästä. Se oli hieno yhdistelmä hieman yllättävämpiä kappaleita ja vanhoja lempikappaleitani. Oli Arto Noraksen sellonsoittoa, Matti Salmisen ihana tulkinta Merikannon laulusta 'Soi vienosti murheeni soitto' ja lopuksi vielä pappa-Bachin hieno kvintetto. Juuri tällaista musiikkia kaipaan iltapäiviini. Että te sitten osaattekin!"

    Näin kirjoitti nimimerkki ”Runotyttö, jonka parasta-ennen-päivä taisi jo mennä”.
    No johan on nimimerkki!

    Muistutan, että myös nämä ”Faunin iltapäivät”, ja muutkin äänilevykonsertit, kuten ”Klassista kahteen” ja ”Aamusoitot”, löytyvät Areenasta vielä kolmekymmentä vuorokautta radiolähetyksen jälkeen.

    Kiitoksia jälleen palautteestanne eli osallistumisesta kanavan kehittämiseen. Kaikkea palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhaisaa viikonloppua

    Kaj Färm

  • Hetken olin lomamatkalla ja sillä välin Suomessa on tapahtunut vaikka mitä. Käsitettävämmästä päästä on se tosiasia, että taas on lokakuu, niinhän käy joka vuosi. Mutta paljon surullista ja käsittämätöntäkin on tapahtunut. Sitä käsitteli arkkipiispa Tapio Luoma iltahartaudessaan tiistaina Kuopion tapahtumien jälkeen. Tätä iltahartautta on pidetty lohtua antavana ja sitä on paljon kiitelty. Se on yhä kuultavissa Areenassa.

    Sitten on pienempiä asioita, jotka nekin ovat tuoneet lohtua ja rauhaa. Näin kirjoittaa Nina:

    "Kun maailma myllertää ja tuntuu välillä niin kovin rajulta ja pelottavalta, antaa minulle lohtua musiikki. Olen klassisen musiikin ystävä ja siksi sellaiset ohjelmat kuin Aamusoitto, Klassista kahteen ja Faunin iltapäivä ovat minulle kovin tärkeitä. Myönnän mieluusti, että joskus ne ovat mielen pakopaikkoja, mutta sellaistakin tarvitaan. Kiitos kaikkien näidenkin ohjelmien tekijöille."

    Olen Ninan kanssa aivan samaa mieltä: eskapismillekin on aikansa. Musiikista on seuraavassakin viestissä kyse:

    "Kiitoksia torstai-illan konsertista, joka oli harvinaista kyllä äänitetty täällä Kokkolassa meidän Snellman-salissamme. Kiitoksia juontaja Inari Tillille, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterille ja kaikille ihanille solisteille ja muille osallisille. Hienolta kuulosti vaikka pikkuinenhan tämä sali on Helsingin musiikkitaloon verrattuna, mutta kotoinen se on."

    Näin kirjoitti kokkolalainen Pekka. Tuolla torstaisella konsertilla oli muuten hieno nimi: "Yhä hohtaa sisälläni". Täytyykin joskus tulla sinne Snellman-saliin vierailemaan.

    Onhan tässä kaikenlaista poruakin syntynyt. Joku oli loukkaantunut "Mikä maksaa" -ohjelmasta, jossa käsiteltiin niin sanottuja kryptovaluuttoja. Kuulemma väärin käsitelty.

    Johanna Korhosen eli "Journalisti Johannan" torstainen ohjelma "Paha puhe tappaa" on aiheuttanut jonkin verran mielipahaa. Tutkimme nyt, oliko ohjelmassa kaikki kohdallaan.

    Talvea kohden siis menemme ja niinhän sen pitääkin olla, vaikka on tähän kylmyyteen vielä totuttelemista. Pysytellään me vilukissat sisällä, siemaillaan teetä ja kuunnellaan vaikka radiota. Niitä ohjelmia voi sitten kommentoida joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

  • "Oon niin kiitollinen tästä kanavasta. Faunin iltapäivän kuuntelin tänään. Oon vielä nuori, ei teijän kuuntelijat välttämättä oo ikäihmisiä. Ystävällisin terveisin, keraamikko maalta"

    Oivallinen nimimerkki on muuten oikeassa: Vaikka kanavamme kuuntelijoiden mediaani-ikä alkaakin kuutosella, on meillä kaiken ikäisiä kuuntelijoita. Esimerkiksi elokuussa, josta viimeiset kuuntelijalukumme ovat saatavilla, oli Yle Radio 1:llä lähes 80 000 alle 35-vuotiasta kuuntelijaa viikossa. Se joukko täyttäisi aika monta stadionia ja jäähallia. Kanavan ohjelmistoa ei suunnitellakaan ikäperustein, vaan asia edellä. Minusta se on perusteltua, sillä ikä ja sukupuoli kertovat meistä ihmisistä kovin vähän.

    Postia Tampereelta:

    "Vaikka humanisti olenkin, odotan joka viikko toimittaja Rantalan talousohjelmaa 'Mikä maksaa?' Ja taas torstaina 19.9. Rantala oli iskenyt ajankohtaiseen aiheeseen uudesta budjetista ja valtion rahapolitiikasta. Sen lisäksi, että ohjelma oli tehty ymmärrettäväksi ja kysymykset enemmän kuin relevanteiksi, työssään meritoituneet haastateltavat oli valittu nappiin!"

    Pia tarkoittaa tässä "Mikä maksaa" -ohjelmaa, jossa J.P. Rantalan haastateltavina olivat kokeneet budjettien tekijät Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Ohjelma on saanut runsaasti positiivista palautetta ja on luonnollisesti kuunneltavissa Areenasta.

    Sitten vaihdetaan lajia:

    "Minusta tuntuu, että kirjallisuusohjelmat ovat käyneet todella vähiin ja siksi ilostuinkin niin, kun löysin sunnuntaiaamusta "Luomiskertomuksia" nimisen ohjelman. Margaret Atwood sattuu vielä olemaan lempikirjailijoitani. Kiitos ohjelmasta."

    Kiitokset lähetti Merja Helsingistä, mutta asialla on tietenkin toinenkin puoli. Siitä kirjoittaa Pentti näin:

    "Esitän kysymyksen. Aiotteko lopettaa Yle1:n ohjelman 'Musiikkia vanhasta Euroopasta'? Tänä aamuna kuulin, että se on typistetty puolen tunnin mittaiseksi. Sen alkupuolen on vallannut kirjallisuusohjelma. Kestämätöntä! 'Musiikkia vanhasta Euroopasta' on 'Lauantain toivottujen' lisäksi ollut ainut ohjelma, mitä radiosta olen enää vuosiin kuunnellut. En voi kuunnella puheohjelmia niiden esiintyjien kammottavan vääristellyn suomen kielen takia."

    Niin, yksi tykkää… ja toinen taas. Niinhän se on. Vastaus on yksinkertainen: Ei, emme aio lopettaa "Musiikkia vanhasta Euroopasta". On totta, että se lyhennettiin kahdellakymmenellä minuutilla, jotta saimme lisättyä mainitun "Luomiskertomuksia" ohjelman ohjelmistoomme. On nimittäin niin, että kirjallisuusohjelmat ovat muun muassa eläköitymisten takia vähentyneet kanavalta. Sen sijaan musiikin määrä on kasvanut. Näinä niukkuuden aikoinahan ei läheskään kaikkia eläköitymisiä paikata uusilla ihmisillä, mikä on tietenkin sääli. Siksi olimme iloisia, kun pystyimme tuottamaan tuon kaksikymmenminuuttisen sunnuntaiaamuun, mikä on perinteinen kirjallisuusohjelmien paikka. Luomiskertomuksia alkaa kello 9.05 ja toistamiseen se esitetään keskiviikkoisin kello 17.35.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta, ideoista ja aatoksista. Niitähän voi lähettää meille joko Yle Radio yhden nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Mainio keino on lähettää postia suoraan minulle osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten rakkaan postilaitoksemme kautta osoitteeseen Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Pirteätä syksyä.

    Kaj Färm

  • "Kuuntelen Ykköstä päivittäin informaatio- ja musiikkilähteenä."

    Näin aloittaa viestinsä Risto ja vakuuttaa hyvää tahtoaan ja arvostustaan kanavaa kohtaan. Mutta kritisoitavaakin löytyy:

    "Vaikka aikaa on hiukan kulunut, tuon esille pari Yle Radio 1:n toimittajien asennekömmähdystä kesän ajalta. Tiedeasioita käsittelevän Kalle Haatasen ohjelmassa puhuttiin homeopatiasta, jolloin Haatanen filosofisen tiedeasiantuntijan varmuudella nauroi halventavasti lyttyyn homeopatian idean ja olemassaolon. Homeopatia on monissa maissa osa hyväksyttyä terveydenhoitoa ja paljon käytetty tuloksellisesti Suomessakin, vaikka virallinen terveydenhoito luokittelee sen epätieteelliseksi ja humpuukiksi. Ei ollut ilo.
    Toisessa tapauksessa toimittaja Pauliina Grymin juontamassa Kulttuuriykkösessä keskusteltiin viineistä. Esiin tuli biodynaamiset viinit. Toimittaja kysyi vieraaltaan, mitä biodynaaminen viljely on? Vastauksessa ei vielä tullut esille edes kaikki biodynaamisen viljelyn menetelmät ja käytännöt, kun Pauliina Grym jo tokaisi, että 'siis humpuukia'.
    Yle Radio 1 on radiokanava, joka käsittelee eri elämänaloja ja kulttuuria monipuolisesti, asiallisesti ja sivistävästi. Toimittajan ammattiin täytyy kuulua laaja-alainen tietämys ja tiedonhankinta, kiinnostus ja asioiden hyväksyminen. Siihen ei kuulu toimittajan ylimielisyys ja aliarvioiva, mollaava asenteellisuus.
    Siitä kyseiset toimittajat laiskanläksytykseen."

    Näin kirjoitti siis Risto Maalahdesta. Nämä asiat herättävät aina voimakkaita tunteita, mutta siitä todella lienemme yksimielisiä, että ylimielisyyteen ei kenelläkään ole syytä.

    Suoritetaan nopea piipahdus musiikin suuntaan:

    "Yle radio yhden klassisen musiikin toimitus on erittäin ammattitaitoinen ja tekee korkeatasoisia musiikkivalintoja klassisen musiikin ohjelmiin. On erittäin hienoa avata radio Aamusoiton, Musiikkia vanhasta Euroopasta, Risto Nordellin, Klassista kahteen- ohjelmien aikaan. Yleensä kuuntelenkin Yle ykköstä tästä syystä."

    Kiitos. Musiikistamme vastaa suuri joukko erinomaisia toimittajia, joille kiitokset on jo välitetty.

    Sitten kysymys kuuntelijaltamme Tampereelta. Tämä asiahan ei nyt ole kovin suuri, mutta jäi ainakin meitä vaivaamaan. Kysyjänä on Eetu:

    "Pidän kovasti siitä, että aamusella kerrotaan, ketkä kyseisenä päivänä nimipäiväänsä viettävät eri kalentereiden mukaan. Ja onnentoivotuksista muita merkkipäiviään viettäville. Vaan milloin tämä hieno tapa on saanut alkunsa?"

    Eetun kysymys on yllättävän visainen, johtuen siitä, että siinä vaiheessa kun nämä toivotukset ovat tulleet osaksi aamukuulutusta niitä ei ole erikseen merkitty päiväohjelmistoon. Niinpä esimerkiksi yleensä niin hyvistä historialähteistä kuin vanhoista "Antenni" tai "Radiokuuntelija"-lehdistä ei tässä asiassa olekaan apua.

    Kun keskenämme asiaa pohdimme tuli vastaukseksi yleensä, että "ainahan niitä on luettu". Tämä ei tietenkään voi pitää paikkaansa ja vastaus johtuu yksinomaan siitä, että me kaikki – siis minäkin – olemme liian nuoria. Joskus niinkin. Useat jo edesmenneetkin kuuluttajat ja muut radiopersoonat ovat kirjoittaneet muistelmiaan, mutta minun käsiini ei nyt ole sattunut sellaista, jossa tästä nimipäiväasiasta kerrottaisiin. Niinpä käännymme teidän puoleenne hyvät kuuntelijat: Onko teillä tästä asiasta muistitietoa tai oletteko jostain lukeneet tai kuulleet asiasta?

    Auttakaa meitä auttamaan. Tietoa, arvauksia ja muistikuvia sopii lähettää samoihin osoitteisiin kuin muutakin palautetta eli joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaj Färm

  • "Kiitokset Jari Aulan mainiosta ohjelmasarjasta "Tuntematon Venäjä".

    Näin aloittaa palautekirjeensä Heikki Helsingistä ja jatkaa:

    "Oli mukavaa kuunnella, kun Ylen ohjelmassa kerrankin käsiteltiin Venäjää asiallisesti. Yksittäisistä osista pidin eniten ensimmäisestä, jossa Venäjään hyvin perehtynyt Hannu Mäkelä kertoili maasta asiantuntevasti ja hyväntahtoisesti. Hänen kertomansa vastasi täsmälleen sitä kuvaa, joka minulle on maasta muodostunut noin kolmen vuosikymmenen vähittäisen tutustumisen myötä.
    Sarja oli mielenkiintoisesti rakennettu, ja jokainen haastattelu valotti aihetta eri näkökulmasta. Kun ensimmäinen osa ansiokkaasti esitteli Venäjää enemmän tai vähemmän sellaisena kuin se on, kukin seuraava osa valotti eri näkökulmista suomalaisten käsityksiä siitä – yksi tuntee yhdenlaisia faktoja, toinen toisenlaisia, ja kolmannella on pelkkiä vahvoja ennakkoluuloja.
    Tämä oli pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri askel Yle:lle. Nyt kun on harpattu yhden näkymättömän muurin yli, eli onnistuttu käsittelemään Venäjää muutenkin kuin ennakkoluuloisesti ja pahantahtoisesti, niin olisi kiinnostavaa kuulla tai nähdä ohjelma, jossa annettaisiin Venäjän asukkaiden vapaasti ja ilman toimittajan omia jälkitulkintoja kertoa sekä Venäjästä että Neuvostoliitosta, ja ehkä vertailla niitä keskenään. Siis kertoa suoraan Venäjästä ja Neuvostoliitosta, eikä suomalaisten niihin liittyvistä käsityksistä, kuten tällä kertaa."

    Tätä ehdotti Heikki. Olen aivan samaa mieltä, että Jari Aulan toimittama "Tuntematon Venäjä" oli todella kiinnostava sarja. Areenasta löytyy. Mitä tulee Heikin jatkoideaan, niin se onkin jo hieman ongelmallisempi. Journalismiin kuuluu myös fokusointi ja tulkinta. Ei ole millään mahdollista antaa kaikkien Venäjän asukkaiden puhua, vaan valintoja täytyy aina tehdä. Mieleen muistuvat myös takavuosien propagandistiset "Näin naapurissa"-ohjelmat. Sellaiseen aikaan en ainakaan minä halua takaisin, en Venäjän enkä minkään muunkaan maan tai instituution kohdalla. Kriittisyyttä ei milloinkaan pidä unohtaa.

    Sitten kiitosta uusista ohjelmista. "Markus Leikolan sota ja rauha"-sarja alkoi keskiviikkona ja sai heti paljon ansaittua huomiota. Ohjelmasarja pohtii sitä kuinka sodat syttyvät ja kuinka rauhat solmitaan. Siinä riittääkin pohtimista ja niinpä sarja jatkuukin koko syyskauden. Ensilähetys on keskiviikkoisin kello 12.10 ja osat tulevat esitysjärjestyksessä tietenkin Areenaan, missä ne myös pysyvät.

    Myös "Valkoisesta valosta" tuttu Johanna Korhonen on palanut ääneen hieman uudistetulla ohjelmaidealla, minkä monet kuuntelijamme riemumielin huomasivatkin. Hänen uuden ohjelmansa nimi on "Journalisti Johanna", mutta aivan sama Johanna Korhonen siellä pohtii arkisia ja miksei myös yleviäkin aatoksia. Torstaisin kello 10 ja toinen lähetys sunnuntaisin kello 17.10.

    Kiitoksia jälleen hyvistä huomioistanne ja kaikenlaisesta palautteesta. Sitähän voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Syksy on saapunut ja niinhän sen pitikin. Iloitaan siitä.

    Kaj Färm

  • "Kiitoksen aiheita Radio 1:lle sekä henkilökunnalle että vierailijoille."

    Näin otsikoi listansa kuuntelijamme Maritta. Sitten itse lista:

    "1. Rauhallisella ja miellyttävällä äänellä puhuvat toimittajat
    2. Ohjelmista: hengelliset, samoin asia- ja ajankohtaisohjelmat, sekä taide- ja tiedeohjelmat ja musiikkiohjelmat.
    3. Iltahartauksiin toivoisin rakastettua piispa Matti Sihvosta. Hän vihki minutkin vuosia sitten ammattiini. Aamuhartaudet, joissa hän oli vain pari kertaa, tulevat minulle iltapainotteisuudestani johtuen ihan liian aikaisin. Olisi hyvä tunne, jos hän esimerkiksi lauantai-iltana siunaisi meidät sunnuntain viettoon. Ihmisillä tuntuu lukemattomista avunpyynnöistä päätellen olevan suuri hätä maailmanmenosta ja omasta olemisestaan, joten tällainen asia toisi monelle rauhaa. 24/7 ei sopinutkaan kaikille ihmisille.
    4. Toivon myös, että lopettaisimme "Kadonneen ajan etsimisen". Se on tullut jo ikuisuuden. Eikö tilalla voisi olla vaihteeksi jokin suomalainen kaunis ja mieltä lämmittävä kuunnelma. Televisio on valitettavasti pitänyt koko kesän huolen siitä, että henkirikoksia ja pornoa tulee joka kanavalta. Ei ihme, että rikosten määrät kasvavat. Haluan luottaa radio yhden hyvään ja laadukkaaseen ohjelmatarjontaan.
    5. Joku kuulija taisi pyytää toistakin ohjelmapäällikön palauteaikaa radiossa. Toisinaan pystyn kuuntelemaan päivällä, mutta jokin alkuilta-aika olisi hyvä.
    Parhain terveisin nimimerkki 'Maritta'"

    Kiitokset nimimerkille. Hartausohjelmia tulisi tosiaan kehittää siinä missä muitakin ohjelmiamme. Hartausohjelmat teemme yhteistyössä Kirkon viestinnän kanssa, joten otanpa asian puheeksi tavatessamme.

    Mitä tulee "Kadonnutta aikaa etsimässä"-luentaan, niin eihän sitä nyt kesken voi lopettaa! Kyseessä on tosiaan Marcel Proustin kymmenosainen romaanisarja, jossa olemme nyt lähestymässä kahdeksannen osan loppua. Näin ollen luenta tulee vielä jatkumaan ainakin vuoden verran. Tämä ohjelmapaikkahan ei ole pois kuunnelmilta, vaan siinä on aina luettu jotain klassikkoteosta. Ehkä Proustin jälkeen olisikin jälleen jonkin suomalaisklassikon aika.

    Vielä tämän palutetuokion esitysajoista. Juuri tuosta syystä se ajetaan jo nykyään kahdesti lauantaisin: ensin kello 12.05 ja toisen kerran 17.10.

    Eilen perjantaina Marittalta tuli vielä täydennysosa listaan:

    "Lisään vielä edellisiin kiitoksiini ohjelman 'Kiveen hakatut'. Haikeana kuuntelin tänään, ilmeisesti viimeisen kerran tänä vuonna."

    Niinhän se on, että kesän loppuessa loppuvat myös kesäsarjat. Vakaana aikomuksenamme on kuitenkin jatkaa sarjaa taas ensi kesänä, jos luoja suo.

    Sitten mielenkiintoinen pyyntö, koskien iltahartauksia:

    "Maanantain iltahartauksien raamatunluku on hyvä asia, mutta jättäkää nyt ihmeessä ne Vanhan Testamentin väkivaltajaksot pois. Joku voi saada käsityksen, että sellainen kuuluu kristinuskoon. Kauhistuttaa."

    Kauhistuttaa toki, mutta voimmeko ajatella, että jotkut osat vanhasta testamentista eivät kuuluisikaan kristinuskoon? Tällainen karsinta taitaisi vaatia useammankin kuin yhden kirkolliskokouksen.

    Vakavasti puhuen: Kun me täällä Radio 1:ssä päätimme muutama vuosi sitten lukea Koraanin suomennoksen, päätimme nimenomaan lukea sen kannesta kanteen, mitään julmuuksiakaan pois jättämättä. Tämä siksi, ettei meitä voitaisi syyttää asioitten silottelusta. Toki asiantuntijat avasivat näitäkin kohtia Koraanista ja asettivat ne oikeisiin asiayhteyksiinsä. Samoin toimimme nyt, kun lukuvuorossa on pyhät juutalaiset kirjoitukset. Kyllä niistäkin löytyy omituisuuksia, joita voi ilman selityksiä olla vaikeata ymmärtää. Tätä taustaakin vasten olisi perin kummallista, että silottelisimme valtauskontomme pyhiä tekstejä. Niin emme voi mielestäni toimia.

    Kiitoksia mielenkiintoisista viesteistä, ideoista ja kaikesta palautteesta. Lähettäkää sitä joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaj Färm

  • Tällä viikolla on tullut paljon hyvää ja analyyttistä palautetta. Aloitetaan Heikin kirjeellä:

    ”Olen löytänyt aivan uuden tilaisuuden hyödyntää radio-ohjelmia, kun hoksasin, että Yle-Areenan ohjelmia voi kuunnella autoradiosta älypuhelimen bluetooth-yhteyden avulla. Yksin pitkiä kesämökkimatkoja ajaessa aiemmin on väsymys haitannut ajamista, mutta ei enää. Kun Eva Tigerstedt kertoo tyylikkäästi musiikista ja soittaa kommentoimiaan kappaleita tai kun Kalle Haatanen keskustelee älykkäästi vieraansa kanssa, pysyy vireystila herpaantumattomana ja autolla ajaminen on turvallista.
    Lämmin kiitos Evalle sekä Klassikkoparatiisista että ”Kahdeksasta klasarista”.
    Suuri kiitos myös Kalle Haataselle. Hän on ohjelmissaan aina perehtynyt syvällisesti aiheeseen ja kykenee mielenkiintoisella tavalla johdattelemaan keskustelua varsinaisen asiantuntijan kanssa. Monien keskusteluohjelmien ansiosta olen innostunut lukemaan useita hänen haastateltaviensa kirjoja, jotka myös ovat olleet valtavan mielenkiintoisia. Viimeksi eilen tilasin kirjastosta ohjelman innoittamana Riikka Kaihovaaran kirjan "Villi ihminen ja muita luontokappaleita".

    No vielä vähän kritiikkiäkin:

    "Suhde ironiaan ja sarkasmiin on tietysti makuasia, mutta tässä on syy, miksi Minna Lindgrenin sinänsä paljon asiaakin sisältävät esitelmät eivät oikein innosta minua. Mutta ehkä on hyvä, että musiikkiohjelmia tarjotaan moneen makuun.”

    Näin siis Heikki. Totta tosiaan, Areenaa voi käyttää autossa myös noin, hyvä muistutus.

    Aika ajoin taivastellaan sitä, kuinka vähän Suomessa puhutaan Euroopan unionin asioista. Jostain syystä tästä ei syytetä esimerkiksi poliitikkoja tai virkamiehiä, vaan myös he ovat löytäneet tutun syyllisen: median. Sanotaan, että media ei kerro EU-asioista ja siksi kansa pysyy tietämättömänä. Pah, valitkaa medianne tarkemmin. Ainakin Yle Radio 1:n kuuntelijat tietävät, että uutis- ja ajankohtaisohjelmien lisäksi on ohjelmistossamme jo vuosikausia ollut viikoittainen ohjelma, joka nimenomaan paneutuu EU-asioihin ja hyvin paneutuukin. Tätä todistaa myös Marja-Leena:

    ”Haluan kiittää Maija Elonheimoa ”Brysselin kone” ohjelmasta! Siinä on ohjelma, jossa on paneuduttu syvällisesti kulloiseenkin aiheeseen, ja haastateltavat on valittu huolella. Erityisen mielenkiintoinen oli 21.8. tullut ohjelma, jossa valotettiin asioita italialaisesta näkökulmasta. Samoin valaiseva oli myös edellinen ohjelma, jossa paneuduttiin USA:n seuraaviin presidentinvaaliasetelmiin ja sen mahdollisiin vaikutuksiin EU:hun. Tämän tasoista tietoa ei juuri tapaa suomalaisessa uutis- ja ajankohtaisohjelmissa tai lehdistössä, joissa käsitellään hyvin yksipuolisesti ja omasta ajatusmaailmasta lähtöisin olevasta vinkkelistä maailman asioita.
    Haluan kiittää myös maisteri Lindgreniä hänen kesän aikana tulleista musiikkiesitelmistään. Hänen valtava tietomääränsä, riemastuttava esitystapansa toimii päivänpiristyksenä! Hän osaa myös terävästi rinnastaa asioita nykypäivän ilmiöihin. Satiiri on taitolaji, jonka vain harvat hallitsevat.”

    Muun muassa näihin asioihin oli kiinnittänyt huomiota Marja-Leena. Hyvä huomata, että myös Maisteri Lindgren jakaa mielipiteitä. Näin on usein persoonallisuuksien kanssa. Sitten terveisiä Ristolta:

    "Sari Valton ohjelma 'Älä ripustaudu toivoon' tiistaina oli erinomainen ja syvältä luotaava filosofofeineen Sara Heinämaa ja Markus Neuvonen. Se pani ajattelemaan. Samoin Tiedeykkösen ohjelmat ovat aina kiinnostavia. Niiden parissa pitkä automatka sujui hienosti. Niitä on ilo kuunnella, vaikka aihe olisi outo ja kaikkea ei välttämättä ymmärrä täysin.”

    Kiitoksia taas hienoista palauteposteista ja lähettäkää lisää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy ja kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Loppukesä on hienoa aikaa.

    Kaj Färm

  • "Maija Elonheimon ohjelmat ovat Ylen parhaita. Hyvä toimittaja."

    Näin ytimekkäästi ilmaisi mielipiteensä nimettömäksi jäänyt kuuntelijamme. Hän ei
    suinkaan ole mielipiteinensä yksin, sillä keskiviikkoinen "Brysselin kone" on saanut
    muutenkin paljon kiitosta. Ohjelma käsitteli USA:n tulevia presidentinvaaleja siitä
    näkökulmasta, että kuinka ne voivat vaikuttaa Eurooppaan ja EU:hun. Haastateltavana
    Maija Elonheimolla oli dosentti Markku Ruotsila.

    Sitten terveisiä musiikinystävältä:

    "Aamusoitto on hieno asia! Ei missään muulla radiokanavalla tietääkseni ole näin hienoa
    ohjelmaa. Siinä perehdytään menneiden sukupolvien musiikkiin ja olen oppinut paljon.
    Kuuluttaja saattaa kertoa säveltäjästä ja hänen elämäntaipaleestaan, millaista elämä on
    ollut esim. 1700-luvulla, pidän tästä ohjelmasta kovasti ja ennätän sen kuunnella ennen
    töihin lähtöä. Ja kiitos myös aamuhartauksista, tänään keskiviikkona oli opetusneuvos
    Virtasen vuoro ja hänen sanansa on rauhoittavaa kuultavaa näin elämän taipaleella."

    Näin kiitteli opettaja Lauri, Äänekoskelta. Toista musiikkiohjelmaa kehuu Marja:

    "Kiitoksia, että Radio yksi muisti Armas Järnefeltin 150-vuotispäivää. Näissä asioissahan
    tähän kanavaan voi todella luottaa. Ihana ohjelma". Marja viittaa tässä Markus Virtasen toimittamaan "Armaan aika" -ohjelmaan. Se, kuten kaikki muutkin mainitut ohjelmat, on tietenkin yhä kuultavissa Areenasta. Perjantaisesta Tiedeykkösen muisto-ohjelmasta piti seuraava kuuntelija:

    ”Viisaita puhuu psykiatri Claes Andersson, vaikka en olekaan Vasemmistoliiton äänestäjä.
    Ohjelman myötä tuli mieleen, että onko Yle ykkösen uutiset ja erityisesti Ykkösaamu
    katastrofihakuisia ja huonojen uutisten ohjelmia?"

    Tuota kysymystä uutisten luonteesta pohditaan melko usein: Miksi uutiset keskittyvät niin
    sanottuihin "huonoihin uutisiin"? Aika ajoinhan jokin taho on kokeillut "hyvien uutisten"-
    lähetyksiä, mutta eivät ne todellisuudessa ole juurikaan kiinnostaneet. "Tänään ei syttynyt
    tulipaloa" ei kauheasti elähdytä. Mutta emmekö voisi ajatella, että monet rakentavat
    keskusteluohjelmat, kulttuuriohjelmat ja vaikka musiikkiohjelmat ovat juuri niitä "hyviä
    uutisia"? Niitä tulee tälläkin kanavalla huomattavasti enemmän kuin onnettomuusuutisia.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteestanne. Kehuja ja haukkuja, ideoita sekä kysymyksiä
    otamme aina mielellämme vastaan. Niitä voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten
    sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia
    sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta
    osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista elokuista viikonloppua kaikille!

    Kaj Färm

  • Aikoinaan kun YLE-vero tuli voimaan, sitä perusteltiin mm sillä, että YLEn tehtävänä on suomalaisen kulttuurin esilläpitäminen ja sellaisen musiikin esittäminen mitä muut kanavat eivät esitä. Tässä mielessä onkin outoa että perinteinen suomalainen kansanmusiikki on kadonnut kokonaan kanavan ohjelmistosta. Enäähän radiossa ei puhuta edes kansanmusiikista vaan etnomusiikista, etnolähetys koostuu useimmiten Afrikan ja Aasian musiikista. Vuoden aikana olen kuullut kanavalta yhden perinteisen kansanmusiikkikappaleen, Konsta Jylhän sävellyksen.

    Näin kirjoitti nimimerkki Matti Kajaanista noin viikko sitten. Matti jatkaa vielä:

    Tilanne konkretisoitui viikolla, jolloin oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlat. Joskus aiemmin tuli Kaustiselta lähes päivittäin lähetyksiä ja viikko huipentui kolmen tunnin suoraan lähetykseen Kaustiselta. Nyt ei sitten minkäänlaista ohjelmaa tai lähetystä tullut sieltä. YLE 1 lähettää kesän aikaan lähetyksiä kaikenlaisista musiikkijuhlista, jopa varsin pienistäkin joten olisi mielestäni syytä myös Kaustisen juhlat huomioida suorilla lähetyksillä.

    Kiitos postista, joka päätyy myös kansanmusiikki- ja etno-ohjelmien tekijöille.

    Matti on oikeassa siinä, että Radio 1:ssä soi perinteisestä perinteisin kansanmusiikki pelimanneineen ja runonlaulajineen vähemmän kuin takavuosina. Perinteeseen pohjaavaa musiikkia kuulee kanavalla kuitenkin paljon.

    Joka maanantai-ilta ohjelmistossa on Amanda Kauranteen toimittama Sydänjuurilla. Amanda esittelee etenkin niin sanottua nykykansanmusiikkia. Sitä tehdään Suomessa ja muissa Pohjoismaissa paljon, ja taso on korkea. Ei ihme, sillä koulutusta ja esikuvia on nykykansanmuusikoille tarjolla.

    Suomalaista kansanmusiikkia vilahtelee myös esimerkiksi Etnohetkissä, Tuuli Saksalan toimittamassa Keitaassa ja Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelmassa.

    Suomi on osa maailmaa, ja Yle Radio 1 on maailmankansalaisen kanava. Siksi meillä soi paljon myös muiden maiden perinteestä ponnistava musiikki. Siis etnomusiikki, josta Matti kirjoittaa. Uutta, kiinnostavaa musiikkia on valtavasti.

    Emme me silti ole hylänneet perinteisintä kansanmusiikkia, vaan sitä kuulee aika ajoin yhä. Ja joka kuukauden viimeisenä maanantaina radiosta tulee kansanmusiikin konsertteja. Niinpä maanantaina 29. heinäkuuta lähetettiin kaksi konserttia Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta. Esiintyjinä olivat muun muassa Järvelän pikkupelimannit ja Duo Selina. Tuon konsertin voi edelleen kuunnella Areenasta.

    Sitten postia Uuden maailman heinäkuusta:

    Kuuntelen säännöllisesti Yle Radio yhtä, Ranskan France musique kanavaa ja BBC radio 3 kanavaa. Tänä kesänä Ylellä oli heinäkuussa teemana Uusi maailma ja kuinka ollakaan Ranskassa oli kesäteemana Amerikka. Ylellä tuli sarja Jazzin ihmevuosi 1959 ja kas kummaa Ranskan radiossa on ohjelmasarja samasta aiheesta. Kysyisin ilman sarvia ja hampaita onko Ylellä yhteistyötä Ranskan radion kanssa vai onko tämä vain ”sattumaa” ?

    Jaa, Ranskan radion kesäteemasta en ruosteisen ranskantaitoni takia aiemmin tiennytkään. Kesäteemojen samankaltaisuus on silti yhteensattuma. Jazzin ihmevuoden 1959 esittely taas kumpuaa historiasta. Meillä ihmisillä on taipumus juhlia ja ihmetellä tasavuosia, ja tänä kesänä on siis kulunut 60 vuotta jazzin murroksesta. Sitä on saatettu tänä kesänä muistella muuallakin kuin Suomessa ja Ranskassa. Pasi Heikuran toimittama erikoissarja Jättiläisaskeleet – jazzin ihmevuosi 1959 on muuten edelleen Areenassa lähes kokonaan.

    Kiitos kaikista posteista ja viesteistä! Palautetta Radio 1:een voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös perinteinen kirjeposti löytää perille. Osoite on Yle Radio 1, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Mukavaa elokuun viikonloppua!

  • "Minkä takia uutisoitte Venäjältä vain ikäviä uutisia, kuten nyt mielenosoituksia ja muuta russofobista soopaa? Miksette kerro jotain hyvääkin tuosta kauniista kansasta ja maasta?"

    Näin kirjoittaa Asko, eikä ole aivan yksin mielipiteinensä. Niinhän se on, että varsinaiset uutiset keskittyvät yleensä ongelmiin, onnettomuuksiin tai levottomuuksiin. Muissa ohjelmissa voidaan asioita sitten käsitellä laajemmin ja niinhän me teemmekin:

    Viime torstaina alkoi täällä Radio 1:ssä Jari Aulan toimittama viisiosainen sarja "Tuntematon Venäjä". Sen tarkoituksena on juuri raottaa Venäjää ja sen saloja useista eri näkökulmista. Kannattaa siis olla kuulolla torstaisin kello 12.40 ja toistamiseen lauantaisin kello 10.40, jos se aika sopisi paremmin. Ja Areenastahan sarja tulee myös löytymään.

    Sitten osastoon "risut ja ruusut". Tällä kertaa sanottavaa on kertynyt paljon, joten alan ensin risuista ja päätän ruusuihin:

    "Voisiko toimittajille korostaa, että puhuisivat tavallista nykyistä eteläsuomalaista puhetapaa hitaammin radioon, ja korostaisivat sitä aina myös haastateltavilleen. Useimmat toimittajat onneksi puhuvatkin niin, että sanoista saa selvän, mutta taas torstaiaamuna ykkösaamun naistoimittaja ja toinen mieshaastateltava Venäjä-asioissa puhuivat niin nopeasti, että kyllästyin kuuntelemisen yrittämiseen ja lopetin ärtyneenä. Kun keskittyminen menee siihen, että yrittää saada lauseista kaikki sanat poimituksi, ei ehdi ajatella, mitä puhuja sanoi."

    Sitten ruusuihin:

    "Yle ykkönen on ainoa kuunneltava radiokanava. Erityisen ilahtunut olen ohjelmista arkisin klo 11. Minna Lindgren on ehdoton suosikkini, nautin suuresti sekä musiikista että hänen puheistaan. Samoin hyviä ovat myös Outi Paanasen ja Jari Sinkkosen ohjelmat, Kerronta on kullakin omanlaistaan, ja sikäli myös ovat hyviä. Minna Lindgrenin ohjelmasarjan eri oopperoista haluaisin kuulla jo heti nyt uudelleen, koska aiemmista jäi niin monta kuulematta työssäkäynnin takia. Nyt eläkkeellä niitä ehtisi paremmin kuunnella. Eläköön Ylen ykkönen pitkään, samoin kuin Lauantain toivotutkin!”

    Näin kirjoitti Elisa Tohmajärveltä. On tietenkin ongelma, jos toimittajan tai vieraan puhetapa on sellainen, ettei siinä pysy mukana. Pyrimme kiinnittämään näihin asioihin huomiota. Kiitos palautteestanne.

    "Suuret kiitokset Yle Radio 1:n ohjelmista, eritysesti musiikkiohjelmista. Kuuntelen usein myös Yöklassista. Perjantai-illan oopperat kuuntelen, koska ne alkavat 23.10, mutta miksi kaikki messut, kantaatit, oratoriot ja requiemit tulevat useimmiten kolmen aikaan yöllä? Mikä juju siinä ajoituksessa on? Kuorokohtaukset niissä ovat aivan upeita ja tietysti suosikkejani. Toivomus: että edes joskus ne tulisivat yöklassisen alussa tai sitten viimeiseksi aamulla."

    Terveisiä lähetti Aulikki Oulusta. Yöklassisen tuottajalla Jari Rantschukoffilla on varmaan kova miettiminen siinä, mitä musiikkia mihinkin aikaan yöstä esittää. Kaikkien mieltymyksiä on tietenkin mahdotonta toteuttaa, mutta välitän tämän pyynnön hänelle, kunhan tuottaja palaa hyvin ansaitulta vuosilomaltaan.

    Vielä yksi kommentti liittyen teemaheinäkuuhumme:

    "Koko Uuden maailman heinäkuun kaikki ohjelmat poikkeuksetta huippuja, korkeatasoisia! Upeaa ilotulitusta aamusta iltaan."

    Muistutan, että teemaheinäkuun ohjelmat ovat yhä kuultavissa Areenasta "Uuden maailman heinäkuu" -sivustolla.

    Palautetta voi lähettää meille, joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti käy. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista kesän jatkoa!

    Kaj Färm

  • Heinäkuu lähenee loppuaan, mutta millainen se onkaan ollut! Enkä nyt puhu säistä tai muista epäolennaisuuksista, vaan radio-ohjelmista. Radio 1:n teemana tässä heinäkuussa on ollut "Uuden maailman heinäkuu" ja se on herättänyt ansaittua huomiota ja runsaasti kiitosta. On kehuttu musiikkiohjelmia, kuten maisteri Lindgrenin esitelmiä, "Sinisen nuotin rapsodiaa", Tshaikovskia New Yorkissa.

    Asiaohjelmista on erityisesti kiitelty Ykkösaamun maanantailähetyksiä, Kalle Haatasen ohjelmia, Tiedeykkösiä, unohtamatta kulttuuriohjelmia kuten Kirjakerhoja ja Kulttuuriykköstä tai teemaan liittyviä kuunnelmia.

    Kaikki tulleet ja vielä tulevat teemaheinäkuun ohjelmat löytyvät Areenasta koottuna "Uuden maailman heinäkuu"-sivustolle. Sinne vaan penkomaan.

    Sitten ylenpalttisiin kiitoksiin, joita jakelee pitkähkössä viestissään kuuntelijamme Pauli. Luen siitä tässä osia:

    "Ensinnäkin tietysti kiitos kanavan ohjelmista yleisesti. Suurin osa niistä on sellaisia, että kuuntelen niitä ilolla ja nautinnolla aina kun voin. En edes rupea luettelemaan lempiohjelmiani, koska niitä on niin monta.
    Mutta asiaan. Kaikki Yle Radio 1:n kuuluttajat ovat kautta aikain olleet suuria kulttuurivaikuttajia, vaikka kaikkien nimet eivät aina ole yleisölle tutuiksi tulleetkaan - äänet sitäkin enemmän! Ja olennaista heissä on aina ollut valtavan laaja sivistys, hyvin monella tasolla. Ja sitä he ovat levittäneet julkituomatta itseään.
    Kanavan nykyiset kuuluttajat ovat kaikki vähintäänkin hyviä, monet erinomaisiakin. Mutta on ihan pakko sanoa, että yksi on ylitse muiden - ja eikös se mokoma taida olla se kaikkein nuorin, ainakin virkaiältään! Siis Jalmari Laine.
    Tulen aina iloiseksi, kun radion avatessani huomaan, että Jalmari on työvuorossa. Uskomattoman kaunis, soinnikas puheääni. Täydellinen artikulaatio. Vieraskielistenkin sanojen ja nimien erehtymättömän oikea ääntämys. Kaiken kukkuraksi vielä hyvin muotoillut virkkeet ilman sönköttelyä... Kerta kaikkiaan ammattitaitoista!
    Ja mitä sitten tapahtui: tuli Tarinatarhan Kuuluttajien kesätervehdys, jossa Jalmari Laine tulkitsi Eino Leinon runon Tumma. Olen kuunnellut erinäisiä Leino-tulkintoja varmaan pian 60 vuotta - Ture Juntusta Lasse Pöystin kautta Eeva-Kaarina Volaseen ja Ilkka Heiskaseen - mutta enpä ole moista ennen kuullut. Jalmarin esityksessä joka ainoa tavu, jokainen äänenpaino, jokainen sävy oli niin sisäistettyä, että eihän sitä voi itkemättä kuunnella. Aika monta kertaa olen yrittänyt. Uskomatonta.
    Toivottavasti Jalmarin kaunista ääntä tullaan kuulemaan paljon, niin arkisissa kuulutustehtävissä kuin esimerkiksi Tarinatarhassa tai muissa laajemissa yhteyksissä.
    Hyvää kesän jatkoa toivottaen, kroonistunut Yle Radio 1:n kuuntelija."

    No kiitoksia näistä - tosin minunkin mielestäni ansaituista - kehuista. Olen välittänyt kirjeen kokonaisuudessaan myös Jalmarille.

    Olin tuossa pari viikkoa kesälomalla, joten palautetta on ehtinyt kertymään runsaasti. Lupaan kuitenkin lukea ne kaikki ja poimin taas otteita näytille tähän ohjelmaan. Lähettäkää siis kaikin mokomin lisää huomioita, ideoita, kiitoksia sekä moitteita. Tätä kaikkeahan voi lähettää meille joko joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Myös perinteinen posti kulkee. Osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Kaunista kesän jatkoa kaikille.

    Kaj Färm

  • Suuri radiopersoona, kulttuurivaikuttaja ja muun muassa edeltäjäni Yle Radio yhden kanavajohdossa Heikki Peltonen kuoli äkillisen sairauskohtauksen seurauksena menneellä viikolla. Omistan tämän viikoittaisen viisiminuuttiseni hänen muistolleen.

    Heikki Peltonen oli niin paljon enemmän kuin Yleisradion hallintomies, vaikka oli hän sitäkin. Hän muistutti mielestäni monesti renessanssiruhtinasta monipuolisuudessaan: Hän oli intomielinen elokuvamies. Varsinkin 1950 ja -60-luvun elokuvista hänen kanssaan saattoi keskustella loputtomasti. Toisaalta viimeisimmän pitkäkestoisen keskustelun hänen kanssaan itse kävin myöhäiskeskiajan Euroopasta. Yllättäen hän oli myös kova urheilumies, joka tunsi loputtoman määrän erilaista tilastotietoa aiheesta. Hän rakasti myös hyvää ruokaa – erityisesti hän oli mieltynyt sieniruokiin, kuulin.

    Minulle hän oli kuitenkin mies, joka on taatusti vaikuttanut työuraani täällä Yleisradiossa enemmän kuin kukaan muu ja minäkin olen näitä käytäviä tallonut jo yli kolmekymmentä vuotta. Heikki Peltonen oli vaativa ja tiukka pomo, mutta toisaalta myös äärimmäisen lojaali alaisilleen. Hän ei myös koskaan paennut vastuutaan.

    Häneltä riitti aina aikaa keskustella ohjelmatyön saloista ja metodeista. Eräs kollega muistelikin eilen: ”Kun Heikki Peltosen kanssa kävi kehityskeskustelun, tiesi kyllä keskustelleensa. Se ei ollut mitään konsulttilätinää, vaan todellista sparrausta.”

    Koska Heikki mielellään halusi itselleen viimeisen sanan, annettakoon se hänelle vielä. Kuunnellaan hänen viimeinen radiopakinansa noin kolmen vuoden takaa. Se on yllättävän ajankohtainen yhä tänään.

    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä