Aristoteleen kantapää

Semantiikkaa tiedon valtatietyömaalla

  • 24 min
  • toistaiseksi

Ei omena kauas puusta putoa, sanoo vanha kansa – vaikka omenanviljely tiettävästi tulikin maahamme vasta vuonna 1539, kun Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming hankki omenapuiden taimia tiluksilleen Paraisille Tallinnasta.

Vain neljä vuotta myöhemmin Mikael Agricola julkaisi Abckiriansa, josta suomen kirjakieli lähti syntymään. Luomiskertomuksessa omena on hyvän ja pahan tiedon puun hedelmä. Suomeen hyvä ja paha tieto tuli kirjakielen mukana samaan aikaan omenan kanssa. Vertauskuvallinen yhteensattuma!

Sanonnassa piilee kuitenkin vankka totuuden siemen perimän ja ympäristön vaikutuksesta ihmisen elämään. Niinpä onkin aivan luonnollista, että brittiläinen aviopari Mary Lee Woods ja Conway Berners-Lee työskentelivät 1940- ja 50-luvuilla Englannissa maailman ensimmäisen kaupallisesti myytävän tietokoneen nimeltään Ferranti Mark 1:n parissa ja saivat neljä lasta, joista yksi tunnetaan nykyään tietokoneilla toimivat internetin tunnetuimman sovellutuksen, world wide webin keksijänä.

Tim Berners-Leen oppi sähkötekniikan ymmärryksensä pienoisrautateiden parissa ja hän oli innokas junabongari. Ehkä hän jo teininä näki, miten tieto voisi liikkua niin kuin junat ja tietoa kuljettavat langat voisivat muodostaa tietoverkon rataverkon tapaan.

Mutta miksi www on niin raivostuttavan toope? Kun yritän hakukoneella etsiä vaikkapa erästä Suomen nerokkainta internettutkijaa, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittua Eero Hyvöstä, hakukone on aivan metsässä.

Professori Eero Hyvönen kertokoon, miksi web on tyhmä ja miten web saataisiin älykkäämmäksi? Eli sanalla sanoen: mikä on semanttinen web.

Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén. Ohjelmassa myös viikon sitaatti ja sitaattivinkki, fraasirikos ja yleisönosasto. 

Lähetykset

  • ke 11.3.2015 17.20 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Islannin saagojen käsikirjoituksia on osattu koota, lukea ja tutkia tieteellisin menetelmin jo parin sadan vuoden ajan. Viimeisin suomenkielinen saavutus niiden tutkimuksessa on hiljattain ilmestynyt Johdatus saagakirjallisuuteen. Sen kirjoittajat, filosofian tohtori dosentti Sirpa Aalto ja filosofian tohtori Kirsi Kanerva kertovat, mitä saagat oikeastaan ovat? Ohjelman on toimittanut Pasi Heikura.
    Kuva: YLE / Juha-Pekka Inkinen

  • Ainoa mahdollisuus olla yhteydessä läheisiinsä sotien aikana oli kirjoittaa kirjeitä. Miten
    paljon jatkosodan aikana lähetettiin kirjeitä rintamalle ja takaisin? Suomen kielen tutkija,
    yliopistonlehtori FT Liisa Mustanoja on tutkinut sota-ajan kirjeenvaihtoa. Toimittajana on Pasi Heikura. Kuva: SA-kuva-arkisto.

  • Kaikki lapset eivät opi puhumaan samassa aikataulussa. Jos puhumaan oppiminen viivästyy vuosia, voi kysymyksessä olla kielellinen kehityshäiriö. Silloin kaikki apu ja tuki on tarpeen. Kehityshäiriötä ei voi parantaa, mutta kuntoutus ja sitkeä harjoittelu kehittävät kielellisiä kykyjä. Suomen kielipolku ry:n puheenjohtaja Hannele Selin kertoo, miten kielellisesti kehityshäiriöistä voidaan auttaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Papunet

  • Väitöskirjatutkija Sanni Surkka tekee paraikaa tutkimusta homomiesten puheeseen liittyvistä käsityksistä. Hän on tutkinut yleisiä käsityksiä ja stereotypioita homomiesten puheen esittämisestä niin tv-ohjelmissa kuin internetissä. Hän on myös haastatellut muutamaa kymmentä homomiestä heidän omista käsityksistään homopuheen olemuksesta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: EPA

  • Turkulaisessa tutkimuksessa on havaittu, että mitä monipuolisempi mikrobisto vauvan suolesta löytyy, sen rauhallisempi ja iloisempi hän on. Suoliston merkitys aivojen toiminnalle kiinnostaa tutkijoita. Aristoteleen kantapää kysyy, onko aivojemme vapaa tahto osittain bakteerien vaikutuksen alainen. Tutkijalääkäri ja tohtorikoulutettava Anna Aatsinki kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: CC / Saija Lehto

  • Touretten oireyhtymästä tulee ensimmäiseksi mieleen tahattomasti törkeyksiä suustaan päästelevä henkilö. Oireiden kirjo on kuitenkin paljon laajempi. Koprolalia, eli pakonomainen tarve puhua hävyttömyyksiä ilmenee vain pienellä osalla oireilevista. Psykiatrian dosentti Sami Leppämäki on tutkinut ja hoitanut Touretten oireyhtymän tapauksia jo vuosia. Hän osaa kertoa millaisia pakko-oireita oireyhtymään liittyy ja miksi koprolaliassa suusta karkaa juuri rivouksia. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva AOP/Valery Bareta/Alamy

  • Marraskuun alussa vietetään pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivää.
    Pyhäinpäivän juuret ulottuvat ensimmäisille kristillisille vuosisadoille. Uskonsa tähden kuolleiden kristittyjen muistopäiviä vietettiin heidän kuolinpäivinään. 300-luvulla ryhdyttiin viettämään erillisten muistopäivien lisäksi yhteistä kaikkien pyhien päivää. Nykyään pyhäinpäivässä yhdistyvät kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä.
    Professori, tähtitieteilijä Heikki Oja kertoo kuinka pyhimyskalenterista tuli nimipäiväkalenteri Suomessa.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Yle/Barbro Ahlstedt

  • Arabian kielen ja Islamin tutkimuksen tohtori sekä käännöstieteen maisteri Maria Pakkala on kääntänyt suomesta arabiaksi niin Sinuhen kuin kymmeniä lastenkirjoja. Pakkala kertoo, mikä suomesta arabiaan kääntämisessä on vaikeaa ja millaisia muita haasteita hän kohtaa viedessään suomalaista lastenkultturia arabiankielisiin maihin.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva Pasi Heikura

  • Kun masennus syö mielestä ilon, kehosta voiman ja tulevaisuudelta toivon, on ystävien tuki tarpeen. Mutta miten voi auttaa, jos kannustaviksi tarkoitetut sanat saavat masennuksen vain syvenemään? Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen neuvoo läheisiä pyrkimään aitoon vuorovaikutukseen ja avaamaan masentuneelle myönteisiä näköaloja, joiden avulla hän voi itse löytää toipumiselleen suunnan.
    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén
    Kuva: AOP/Alamy

  • Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä räppiä. Jokainen löytää siinä oman äänensä. Sanoitus voi olla katuslangilla tehty raportti omakohtaisista kokemuksista, runo tai kaunokirjallinen kertomus. Esitys voi olla standup-komiikkaa, tunteiden tilitystä tai kieliakrobatiaa, tietää Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut pitkän linjan rap-artisti Karri Miettinen eli Paleface.

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

    Kuva: Karri Miettinen

  • Riitta Suominen on tutkinut virkakieltä ja kouluttaa sen käyttäjiä. Suominen uskoo, että virkakieli kehittyisi ymmärrettävämmäksi, jos virkamiehet ajattelisivat asiakaslähtöisesti ja keskustelisivat kansalaisten kanssa. Silloin löytyisi yhteinen kieli.
    Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva Yle/Jari Kovalainen

  • Suomentaja Kersti Juvalla on ammattinsa tarjoama aitiopaikka tarkastella äidinkielensä erityispiirteitä vertaamalla sitä englannin kieleen. Uransa J.R.R. Tolkienin fantasiakirjojen suomentajana aloittaneen Juvan mielestä suomen kieli on ilmaisukyvyssään ainutlaatuinen, oikea aarre. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
    Kuva: Henry Söderlund

Klipit

  • Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho kertoo Pasi Heikuralle miten poliittisesti hankala tilanne on katalaanin kielisillä alueilla.

  • Kirjallisuudentutkija, Topelius-seuran puheenjohtaja ja kirjallisuuden professori emerita Leena Kirstinä kertoo mitkä ovat hänen viisi suosikkiaan Zacharias Topeliuksen sadoista saduista.

  • Kielentutkija elokuvissa. Aristoteleen kantapään taustatoimittaja Jani Tanskanen ja kielentutkija Lea Nieminen keskustelevat Tatu ja Patu -elokuvan sekä -kirjojen kielestä.

    Kuva kirjasta Tatun ja Patun avaruusseikkailu: © Aino Havukainen ja Sami Toivonen / Otava.

  • Aristoteleen kantapään kuulokuvasarja käy läpi 70-vuotisjuhliaan viettävän Kielitoimiston puhelinneuvonnan vuosikymmeniä. Sarjassa koetaan pikakelauksella joukko vuosikymmenten aikana esiinnousseita oleellisia kielellisiä ihmetyksen aiheita.

    Yle on tehnyt sarjan yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa, ja sitä lähetään Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kerran kuukaudessa heinäkuuhun asti.

    Viimeinen jakso 'Vuosituhannen arvoitus!' sijoittuu 2000-luvulle.

  • Usein eri alojen erikoistermistö liukuu yleiskieleen. Monesti tästä seuraa sellaisia kysymyksiä kuin seuraava kuulijamme Jyrkisakarin meille lähettämä ihmettely:

    ”Me muusikot puhumme temposta ja urheiluselostajat temmosta. Olemmeko me väärässä, vai urheiluselostajat, vai taipuuko sana tempo käyttötarkoituksesta riippuen kahdella eri tavalla?”

    Tempo on tosiaan alun perin muusikoiden kieltä. Italiasta saatu lainasana tarkoittaa yleisesti aikaa ja musiikissa se viittaa sävellyksen nopeuteen, siihen montako nuottia tietyssä ajassa soitetaan. Ei ihme, että käsite sopii hyvin aikojen ja matkojen kanssa painivan urheilunkin filosofiaan.

    Jokainen ihminen kokee ajan eri tavalla, mutta aikaa koskevissa sanoissa ei kuitenkaan voi sallia erilaisia käytäntöjä. Musiikin ja urheilun tempot taipuvat siis samalla tavalla. Niinpä Aristoteleen kantapään nopeusfraasien aikaihminen määrää jokaisen temmon käyttäjän hankkimaan metronomin ja harjoittelemaan sen kanssa sanan tempo taivuttamista tempomerkinällä apassionato, intohimoisesti: tempo, tempon, tempoa, tempoon, tempot, tempojen, tempoja, tempoihin!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Toiset muinaiset työkalut kestävät yhä käytössä, vaikka aina vaan kehittyneempiä aikoja uusine keksintöineen tulee ja menee. Puukko mainitaan jo Kalevalassa, mutta se on yhä jokapäiväisessä käytössä – niin kouriintuntuvassa kuin vertauskuvallisessa mielessä.

    Kuulijamme Pekka jäi maaliskuussa ihmettelemään seuraavaa MTV3:n formula-autoilusivujen otsikkoa:

    "Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin selässä."

    Pekka pohtii: ”Onko Ferrari siis joutunut selkään puukotuksen uhriksi? Kuka oli se Brutus, joka petti kunniakkaan italialaistallin? Vai hakeeko otsikon kirjoittaja kenties sanontaa Hamilton käänsi puukkoa Ferrarin haavassa? Kyseinen kisahan ei mennyt Ferrari-tallilta lainkaan hyvin kun Räikkösen autokin syttyi tuleen.”

    Pekka on aivan oikeassa, vaikka Brutus onkin tulenarka esimerkki selkään puukottamisesta. Tässä Julius Caesarin tapauksessa kuvaannollista pettämisen ilmausta ei saa sekoittaa hänen salamurhansa toteuttamistapaan, jossa Brutus oli yksi kymmenistä, jotka haavoittivat hallitsijaa tikarilla edestäpäin. Ja vaikka puukko on supisuomalainen keksintö, ymmärrettävämpää on kääntää veistä haavassa silloin kun halutaan lyödä lyötyä tai hieroa suolaa haavoihin.

    Aristoteleen kantapään puukkofraasien ylijunkkari julistaakin MTV3:n formulakirjoittajan syylliseksi puukon väärinkäyttöön yleisellä paikalla ja tuomitsee hänet kesän ajaksi keskittymään selkään suukottamiseen!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Ihmiset seuraavat kielen ilmiöitä suurella mielenkiinnolla. Niin tekee myös kuulijamme Seppo, joka lähestyi meitä hiljattain seuraavalla viestillä: ”Kiitti, okei ja moi. Ei ole Suomen kieltä. Varsinkin moi, jota kuulee jopa yleisissä radio-ohjelmissa. Jos Aristoteleen kantapää olisi ystävällinen ja tutkisi mistä moinen tervehdys on pesiytynyt Suomen kieleen.”

    Kielitoimiston sanakirjasta tämä arkinen tervehdyssana löytyy, mutta vuonna 1961 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa sitä ei vielä ollut. Se on siis melko tuore tuttavuus. Se – ja muut vastaavat sanat kuten moikka – on ilmeisesti muovautuneet hiukan pidemmästä tervehdyssanasta morjens, ehkä jopa hiukan vanhaa yleismaailmallista hei-tervehdystä mukaillen. Morjens, moron ja muut vastaavat taas tulevat mitä ilmeisimmin ruotsin aamua merkitsevästä morgon-sanasta ja hyvää huomenta eli god morgon –tervehdyksestä.

    Vuonna 2002 Taru Kolehmainen kertoi tosin Kielikello-lehdessä, että hyvää ja kaunista merkitsevä sana moi on käytössä myös saksassa, hollannissa ja ruotsissa, joskus jopa tervehdyssanana.

    Onko naapurikielestä lainattu sana sitten suomea? Niin kuin vaikka reipas terve? Kaisa Häkkisen etymologisen sanakirjan mukaan sana terve on vanha iranilainen laina. Taitaa olla niin, että kielet lainaavat sanoja toisista kielistä ja mukauttavat niitä omaan suuhun sopiviksi. Ei terve ole irania, se on suomea, niin kuin sana moi.

    Joten Seppo: kyllä moi on suomea. Samoin tuhannet muut lainasanat. Joten moi ensi kertaan!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

  • Joskus eri lähtökohdista saattaa päätyä samanlaiseen lopputulokseen. Jos nyt ajatellaan vaikka pilkottamista eli sitä, että jostain näkyy vähäisen. Ja sitten pilkkomista, paloittelua, lohkomista. Kummastakin saa johdoksen pilke, joka voi tarkoittaa sitä jotain, joka pilkottaa tai vilahtaa, ja toisaalta pilkkomisen tulosta.

    Niinpä kuulijanimimerkin Puilla lämmittävä Kurikasta meille lähettämä otsikko maaliskuisesta Maaseudun Tulevaisuudesta saa aikaan huikaisevia näköaloja. Otsikko kuului näin:

    "Lemillä tehdään polttopuuta pilkettä silmäkulmassa."

    Ilmiantajamme Puilla lämmittävä Kurikasta tuumaa: ”Jos pilke on fyysistä, käynti silmälääkärillä auttaa. Henkistä pilkettä silmäkulmaan tarvinnevat kaikki!”

    Näinhän se on. Siinäpä polttoainetta ajatuksille!

    Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä