Ykkösaamun kolumni

Risto Makkonen: Euraasian unioni

  • 6 min
  • toistaiseksi

Nykyisen Euroopan Unionin pinta-ala on runsaat neljä miljoonaa neliökilometriä, enemmän kuin kaksitoista kertaa Suomen alue.EU on kuitenkin vain pieni pläntti kartalla, jos sitä verrataan Euraasian talousliittoon. Se on pinta-alaltaan viisi kertaa suurempi kuin EU.

Mikä ihmeen Euraasian talousliitto?

Se aloitti virallisesti toimintansa vuodenvaihteessa. Se on  EU:n itäinen vastine, uusin vaihe taloudellisessa integraatiossa, jossa on mukana kolme maata: Venäjä, Valkovenäjä ja Kazakstan. Sopimus talousliitosta allekirjoitettiin viime toukokuussa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa. Allekirjoittajina kolme presidenttiä Vladimir Putin, Aljaksandr Lukasenka ja Nursultan Nazarbajev.

Allekirjoituspaikka ei ollut sattuma, sillä ajatuksen Euraasian talousliitosta esitti ensimmäisenä presidentti Nazarbajev jo viime vuosikymmenellä. Talousliitto ei suinkaan ole syntynyt yhdessä hetkessä. Sitä ovat edeltäneet Euraasian tulliliitto, yhtenäinen talousvyöhyke  ja Euraasian talouskomissio. Termit tuntuvat tutuilta, samoin tavoitteet: tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus.

Jos kaikki alkaa liikkua tulee Moskovasta idän Bryssel.

Presidentti Putin on todennut, että mallia on otettu EU:sta samalla kun on pyritty välttämään EU:ssa tehtyjä virheitä.

Euraasian talousliitto on EU:ta suurempi pinta-alaltaan. Tähän sen suuremmuus loppuukin. Väestöä tässä talousliitossa on kolmannes EU:n väestöstä. Talouden volyymillä mitattuna ero on vielä suurempi – vain kuudesosa EU:sta. Suhteet olisivat hieman toiset, jos yksi tärkeä maa olisi mukana. Tämä maa on Ukraina. Muistamme hyvin kuinka presidentti Putin teki kaikkensa EU:n suuntaan tähynneen Ukrainan mukaan saamiseksi. Seurauksena oli yhä jatkuva sota ja talousliitossa vain osa Ukrainaa eli Krimi.

Nykymittoihin uusi talousliitto ei kuitenkaan jää, sillä vielä tänä vuonna siihen on liittymässä Armenia, myöhemmin mahdollisesti Kirgisia. Vaikka näin tapahtuu, on Euraasian unioni tynkä ilman Ukrainaa.

Ukraina on myös välittömästi ja välillisesti syynä siihen, ettei talousliitto saanut lentävää lähtöä. Varjona on Venäjän talouskriisi, eli öljyn hinnan ja ruplan arvon romahdus, investointien kuihtuminen ja kiihtyvä inflaatio. Venäjän ruplan perässä Valkovenäjän rupla menetti viime vuonna puolet arvostaan, minkä vuoksi presidentti Lukasenka on vaatinut Venäjälle menevän viennin tapahtuvan dollareissa tai euroissa.

Tässä tilanteessa lähes ainoa porkkana, jota Venäjä voi talousliittolaisilleen tarjota on energiamarkkinoiden avautuminen. Venäjän kasvavat markkinat näyttivät aina viime vuoteen saakka lupaavilta, mutta kun rupla on nykyarvossaan, ei Valkovenäjän ja Kazakstanin tuotteet sen markkinoille pysty. Vienti on kääntymässä tuonniksi.

Kun Ukrainan kriisi oli puhkeamassa, vastusti presidentti Putin Ukrainan assosioitumista EU:n kanssa mm. sillä, että kilpailukykyiset läntiset tuotteet valuvat Ukrainan kautta Venäjän markkinoille. Kun  presidentti Putin piti tämän puheen ns. Valdai-foorumissa syyskuussa 2013, oli Ukrainassa presidenttinä Viktor Janukovitsh. Nyt Janukovitshista on annettu kansainvälinen pidätysmääräys.

Putin oli tahtomattaan kaukonäköinen. Sama ongelma pysyy, mutta eri rajalla.  Nyt talousliiton alkaessa on Venäjän ja Valkovenäjän rajalla aloitettu uudelleen tullitarkastukset. Näiden tarkoituksena on estää tuontikiellon piiriin kuuluvien EU-maiden, lähinnä Baltiasta tulevien elintarvikkeiden päätyminen Venäjälle.

Sekä Valkovenäjän että Kazakstanin johtajat ovat kritisoineet Venäjän julistamaa elintarvikkeiden tuontikieltoa. Toisaalta Valkovenäjä on hyötynyt kriisistä, sillä sen kauppa Ukrainan kanssa kasvoi koko viime vuoden. Valkovenäjä hyödyntää Venäjän jättämää tilaa Ukrainan kaupassa.

Poliittisella tasolla presidentti Nazarbajev reagoi herkästi viime kesänä, kun presidentti Putin totesi, että koko Kazakstan on Nazarbajevin luomus. Nazarbajev on ollut maansa presidentti vuodesta -91. Näin myös jatkunee, sillä perustuslaki ei estä hänen jatkuva uudelleenvalintaansa. Presidentin huolesta maansa asemasta kertoo se, että talousliiton syntyvaiheessa hän painotti sitä, että kysymyksessä on nimenomaan talousliitto, ei pelkkä Euraasian liitto. Tämä olisi voitu tulkita myös poliittiseksi liitoksi.

Sekä Valkovenäjän että Kazakstanin johtajien pyrkimys pitää poliittista välimatkaa Venäjään selittyy mm. sillä, että molemmissa maissa on suuri venäläinen vähemmistö. Ukrainan jäljet pelottavat. Siksi Lukasenka on ollut aktiivinen välittämään ja tarjoamaan fasiliteetteja Venäjän ja Ukrainan välisille neuvotteluille. Näin syntyi Minskin sopimus syyskuussa.

Samaa yrittää Nazrbajev. Eilen torstaina piti Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan johtajien kokoontua  pääkaupungissa Astanassa. Liittokansleri Angela Merkel ilmoitti kuitenkin presidentti Putinille, ettei edellytyksiä kokouksen pitämiselle ole. Taistelut Itä-Ukrainassa jatkuvat, eikä Minkin sopimusta ole noudatettu.

Entä Euraasian ja EU:n suhteet? Ainakin kevääseen saakka jatkuu kylmä sanktiotalvi. Kaikesta huolimatta EU on uuden talousliiton tärkein talouskumppani, Valkovenäjää lukuun ottamatta.

Arvovaltaisessa saksalaisessa viikkolehdessä Die Zeitissa kysyttiin äskettäin, onko Venäjän tarkoitus tulla Kiinan huoltoasemaksi, vai kehittää Euraasian talousliiton ja EU:n yhteinen integraatioalue Lissabonista Kuriileille? Jälkimmäistä vaihtoehtoa kannatti presidentti Putin Izvestiassa lokakuussa 2011.

Risto Makkonen 16.1.2015 

Lähetykset

  • pe 16.1.2015 8.15 • Yle Areena

Jaksot

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä