Anarâš Saavâin kuullâp äigikyevdilis saavâid anarâškielân, eromâšávt mii tábáhtuvá anarâškielâ já -kulttuur syergist. Aktiivliih anarâšah joteh pirrâ maailm leevâtmin uccâ kielâ ilosaavâ. Taid saavâid tijjân jyehih meiddei toimâtteijeeh Anja Kaarret, Eljas Niskanen ja Martta Alajärvi.

Anarâš Saavah -ohjelmassa kuulemme ajankohtaisista asioista inarinsaameksi, erityisesti mitä tapahtuu inarinsaamen kielen ja -kulttuurin saralla. Aktiiviset inarinsaamelaiset kulkevat ympäri maailmaa levittämässä pienen kielen ilosanomaa. Näitä sanomia teille jakavat myöskin toimittajat Anja Kaarret, Eljas Niskanen ja Martta Alajärvi.

Jaksot

  • Elli-Máárjá Siltala algâttij vuosmuu luokka taan ohhoost. Sunjin lijjii maŋgâ uápis äšši jo,
    mut meid uđđâ ášáših. Luuhâi sun máttá já rekinistiđ, ij lijkkuu lávluđ, mut tánssáá.
    Taan ive sun áigu oppâđ čäälliđ kaunoa. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Sämitigge kielâpiervâl stivrejee Annika Pasanen muštâl maggaar tile tääl lii Suomâ kielâpiervâlijn.
    Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Aanaar kundáást algii škoovlah taan ohhoost. Aanaar škoovlâst algâttáin ovdâškovlâ Jose Rauhala já Ailu Lehmuslehti.
    Minna Lampinen algâttij sunnuu máttáátteijen. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Jari Linjama muštâl škovlâmääđhist.

  • Säämi Kielâkäldest láá ain vittâ sierâ kielâjuáhus: maadâ-, juulev-, tave-, anarâš- já nuorttâlâškielâ kielâjuávus, moh västideh čäällimkielâ noormâi já uđđâ terminologia normâdmist. Kielâjuáhuseh iä pyevti čokkâniđ nuuvt távjá ko ovdil ekonomâlâš resursij keežild. Anarâškielâ kielâjuáhus saavâjođetteijee Petter Morottaja muštâl, ete tääl etičuávdusin lii vuáđudum Liähturavvim-nommâsâš Google Docs -dokument, mast ulmuuh yehtih savâstâllâm saanij normâdmist. Liŋkkâ liähturavviimân kávnoo ovdâmerkkân Facebookist Anarâškielâ orroomviste -juávhust. Toimâtteijen Martta Alajärvi.

  • Tave-eennâmlâš Säämi Kielâkäldee -jotkâproojeekt nuuvâi vyesimáánu loopâst, já tot meerhâš tom, ete sämikielâi normâdempargo páácá tääl jyehi Sämitige jieijâs haaldun. Loppâihán ij lah innig ruttâ pálkkááttiđ anarâškielâ kielâpargee, já kielâpargo páácá-uv rijjâtátulij kieđáid. Sämikielâ máttáátteijee Petra Kuuva keevtij Kielâkäldee kielâravvim távjá pargostis. Martta Alajärvi sahhiittâl.

  • Aanaar kundá lâi huksiimin Čevetjäävri luoddâ piällást, Kuátiluohtân, nyevt muáddi kilomeetter luodâst tuárispel Aanaarjävri riddon, jieŋâruustig,kost kuálásteijee uážuččii kuolijd čuáskudeijee jieŋâid.Kuátiluohtâ ij kuittâg tuhhim puohháid. Päärtihliih vaidâlij ääšist. Jieŋâkuávdáš lii uáivildum kávpálijd kuálásteijeid. Pärttihist kávnoo mottoom kávpálâš kuálásteijee, Kuátiluovtâ kuávlust ij ohtâkin. Vuossaargâ Aanaar kieldâstivrâ meridij, et Kuátiluovdâ jieŋâsiäiluttemsaje huksim vyerdih tassaaš ko Tave-Suomâ haldâttâhriehti lii meridâm, maht tot ovdán vaidâlusâin. Aanaar kundáhaldâttâs saavâjođetteijee Jari Huotari já Päärttihlâš kuálásteijee Pekka Kokkonen iává osko et jieŋâkuávdáš puátá innig taan keesi kuussân. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Oulu ollâopâttuv Giellagas- instituutist puáhtá sierâ oppâvuoigâdvuođâin luuhâđ anarâškielâ. Oulu ollâopâttuv anarâškielâ máttááttijjee Mervi Skopets muštâl magareh máđhulâsvuođah sist láá luuhâđ anarâškielâ. Toimâtteijen Linnea Rasmus.

  • Eeva Seurujävri eelij keččâmin luámánijd Pärttihist oovtâ jeegist. Iä lam ennuv puátimin,
    uási lâi kuškâm, ige kavnum ohtâgin laddâm. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Puáttee ohoost álgá Aanaar okko-tápádume Aanaar kuávlust já majemuu peeivi lii anarâšâi kirkkopeivi 29.7. Anarâšah ry. servi lii ornim jo kuhheeb äigi taan peeivi já taan ive teeman lii evakko. Seervi čällee
    Inka Kangasiemi muštâl maggaar peivi lii puátimin. Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Kaustisist, koska Suomâst lii monâmin tääl aalmugmuusik festivaal. Aila Duo,
    Heli Aikio já Jessika Lampi lává loppâ ohhoost tobbeen mieldi, magarijn mieláin
    Heli Aikio lii vyelgimin taan keerdi tohon, Aila Duost lii tääl jo nubbe kerdi ko lii
    Kaustisii muusik tábáhtuumeest mieldi.
    Toimâtteijen Anja Kaarret.

  • Sämitige oppâmateriaal čällee Hannu Kangasniemi muštâl ko tääl lii almostum“Piiččus” lavlâkirje uđđâsist.
    Taan kirjeest láá Kuuva Auni rähtim lavluuh. Vuosmuu keerdi kirje almostui 1987.
    Kirjeest láá tääl muáddi uđđâ lavluu mieldi já olgohäämmi lii mottoomverd muttum.
    Toimâtteijen Anja Kaarret.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä