Metsäradio.

Keskiviikkoisin klo 20.03, Yle Radio Suomi - Yle Areena 30 pv

Metsäradiossa puhutaan metsänhoidosta, retkeilystä ja luonnosta.

Jaksot

  • Metsäpeuran luultiin hävinneen eläimistöstämme vuosisadan alkupuolella. Mieluisana yllätyksenä peura alkoi tehdä paluuta Suomen puolelle 1960- luvulla. Nykyisin metsäpeuraa esiintyy Kainuussa, Keski-Suomessa ja Suomenselän alueella. Metsäpeura on Suomessa rauhoitettu eläin. Ähtäri on mukana metsäpeuran suojelusta ja kannan hoidosta vastaavassa työryhmässä. Metsäpeura ja poro voivat lisääntyä keskenään. Kuhmossa risteytymistä yritetään estää peura-aitojen avulla, jotka pitäisivät poro ja peurat erillään toisistaan. Ulkonäöltä metsäpeuran erottaa porosta lähinnä pitempien jalkojen ansiosta, jotka tekevät metsäpeurasta neliömäisen vaikutuksen. Lauman koossa pysymistä helpottavat koparoiden jänteistä lähtevät napsahdukset. Hännän ympärystän valkoinen karva muodostaa pimeässäkin näkyvän peräpeilin, joka auttaa vasoja pysymään emonsa perässä. Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Ähtärin eläinpuistossa metsäpeurojen aitauksen vieressä intendentti Mauno Seppäkosken kanssa.
    Kuva: Asko Hauta-aho

  • Metsäradion teemana oli marraskuussa klapikoneilla tapahtuneet onnettomuudet, joita sattuu Suomessa muutamia kymmeniä vuodessa. Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan ne ovat pahimman laatuisia käsivammoja koneen puristavan ruhjovuuden vuoksi. Taysin käsikirurgian ylilääkäri Olli Leppänen arvioi, että klapikonevammat ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet ja onnettomuuksista jää usein elinikäisiä haittoja.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki soitti Tampereelle ylilääkäri Olli Leppäselle. Kuva: Tays

  • Monille Metsäradion kuuntelijoille klapikone on tuttu apulainen. Toivottavasti mahdollisimman harvalle kuuntelijalle on tällaisen halkomakoneen kanssa töitä tehdessä sattunut mitään ikävää. Mutta tosiasia on se, että vuosittain tapahtuu aivan liian paljon pahoja onnettomuuksia klapikoneita käytettäessä ja nyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa on lähtenyt kampanjoimaan koneiden vaaroista. Kuten kohta kuullaan, itse kone on harvoin vaarallinen, mutta sen huolimaton käyttö tai suorastaan turvajärjestelmien ohittaminen saattavat aiheuttaa karmaisevaa jälkeä, jossa pahimmassa tapauksessa loukkaantujina voivat olla pienet lapset. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki on tavannut puuliiterissä Tukesin ylitarkastaja Soili Huttusen. Kuva: TUKES

  • Yksi Suomen uusimmista kirjastoista - ellei peräti uusin - sijaitsee Muonion Jerisjärvellä, jossa elokuun lopulla avattiin Suomen kalakirjasto. Lappilainen Ari Savikko on tehnyt mittavan kulttuurityön pelastamalla omiin kokoelmiinsa tutkimuslaitosten ja yliopistojen vanhat kalakirjat, ennen kuin ne olisivat päätyneet kaatopaikoille. Vähitellen hyllytila loppui Savikoltakin, joten hän päätti perustaa Suomen kalakirjaston. Se on nyt maamme kattavin kala- ja kalastusaiheinen julkaisukokoelma. Hyllyistä löytyy tutkimusta, kulttuurihistoriaa, kalajuttuja - ja tietysti vähän Kekkostakin. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Jarmo Honkanen / Yle

  • Kanahaukka on pohjoisiin havumetsiin sopeutunut petolintu. Parisatavuotisen vainoamisen loputtua kanahaukkaa uhkaa nyt tehometsätalous, joka on hävittänyt melkein joka pitäjästä vanhat kuusikot, kanahaukan ykköspaikat. Myös haukkojen perusravinto eli kanalinnut ovat huvenneet romahdusmaisesti suo-ojitusten ja metsänhakkuiden sekä ihmisestä hyötyneiden pienten nisäkäspetojen vuoksi. Kanalintujen puutetta kanahaukat korvaavat saalistamalla aiempaa enemmän esimerkiksi varislintuja, lokkeja, kyyhkyjä ja rastaita. Sitä mukaa kuin saalislajit ovat keskimäärin aiempaa pienempiä, myös haukkakoiraat ovat kutistuneet entistä pienemmiksi ja ketterämmiksi. Pertti Koskimies kävi syysretkellä haukkakuusikossa, josta kuului pesäomistajan villiä huutoa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Lokakuun lopussa Metsäradiossa oli haastateltavana nurmeslainen Ari Pisto, joka oli kokenut kovia terveytensä kanssa. Kuusikymppinen Pisto oli saanut pahan sydänkohtauksen ja sen jälkeen aivohalvauksen, joka suisti hänet kuukausiksi tajuttomuuden tilaan. Metsien mies Ari Pisto on kuitenkin päässyt jo jalkeille, kuten aikaisemmassa ohjelmassa kuultiin.
    Monihan muistaa tapauksen siksikin, että potilaalle läheteltiin viime talvena Metsäradiossa toipumisen toivotuksia. Metsäradion haastattelussa Pisto kertoi, että häneltä jäi melko usein verenpainelääkkeet ottamatta. Hän kertoi myös, että ei ota nytkään kaikkia lääkärin määräämiä lääkkeitä.
    Ja tämä on herättänyt kuuntelijat kertaamaan omaa suhtautumistaan lääkkeidenottoon, sillä ei ole lainkaan harvinaista, että lääkärin määräyksistä luistetaan. Koska aihepiiri koskee lukuisaa joukkoa Metsäradion kuuntelijoista, nyt puhutaan lääkinnällisistä kysymyksistä - niin oudolta kuin se joistakin kuuntelijoista saattaakin tuntua.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki kävi haastattelemassa professori Hannu Savolaista, joka toimii Etelä-Karjalan keskussairaalassa osaston ylilääkärinä ja on juuri tämän alan erikoistuntija muutenkin. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Myyräkantojen vaihtelua eli syklejä on tutkittu Kilpisjärvellä yli 70 vuotta ja Pallasjärven alueellakin jo puolen vuosisataa. Tutkimuksissa on havaittu niin pienpetojen kuin ilmastonmuutoksen vaikutukset jyrsijöiden elämään. Ikimuistoisia hetkiä ovat olleet myös massiiviset sopulivaellukset, joita pääsee harvoin todistamaan. Suomalaisen myyrätutkimuksen nestorin ja grand old manin, tutkimusprofessori Heikki Henttosen pitkä ura alkoi 1970-luvun alussa Tunturi-Lapin kuoppaisilta metsäautoteiltä. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Juha Laaksonen

  • Ilmastonmuutos etenee napa-alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla - ja tämä alkaa näkyä maisemassa muun muassa Utsjoella. Mänty kipuaa tuntureille ja haapa valtaa alaa siellä missä mittariperhosen toukat ovat tulen lailla tuhonneet tunturikoivikoita. Tunturipaljakat saattavat olla katoavaa maisemaa. Entä mitä siitä sitten seuraisi? Turun yliopiston Utsjoen Kevon tutkimusasema on hyvä paikka selvittää ilmaston lämpenemisen seurauksia. Asemanhoitaja, dosentti Otso Suominen. Toimittaja: Riitta Vauras - Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Uskoa sopii, että monelle kuuntelijalle jäivät viime talvena mieleen terveiset, joita läheteltiin Metsäradion vakiokuuntelijalle sairaalaan. Juttu oli nimittäin niin, että pohjois-karjalalainen kuuntelijamme oli saanut vakavan aivoinfarktin ja joutunut sen seurauksena pitkäksi ajaksi syvän tajuttomuuden tilaan. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan hänen mahdollisuutensa selvitä olivat liki olemattomat. Niin vain kävi, että mies toipui. Hoitohenkilökunta teki parhaansa ja jopa sellainen toipumista edistävä keino keksittiin, että tajuttomana makaavan miehen korvaan soitettiin Metsäradion lähetyksiä, sillä sukulaiset kasvonilmeitä seurailtuaan varmoja siitä, että radio-ohjelma aikaansaa kuulijassaan mielihyvän tunteita.
    Metsäradion reportteri Olli Ihamäki otti ja lähti Nurmekseen tapaamaan Ari Pistoa. Hän on tämä terveisten saaja, metsien mies, luontohenkinen samoilija, metsästäjä ja metsän kaikkien antien kerääjä, jonka toipuminen talvella herätti kuuntelijoiden mielenkiinnon. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Metsäradion nykyinen tunnussävel on ollut käytössä vuodesta 2003 asti.

  • Beagle-uros "Ukko" lähti syyskuussa isäntänsä kanssa jänisjahtiin Tuupovaaran Öllölässä samaan tapaan kuin useasti aikaisemminkin. Jotain poikkeavaa kuitenkin tapahtui, koska Ukon metsästysreissu venähti viiden vuorokauden mittaiseksi. Koiran isäntä Onni Räty oli jo lähes varma, että koira ei palaa takaisin. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Metsästyskoiran katoaminen syksyisin on hyvin tavallista. Metsäradiossa käsitellään tätä asiaa maanantaina 23.9.2013.

  • Oulangan kanjonissa avautuu retkeilijälle upea rotkomaisema. Opastetut polut kulkevat kanjonin yläpuolella ja sieltä avautuu näkymä Oulankajoen alkulähteille. Haastateltavana luontovalvoja Arto Hänninen, toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Imatralaisen puunveistäjän Martti Hietasen puuateljeen hyllyillä on runsaasti puu-ukkoja ja monia muita taideteoksia. Martti Hietanen on veistänyt puuteoksiaan jo vuosikymmenten ajan ja jopa presidentti Urho Kekkonen sai videolla esiteltävän teoksen maakuntamatkallaan. Veistoksia on jaettu myös tunnustuksina ja kilpailujen palkintoina, joten monen hyllyltä saattaa löytyä Martin tekemiä töitä.
    Kokeneen veistäjän tapasi Imatralla Asko Hauta-aho.

  • Metsäradion saunailta tuli suorana lähetyksenä Asikkalan Iso-Äiniöltä. Teppo Hurmeen savusaunan lämmityspuuhissa ovat myös Pekka Laaksonen Suomen saunaseurasta ja toimittaja Asko Hauta-aho. Radio Suomen studiossa studiossa on juontaja Päivi Nieminen.

  • Nastolalainen Erkki Salonen on keräillyt pahkoja jo vuosikymmenien ajan ja näitä upeita luomuksia löytyy häneltä melkoinen määrä. Viimeisin löytö on koivunpahkajuurakko, joka hyvin vaikuttava näky lähietäisyydeltä tarkasteltuna. Videolla Erkki Salonen kertoo uusimmasta luonnon taideteoksesta.

  • Nastolalainen Erkki Salonen löysi peräti 1000 kilon koivupahkan ja näihin luonnonoikkuihin ei usein törmää. Pahkan puhdistaminen ja esillepano vei runsaasti aikaa, mutta lopputulos on katsomisen arvoinen.

  • Metsäradiossa tavataan puunveistäjä Onni Räty, jonka työpajassa Nastolassa löytyy runsaasti puusta tehtyjä tauluja. Nykyään eläkkeellä oleva Räty on päivittäin harrastuksensa parissa ja tauluille syntyvät aiheet on otettu vuosikymmenien takaa metsureiden töistä ja myös eräkulttuurista. Sopivaa puuainesta Onni Räty sai mm. Kärkölästä, kun paikallisen kirkon vanhat penkit saivat väistyä uusien tieltä.

  • Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa, koska se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Lämmitys kestää aina useita tunteja, koska lämmityksen jälkeen savu poistetaan saunasta perusteellisella tuuletuksella. Lämmityksen aikana savu tulee kiuaskivien läpi saunatilaan ja osa siitä pääsee ulos tuuletusluukuista ja raollaan olevasta ovesta. Savun tuoksu on upea saunan lähistöllä jo lämmitysvaiheessa ja saunan seinärakenteet ovat nokiset. Löyly lankeaa savusaunassa tasaisesti ja äkkinäistä kuumaa vaihetta ei tule. Savusauna säilyy saunomiskunnossa jopa seuraavaan aamuun asti. Videolla Lasse Vihonen lämmittää savusaunaa Niiniveden rannalla Rautalammin kunnassa.

  • Asikkalalainen Erkki Pekkarinen pitää puiden pilkkomista hyvänä ajanvietteenä ja tuloksena liiteriin syntyy erinomaista polttopuuta. Hän on muun muassa rakentanut sahaamista varten kehikon, jonka avulla puista saa samanmittaisia. Mikäli nivelet eivät taivu raskaaseen työhön niin aina voi etsiä erilaisia työskentelytapoja. Erkki Pekkarisen luona Asikkalan Vesivehmaalla vieraillaan myös Metsäradion lähetyksessä 28.3.2011. Toimittajana Asko Hauta-aho.

  • Suomessa ei ole enää pitkään aikaan valmistettu tulitikkuja, mutta siitä liiketoiminnasta jäi jotakin hampaan koloon. Nimittäin piskuinen hammastikkutehdas Kesmex OY Vaajakoskelle, Jyväskylän lähelle.
    Muitapa hammastikun valmistajia Suomessa ei sitten olekaan. Matti Laitinen tapasi toimitusjohtaja Juha Nurmisen ja kyseli miten hammastikku syntyy.

  • Jos Suomi onkin kauan elänyt suurelta osin metsästä niin maamme metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuutta on maalailtu julkisuudessa viime aikoinakin synkin värein.
    Onko toivottomuuteen syytä? Mitä mieltä asiasta on puuntuottaja ja professori Matti Kärkkäinen. Toimittajana oli Maija Elonheimo.
    Kuva: Metsäkustannus / Laura Vesa

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä