Metsäradio

Keskiviikkoisin klo 20.03, Yle Radio Suomi - Yle Areena 30 pv

Metsäradiossa puhutaan metsänhoidosta, retkeilystä ja luonnosta.

Jaksot

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Maija Salminen

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Vesa-Matti Loiri on tänä syksynä ajankohtainen henkilö. Jari Tervon kirjoittama Loiri-elämäkerta on pysynyt otsikoissa. Loiri tähdittää myös Mika Kaurismäen tuoreinta elokuvaa Mestari Cheng, joka kuvattiin Lapissa, Loirihan tunnetaan suurena Lapin ystävänä.
    Taiteilija ei ole antanut medialle haastatteluja pitkään aikaan, mutta Metsäradion kohdalla hän tekee nyt poikkeuksen. Luonto on Loirille sydämen asia, ja hänellä on ollut vuosien mittaan hienoja, jopa dramaattisia kohtaamisia luonnon kanssa. Myös muut radion luonto-ohjelmat ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Pete Eklund

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla. Juha Blomberg

  • Pihkan tuoksua radioaalloilla.

  • Saunassa on Akseli Gallen-Kallelan tunnettu maalaus. Siinä kokonainen perhekunta kylpee entisajan saunassa 1800-luvun lopussa. Valoa on vähän ja saunojia on lauteilla ja osin jo peseytymisvaiheessa. Tarkkaan katsottuna tuli loimuaa kiukaan alla ja tarjoilee hieman valoa muuten tummaan yleisvaikutelmaan. Yli sata vuotta sitten saunat olivat savusaunoja, jolloin kiukaan lämmitys on pitkäaikainen tapahtuma ennen varsinaista kylpemisvaihetta. Savu tuli saunaa lämmitettäessä sisälle ja tuuletukseen piti uhrata runsaasti aikaa, että häkää ei jäänyt hengitettäväksi asti. Taiteilijat ottavat välillä teoksiinsa oman vapauden ja ehkä tässä on tapahtunut juuri niin. Upeaa sauna-maalausta tietokoneen ruudulta tarkastelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Luontotoimittaja Juha Laaksonen kävi Porvoon Ilolassa risutaiteilija Tarja Heikkilän vieraana. Mitä koivurisuista voikaan syntyä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Talvi tuli jäiden osalta Lappiin marraskuun lopulla. Pakkasta piisaa nyt ja luntakin on maisemassa. Jokien jäät ovat paikoin jäätyneet niin että vesien päälle pääsee luistelemaan. Mika Kuusimäki asuu Kemijoen varressa Rovaniemellä. Juha Mäntykenttä tutustui retkiluistelun saloihin. Kuva: Mika Kanerva

  • Metsäradion henkilökuvassa tavattiin Jaakko Ruola. Hän on kuvannut Saaristomerta ja sen maisemia jo yli kymmenen vuoden ajan, ja pitänyt aiheesta useita näytelyitä. Kuvaamisen taustalla on huoli meren tulevaisuudesta. Minna Pyykkö tapasi Jaakko Ruolan Utössä tuulisen kuvauspäivän iltana. Kuva: Jaakko Ruola

  • Jouluna Suomessa saunotaan melkein jokaisessa kodissa ja se takaa erinomaisen aloituksen pyhänvietolle. Vieläkö kesä tuoksuineen saadaan taiottua löylyjen mukana saunojille, sitä selviteltiin Metsäradiossa. Ainakin koivun tuoksu tulee hyvin esille saunavihdasta, joka on odottanut tätä hetkeä kuivattuna tai pakkasessa. Aiheesta saunan ylimmäisillä lauteilla Asikkalan Iso-Äiniöllä keskustelivat Pekka Laaksonen ja Teppo Hurme. Toimittaja & kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vuoden kääntyessä vääjäämättömästi kohti loppuaan on syytä ryhtyä suunnittelemaan tuoreen, alkavan vuoden käyntikohteita. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki pitää aivan ykköspaikkana Rantasalmella sijaitsevaa ITE-taitelijia Esa Heiskasen uppopuista rakentamaa kokonaista kylää, jonka pystytys on suoranainen elämäntyö. Sen tekemiseen on kulunut aikaakin peräti neljäkymmentä vuotta. Hakoapaja sijaitsee Rantasalmen Porosalmella Heiskasen suvun mailla. Metsäisen alueen suojissa on syvä ja kirkasvetinen järvi, jonka rannat ovat erikoisen jyrkät. Vuosituhansien aikana on puuta kaatunut jättiläismäiset määrät järveen ja sieltä Esa on nostanut ne rakennustensa tarpeiksi vaivojaan säästämättä. Tästä materiaalista on syntynyt siis yli kolmenkymmen rakennuksen laajuinen kylä, joka on merkittävä nähtävyys Rantasalmella ja sinne me nyt siirrymme Ite-taiteilijan seuraan. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Klipit

  • Suomalaiseen luontoon, metsiin, vesistöihin kallioihin on perinteisesti liittynyt paljon myyttisiä hahmoja. Osa niistä on ollut pelottavia, osa harmittomia kulkijoita. Minna Pyykkö tapasi Turussa perinteen ja kulttuurin tutkija Merja Leppälahden. He juttelivat siitä, millaisia myyttisiä hahmoja entisajan ihmiset ovat voineet kuvitella luonnossa kohtaavansa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

  • Sanomalehtien ilmoitusosastoilla on loppuvuodesta tiedotuksia hirvenpeijaisista. Metsästyskauden päätteeksi järjettettävään tilaisuuteen kutsutaan metsästysseurojen väkeä, maanomistajia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä syksyisen hirvijahdin kanssa. Huomattavasti harvinaisempi tapahtuma on karhunpeijaiset, joita järjestetään harvakseltaan eri puolilla maata. Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa yhteensä 305 karhua. Karhua metsästetään eteläisessä Suomessa kannanhoidollisilla poikkeusluvilla ja poronhoitoalueella alueellisen kiintiön nojalla. Asko Hauta-aho pääsi karhunpeijaisiin Puumalaan ja taltioi siellä tämän haastattelun. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Miltä tuntuisi soutaa aluksi vaikkapa Tallinnaan ja sitten jos voimia riittää niin sieltä vielä takaisin. Tai sitten viettää kesälomansa soutamalla Kööpenhaminasta Helsinkiin. Harva tuollaisin hommiin ryhtyy ja vielä harvempi pystyy. Helsinkiläinen Jari Saario on tällaiset matkat tehnyt ja luvannut ettei soutuhommat jää tähän. Mestarisoutaja Saarion tarkoituksena on soutaa runsaan vuoden päästä Atlantin ylitse. Luitte ihan oikein, Atlantin ylitse, tuollaiset rapiat 5500 kilometriä. Mies on kunnossa ja periaatteessa välineetkin olemassa, mutta jotain vielä puuttuu, että unelman voisi toteuttaa. Miten Atlantin ylitykseen pitää valmistautua? Juha Laaksonen tapasi Saarion Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Kuva: Juha Laaaksonen / Yle

  • Metsäradiossa kuultiin vanhan kaakeliuunin tarina. Asko Hauta-aho kävi muurari Harri Saarisen kotona Tuorakan kylällä Orimattilassa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Metsäradiossa jatkettiin keskustelua Lapin matkailusta ja vetovoimasta. Juutuanjoen varrella Inarissa olivat edelleen paikallinen luontoharrastaja Vesa Luhta ja Juha Laaksonen ja he pohtivat miten matkailua voi kehittää ja onko siihen edes syytä? Riittääkö se, että annetaan luonnon tarjota puitteet ja luottaa siihen, että matkailijat osaavat arvostaa sitä? Kuva: Juha Laaksonen / Yle

  • Haukeakin kannattaa suojella, varsinkin kutualueista kannattaa pitää huolta tai jopa talkoilla niitä kunnostaen. Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö innostaa ihmisiä perustamaan ns. haukitehtaita sopiville kohteille. Pirjo Koskinen pääsi Kokkolaan talkoisiin katsomaan, miten nousu-uomaa parannetaan hauille. Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju ohjaa talkoolaisia pistämään kivenlohkareet paikoilleen. Kuva: Pirjo Koskinen / Yle

  • Tuiki tavallinen käpytikka kuuluu eläinlajeihin, jotka käyttävät työkaluja. Tikan työkalu on paja, jolla tarkoitetaan puunrungolla tai oksalla olevaa pikku koloa tai rakoa. Tikka muotoilee kolon sellaiseksi, että siihen tyvestään kiilattu kuusen- tai männynkäpy pysyy tiukasti paikallaan, jolloin lintu saa hakattua siemenet kävystä irti. Käpytikka puolustaa talvellakin isoa reviiriä eli elinpiiriä varmistaakseen siemenravinnon riittävyyden kevääseen saakka. Reviirinsä merkkinä lintu rummuttaa syksylläkin ja ajaa ärsyyntyneenä takaa elinpiirilleen tunkeutuneita toisia tikkoja. Pertti Koskimies tarkkaili ja äänitti käpytikkojen elämää lähimetsässä ja pihapiirissä. Kuva: Raine Martikainen

  • Inarilainen luontoharrastaja Vesa Luhta ja Juha Laaksonen istuvat nuotiolla Juutuanjoen varrella ja pohtivat millaisia elämyksiä Lapin luonto alueen asukkaille ja matkailijoille tarjoaa. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Vesa-Matti Loiri on tänä syksynä ajankohtainen henkilö. Jari Tervon kirjoittama Loiri-elämäkerta on pysynyt otsikoissa. Loiri tähdittää myös Mika Kaurismäen tuoreinta elokuvaa Mestari Cheng, joka kuvattiin Lapissa, Loirihan tunnetaan suurena Lapin ystävänä.
    Taiteilija ei ole antanut medialle haastatteluja pitkään aikaan, mutta Metsäradion kohdalla hän tekee nyt poikkeuksen. Luonto on Loirille sydämen asia, ja hänellä on ollut vuosien mittaan hienoja, jopa dramaattisia kohtaamisia luonnon kanssa. Myös muut radion luonto-ohjelmat ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi. Toimittaja: Anna-Kaisa Brenner - Kuva: Pete Eklund

  • Metsäradiossa Juha Laaksonen kokeili miten aamu käynnistyy, kun auringonnousun aikaan tempaisee suuren kupin kotitekoista vahvaa, tummaa teetä. Muddusjärven yrttiemäntä Armi Vapaavuori tarjoili jotain hieman erikoisempaa luonnontuotetta, mutta mitä? Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

  • Lokakuun lopulla vietettiin saamen kielten viikkoa - ja koko kuluva vuosi on kansainvälinen alkuperäiskansojen kielten teemavuosi. Koltansaame on yksi tällainen kieli, jota puhuu Suomessa äidinkielenään noin 300 henkilöä.
    Kolttakulttuurissa elää vahvana tarinankerronta, ja tarinat liittyvät tavallisesti metsiin ja yleisestikin luontoon. Sevettijärvellä asuva Tero Harju kirjoittaa suomeksi ja saameksi ja pyrkii ylläpitämään tarinankerronnan perinnettä. Toimittaja & kuva: Anna-Kaisa Brenner / Yle

  • Lokakuun lopulla myrskyrintama lähestyi Suomea ja syysmyrsky iski merialuiden lisäksi mantereelle mm. Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon. Sähköt menivät poikki kymmeniltätuhansilta asiakkailta ja sähköyhtiöt olivat varoittaneet tulevista sähkönjakeluongelmista. Erkki Salonen on työskennellyt metsäkoneyrittäjänä pitkään ja tietää hyvin myrskyn vaikutuksen omaa työhönsä liittyen. Voiko metsäkonehommia tehdä kovalla tuulella tai millaista on korjata tuulen kaatamaa metsää myrskyn jälkeen? Asko Hauta-aho lähti selvittelemään tätä asiaa juuri ennen kovia tuulia. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä