Nuõrttsäämas

Nuõrttsääʹmǩiõllsaž äiggpoddsaž saaǥǥ

Nuõrttsääʹmǩiõllsaž äiggpoddsaž saaǥǥ. Tuåimteejen Sara Wesslin da Erkki Gauriloff.

Jaksot

  • Saaʹmi siidsååbbar lij säʹmmlai juʹn tuâʹlljõž ääiʹjin rajjum mieʹrreemväʹldd, mõõzz vuäʹssâʹtte sääʹm siidi oummu da siid puärrsõmâs leʹbe saaʹmi ouddooumaž. Leâʹša måkkam tuâǥǥaz tän jiijjâsnallšem såbbrin da måkkam miârkktõs siidsåbbrest lij leämmaž ääiʹji mieʹldd?
    Sonja Tanhua lij juʹn kuälmad eeʹjj ǩeeʹrjtam da tuʹtǩǩääm nuõrttsäʹmmlai siidsåbbar historia. Tuåimteejen Sara Wesslin. Haastattelu on osittain suomeksi.

  • Pâi koolm neäʹttel mättʼtõõzz mâŋŋa nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur mättʼtõõđi mainste jurddjees pirr, måkkam lij mättʼtõõllâd sooǥǥ ǩiõl. Muädd eeʹjj mâŋŋa Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzz lõõnjin da kuuʹlmin eʹpet kuulâk nuõrttsääʹmǩiõllsaž maintummuž. Täk mättʼtõõđi lie jeäskka muädd kuälmad neäʹttel looǥǥmen vaarvuâlaž nuõrttsääʹmǩiõl. Tä´st kuulak puk sij ju´rddji pirr. Tuåimteejen Sara Wesslin.

  • Ortodoksla sieʹbrkååđ-i mieʹrr occne da aaʹrhelkååʹdd-i raajid taʹrǩǩeed. Oođummuž puätt eeʹjj 2020 aalǥâst jos puk mõõn plaani mieʹldd. Sääʹmjânnma tät vuäitt miârkkšõõvvâd kappeli sieʹbrkåʹdd mall, tän mieʹldd tääiʹben leʹčči papp da jaakân tuâjjpaar, tuâjjǩiõlan seeʹst leʹčči sääʹmǩiõll. Lappi sieʹbrkåʹdd lij tueʹjjääm ehdtõs täʹstt ceerkavsåbbra da tuʹmmstõk feʹrttješ-i pueʹtted skamm-mannust.
    Kuvddal Âʹvvel mäʹtǩǩpapp eʹčč Rauno Pietarinen mainnâz.

  • Nuõrttsäʹmmla lie mââimõš iiʹjjin jeänab âânnškuättam sääʹmpihttsid. Tät kuâsttai sääʹmšõddmõõõžžin, koʹst nuõr lie teävvõõttâm määŋg eunnsaž kuurtid, kååutid da määccǩid. Tän aainâs čeʹvetjääuʹrneǩ Kaisa Vuolukka lij hoʹhssjam ǩiõtt-tuâjaid kuärreeʹl. Vuolukka lij kuärram tiʹlljummšest tän eeʹjj ääiʹj juʹn lååiʹmet sääʹmmääccǩid. Jååʹttep õõutâst tuåimteei Sara Wesslinin tuejjeed peʹsserhiârvid.

  • Čeʹvetjääuʹr nuõrr da ânnjõž ääiʹjest Ruäʹvnjaarǥâst jälsteei Jasmin Semenoff teävââtt jiânnai sääʹmpihhtsid. Niõđ kuurta da kåʹhtt jåʹtte pâi mieʹldd, ko son jåått sääʹmšõddmõõžžin. Ođđ sääʹmpihttâz leʹčči juʹn miõlâst. Tuåimteejen Sara Wesslin.

  • Rääʹsstieʹtti Ritva Kytölä tobdd puârast Sääʹmjânnam raaʹzzid da mõõnnalla ââʹnned tõid ouddmiârkkân čeest. Tuåimteejen Sara Wesslin. Mainstâʹttmõš lij lääddas. Haastattelu on suomeksi.

  • Jieʹlim Čeʹvetjäuʹrr pleässjempääiʹǩest leʹbe tanssilavast säʹmmlai âsstem 30 eeʹjj prääʹzniǩ ääʹjj, ko leäi pappškooul leirr seämma äiʹǧǧ, påʹrǧǧmannust 1979. Mošttjim tõn šuurben da mooččâs päiʹǩǩen. Tuõttvuõđâst tõt jie leämmaš moštt mieʹldd, laaǥǥ ij âânn čääʹcc da šâʹldd leäi čääʹʒʒest temmnam, leša odd äiʹǧǧ lij pueʹttmen Čeʹvetjäuʹrr pleässjempäiʹǩǩ-a.

  • Juätkkjeei sääʹmvaaccruõddâs lij âânn vueiʹnnemnalla Čeʹvetjäuʹrr ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzzâst. Čuäjtõs lij leämmaš äävai jååutjõžpeiʹvv raajast da kannât mõõnnâd ǩiiččad simmna pâʹjjel nellj mettar kokksa juätkkjeei sääʹmvaaccruõddâs. Mainstõõđim Minna Moshnikoff, tän tuâj alttääm ǩiõtt-tuâjjla ouddâl čuäjtõs äävummuš.

  • Pleässjemkrilcc lebe pleässjempäiʹǩǩ lie nåkam pääiʹǩi jooukâst, koin šõʹdde mooštid. Ǩii-ne lij kaunnâm suu jieʹllem rääʹǩǩesvuõtt da nuʹbb mõõntam päänaid tuärram diõtt. Čeʹvetjäuʹrr pleässjempäiʹǩǩ pirr kuullâp Eeva Nykänen vuõssmõs moštt.

  • Pirrõsministeria lij valmštõõllmen väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi loǥstõõǥǥ peeiʹvtõõzz. Jeänmõsân ođđ pääiʹǩ käunnʼje Pâʹjj-Lappi sääʹmvuuʹdest. Peeiʹvteminventâsttmõõžž vuâđald Lääʹddjânnma eʹtǩǩeet õhttsiʹžže 183 väʹlddkååddlanji kaallšõs kueʹstelmvuʹvdded. Väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi lij ehdtuum jeärraz mieʹldd Čeʹvetjääuʹr aassâmkueʹstelm. Siida sääʹmmuʹzei arkeoloog-a Eija Ojanlatva lij leämmaš mieʹldd väʹlddkååʹddlanji kaallšõs kueʹstelmvuuʹdi inventteem tuâjast.

  • Sääʹmǩiõll liinjin lie 12 alttõspäiʹǩǩ da mättʼtõõđid vaʹlljee tän mannust. Sääʹmǩiõll uʹčteeʹl Tauno Ljetoff mieʹldd vaʹlljeem tuejjee mainstõõttâm mâŋŋa.

  • Sääʹmvuudškoouʹlʼjemkõõskõõss-a puk sääʹmǩiõll liinj ǩiõssõʹtte. Tän ǩiđđ aanrõš-, tâʹvv- da nuõrttsääʹmǩiõlid lij ooccâm õhttseʹžže 59 oocci, särnn Sääʹmvuudškoouʹlʼjemkõõskõõss rehttor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Måkam ääššid siidsåbbrest ǩiõttʼtõõllâd da ǩii sätte pueʼtted såbbra? Mâiʼd ouddoumaž tuejjad da mõõk lie sääʼmsuåvtõõzz? Täid kõõččmõõžžid väʼsttad saaʼmi siidsåbbar ođđ piisar Terhi Harju. Âʹvvelneǩ Tuomas Kiprianoff maainast še suu ǩiõččlâsttmõõžžin siidsåbbrest. Tuåimteei Erkki Feodoroff.

  • Sääʹmkulttuurfond äʹššooumaž Mari Korpimäki da jooʹttiǩeʹrjjpõrtt tuâjjlaž Minna Näkkäläjärvi leʹjje studiokueʹssen Yle sääʹmjânnam tiõrvv vuõlttõõzzâst mââiʹbaarǥ 29. peiʹvv oddeeʹjjmään 2019. Mainnâz leäi nuõrttsääʹm ǩeerjlažvuõtt pirr, nääiʹt sij vaʹstteed kõõjjõõʹzze koon nalla lij nuõrttsääʹm ǩeerjlažvuõtt. Mainnâz lij lääddas, tuåimteei leäi Ontrimiklai Ääʹrhep Erkki Gauriloff.

  • Säʹmmlaž jieʹllikaartoʹhjjeei Katja Gauriloff kuâssad-i Yle sääʹmjânnam tiõrvv vuõlttõõzzâst mââiʹbaarǥ 29. peiʹvv da nääiʹt son vaʹstteed kõõjjõõʹzze lij-a jussi čiist muʹttem suu jieʹllem.

  • Tyttöjen talo, niõđi põrtt raavnjaarǥâst veäʹǩǩted niõđi da neezznid seksuaala viõkkvääʹld vueʹjjin. Noora Wilhelmsson lij niõđi põrtt seksuaala viõkkvääʹld tuâjjla, soiʹttjim suʹnne da nääiʹt mij mainstiim, mainnaz lij lääddas.
    Rovaniemen tyttöjentalo Neiot auttaa tyttöjä ja naisia seksuaaliväkivalta tilanteissa. Noora Wilhelmsson toimii tyttöjentalossa seksuaaliväkivalta työntekijänä, soitin hänelle, puhuimme suomeksi.

  • Julkisuudessa uutisoidaan ulkomaalaisten tekemistä seksuaalirikoksista, miten pienen pohjoisen kunnan lapset ja nuoret kokevat tilanteen, vastaaja on Inarin kunnan nuoriso-ohjaaja Pirkko Mäenpää.

  • Skaidd lij odd musiikkjoukk koon tueʹǩǩen lie Heidi Gauriloff da Niki Rasmus da seeʹst lij iʹlmstõõv laaul nõõmaain poǥoda 25.1.2019 spotify musiikk kääzzkõʹsse, leša tõn vuäitt juʹn kuullâd Yle sääʹm radiovuõlttõõzzin. Soiʹttjim suännaid da nääiʹt vaʹstted Niki Rasmus kõõjjõõʹzze måkam laaul poǥoda lij.

  • Sami rađđi lij jueʹǩǩem kulttuur vieʹǩǩtieʹǩǩid da gájanas orkeʹstter vuäǯǯam 30 000 tâârr kruun vuõssmõs musiikk aʹlbum tuäjjmõʹšše. Gájanas jooukâst lie Hilda Länsman läullai, Erkki Feodoroff basso, Nicholas Francett kitara da Kevin Francett rumbb. Mainstõõđim Erkki leʹbe Ääʹrhep Feodoroff aʹlbum tuâjj pirr.

  • Tän vuõlttõsräidd nõmm lij väinn mâŋŋa da ǩiõttʼtõõllâp sääʹmmeer jieʹllem Vuâđđmädd evakkomäʹtǩǩ mâŋŋa 1945, tõn räjja ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjäuʹrr- leʹbe Njeäʹllemvuʹvdde 1949.
    Sonja Tanhua lij Oulu pââimõš-škooul giellagas instituuttâst tutkkâm arkiivin kaunnum sääʹmsijddsååbbar påʹrddǩeeʹrjid da suu mieʹldd sääʹm-meer aassâm kõskkpoddsaž jeällsõõʹjin leäi valdia da ouddoummi peäʹlest tärkka plaanuum, mainnâz lij lääddas.
    Tät väinn mâŋŋa vuõlttõsräidd lij vueʹss šuurab tuʹtǩǩõshaʹŋǩǩõõzzâst koon arkeoloog-a Eija Ojanlatva lij raajjmen sääʹmmeer kõskkpoddsaž jeällsõõʹji pirr 1945-49. Vaalmâš tuʹtǩǩõs õlmmeed sääʹmaazztummuš 70 eeʹjj prääʹznka õhttvuõđâst Čeʹvetjääuʹrest påʹrǧǧmannust 2019.
    Tuåimteei leäi Ontrimiklai Ääʹrhep, Erkki Gauriloff.

  • Tän vuõlttõsräidd nõmm lij väinn mâŋŋa da ǩiõttʼtõõllâp sääʹmmeer jieʹllem Vuâđđmädd evakkomäʹtǩǩ mâŋŋa 1945, tõn räjja ko šõõddi serddmõõžž Čeʹvetjäuʹrr- leʹbe Njeäʹllemvuʹvdde 1949.
    Katri Jefremoff leäi juʹn nuõrr nijdd, ko son pueʹđi ääkkineen Âʹvvla aassâd mäddvuâlla korsust. Evakko päälǥas äiʹǧǧen suʹst pueʹđi vueʹrbes. Leiʹbb feʹrttai teäʹnʼjed päʹrnnhåiddjen.
    Tät väinn mâŋŋa vuõlttõsräidd lij vueʹss šuurab tuʹtǩǩõshaʹŋǩǩõõzzâst koon arkeoloog-a Eija Ojanlatva lij raajjmen sääʹmmeer kõskkpoddsaž jeällsõõʹji pirr 1945-49. Vaalmâš tuʹtǩǩõs õlmmeed sääʹmaazztummuš 70 eeʹjj prääʹznka õhttvuõđâst Čeʹvetjääuʹrest påʹrǧǧmannust 2019.
    Tuåimteei leäi Ontrimiklai Ääʹrhep, Erkki Gauriloff.

  • Puõʹtti eeʹjj 2019 lij koollam 70 eeʹjj sääʹm aazztummšast Čeʹvetjäuʹrr-, Keväjäuʹrr- lebe Njeäʹllemvuʹvdde. Prääʹzniǩ eeʹjj prääʹznǩeem pirr maainast sääʹmmouddooumaž Veikko Feodoroff.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä