Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa pianotaiteilija Laura Mikkolan elämästä

  • 44 min
  • toistaiseksi

Laura Mikkolan lapsuudenkodissa Haukilahdessa oli pianisti-äidin Steinway, jolla innostunut taiteilijanalku pääsi harjoittelemaan. Koululaisena Laura harjoitteli himokkaasti tuntikausia päivässä, viikonloppuisin jopa viisi. Rakkaus musiikkiin oli polttava.

Laura Mikkola syntyi Helsingissä vuonna 1974, mutta asui sittemmin Espoossa. Perheeseen kuuluivat vanhemmat Jouko ja Marja Mikkola, isosiskot Anna-Maija ja Heidi sekä pikkuveli Jussi. Sisarukset kävivät Helsingin ranskalaisen koulun. Perhe matkusteli kesälomilla usein Ranskassa. Pariisista tuli tuttu kaupunki. Äiti oli tunnettu pianisti, isoäidin isä taas Iitin kanttori, joten musiikkiperinteitä perheessä riitti.

Mielekästä himotreenaamista

Oman kropan hallitseminen ja kova fyysinen kunto ovat soittamisen voiman pohja. Tämän pianisti Mikkola ymmärsi jo 13-vuotiaana, jolloin hän aloitti kurinalaisen, säännöllisen jumpan päivittäisenä rutiinina. Pikkutyttönä hän opiskeli Meri Louhoksen oppilaana, sitten Sibelius-Akatemiassa Tapani Walstan ohjauksessa. Hurja harjoittelu ja palava intohimo muusikkouteen toivat pian konkreettisia tuloksia. Esiintymiskokemusta karttui pienestä pitäen. Opintoja nuori pianisti suoritti myös ulkomailla mm. USA:ssa (Philadelphiassa ja Indianassa).

Virtuoosimaiseksi osoittautunut Mikkola nousi kuuluisuuteen poikkeuksellisen nuorena. Palkintoja rapsahteli tiheään tahtiin. Nuoren taiteilijan Suomi -palkinnon Laura Mikkola sai vuonna 1995, vain 21-vuotiaana, jolloin takana oli vaikuttava voittoputki kansainvälisistä huipputason pianokilpailuista. Samana vuonna hän piti ensikonserttinsa Tokiossa ja jatkoi seuraavana vuonna Yhdysvaltojen suuriin konserttisaleihin. Kaikki maanosat ovat nyt taiteilija Mikkolalle tuttuja ja hän kiertää maailman konserttilavoja leijonanosan vuodesta.

Rooman kautta Pariisiin

Kodista periytynyt rakkaus latinalaiskulttuuriin veivät Laura Mikkolan ensin Roomaan v. 1996, jossa hän viihtyi kolme vuotta kierrellen samalla konsertoimassa eri maissa. Trasteveren tunnelmallinen kaupunginosa oli hänen kotikontunsa ikuisessa kaupungissa. Pian tuttu Ranska veti puoleensa. Pariisin taiteilijaresidenssistä Cité des Arts'ista järjestyi asunto ja samalla ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ranskalaiseen musiikkielämään perusteellisesti.

Mikkola on asunut Pariisissa vakituisesti vuodesta 1999. Kotikaupunginosa on kuulu XVI, lähellä Eiffel-tornia. Siellä hän elelee perheineen. Suomi on kuitenkin hyvin rakas ja taiteilija palaa kotimaahansa mahdollisimman usein. Lauran vanhemmat ovat olleet ratkaisevana tukena lastenhoidossa konserttikiertueiden aikana. Heille Pariisi on aina mieluinen kohde. Siellä ollessaan Jouko-isä lukaisee Figaro-lehden joka aamu ja nautiskelee myös tuoretta patonkia, jonka Laura saattaa kipaista hakemaan kotikorttelin lähileipomon tutulta tiskiltä.

Tyttäret Fredrika ja Melissa ovat vielä melko pieniä. Mikäli mahdollista, he tulevat äitinsä mukaan kiertueille, nauttivat musiikista, uusista kaupungeista ja ihmisistä. Tyttöjen isä on nimeltään Zoubeir Bejaoui, häneltä tyttäret ovat saaneet arvokkaaksi lahjaksi toisen kotikielensä ranskan. Iittiläinen musikaalinen maatiaiskissa Michel on perheen rakas lemmikki. Sen paksut Rahmaninov-tassut tapailevat tottuneesti Lauran flyygelin koskettimistoa - ja saundi on mahtava. Jopa maestro Leif Segerstam on kommentoinut kissan musikaalisuutta...

Ikioma Iitti

Vuodesta 2003 Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Näin yksi unelma toteutui - lapsuuden kesien ja omien isovanhempien kotipaikka saa kehystää huipputason musiikkitaapahtuman. Musiikkijuhlat pidetään aina kesäkuussa, ennen juhannusta. Vuonna 2015 ne osuvat ajankohtaan 10 - 13.6. Ohjelmatarjonta heijastaa Mikkolan laajaa musiikillista näkemystä rohkeine valintoineen. Tapahtuma kerää joka vuosi vahvasti kansainvälisen esiintyjäkaartin ja myös kansainvälisen yleisön. Kohtuuhintaiset liput myydään ennätysajassa. Yle taltioi osan esityksistä areenaan ja lähettää osan Yle Radio 1:ssä suorana.

Laura Mikkola tunnetaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran pianoteosten tulkinnoista. Nerokkaan säveltäjän ja huippulahjakkaan pianistin yhteistyö on ollut maailmanlaajuisesti musiikille merkittävä anti. Pianisti on levyttänyt kaikki Einojuhani Rautavaaran soolopianoteokset. Rautavaara omisti Mikkolalle teoksensa Passionale ja Fuoco.

Mikkolan ohjelmisto on poikkeuksellisen laaja. Perusvalikoimaan kuuluu 63 pianokonserttoa ja lisäksi suuri määrä erilaisia soolonumeroita. Taiteilija kiittää perustaidoistaan opettajaansa Tapani Walstaa, joka "onneksi pakotti" opettelemaan kaikki ulkoa. Tästä on ollut muusikon työssä korvaamaton apu.

Kun Mikkolaa kuuntelee livenä, voi vain ihmetellä kapoisesta, viehkeästä kaunottaresta nousevaa huikeaa voimaa ja sävyjen skaalaa. Taiteilijan persoonasta kumpuava kupliva ilo ja huumori - ja ilmeisimmin kuulu fyysinen kunto - selittävät soittamisen energiaa ja taituruutta . Hauskasti hersyvä nauru on herkässä. Eikä ole ainuttakaan aamua, jolloin 45 minuutin jumppa jäisi väliin. Muutkin liikuntalajit kiinnostavat, kuten juoksu ja uinti. Ihailtavaa ja tinkimätöntä sisukkuutta - menestynyt maailmantähti on selkeästi supisuomalainen!

Palkinnot ja tunnustukset

Ravel-kilpailu Ranskassa 1988, 1. palkinto
Maj Lind -pianokilpailu Helsingissä 1992, 1. palkinto
Unisa Transet -pianokilpailu Pretoriassa 1994, 1. palkinto
Kuningatar Elisabethin pianokilpailu Brysselissä 1995, 2. palkinto

Levytyksiä

Solo piano works by Einojuhani Rautavaara (Naxos, 1999)
Einojuhani Rautavaara’s 1st Piano Concerto with the Royal Scottish National Symphony Orchestra (Naxos)
Einojuhani Rautavaara’s concerto n.2 and 3 “Gift of Dreams” with the Netherlands Radio Symphony Orchestra (Naxos, 2003)
Saint-Saens: Africa / Symphony No. 2 / Symphony in F major Tapiola Sinfonietta. BIS-CD-790
René Gailly, Belgium, (BIS)
Cascavelle, Switzerland: Ravel with M. Philippe Entremont, piano (BIS)
S.Rahmaninov (BIS, 2005)

Lähetykset

  • la 13.6.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä