Eurooppalaisia puheenvuoroja

Kirjeitä huomisen maailmasta vanhemmilleni

  • 14 min
  • toistaiseksi

Ranskalaistoimittaja Dominique Nora tutustui vuoden ajan Silicon Valleyn digitaaliseen ja kaiken muuttavaan tulevaisuuden rakentamiseen. Kirjassaan 'Kirjeitä huomisen maailmasta vanhemmilleni' hän pohtii onko edessämme unelma vai painajainen ja ketkä ovat digitaali-isäntiämme. Ismo Nykänen esittelee ranskalaistoimittaja Dominique Noran näkemyksiä digitaalisuudesta: onko edessä unelma vai painajainen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

Nouvel Observateur -viikkolehden arvostettu toimittaja Dominique Nora on viime vuosina kirjoittanut puolenkymmentä kirjaa kolmannen teollisen vallankumouksen vaikutuksista niin kyberteknologiaan kuin uuteen vihreään teknologiaan. Keväällä 2015 ilmestynyt 'Lettres sur le Monde de Demain a mes parents' on kirjoitettu kahdenkymmenen kirjeen muotoon. Kirjoittaja on 27-vuotias Emile, joka kertoo vanhemmilleen, minkälaista maailmaa Yhdysvaltain länsirannikon Silicon Valleyn korkean teknologian laboratorioissa valmistellaan. Jotta Ranskassa asuvat vanhemmat eivät aivan säikähtäisi, Emile kirjoittaa kirjeensä 'snail-mailinä' eli etanapostina. Siis laittaa kirjeen kuoreen, ostaa postimerkin ja laittaa kirjekuoren postilaatikkoon. On hän toki ollut yhteyksissä valokuvien ja Skypenkin kautta kotiin.

"Rakkaat äiti ja isä, olen ollut täällä San Franciscossa nyt jo puoli vuotta. Aika menee nopeasti. Tiedätte jo, että olen halunnut kertoa teille niistä hyödyistä, joita tällä kulttuurilla täällä on. Löydän niitä joka päivä lisää. Täällä henkinen tila on 'uusi uusi rajamaa', eikä sillä ole juurikaan mitään tekemistä vanhan hyvän Ranskan ja Euroopan kanssa, jotka ovat kovin konservatiivisia verrattuna tähän. Nyt olen nähnyt kirkkaasti sen maailman ja tulevaisuuden, jota Silicon Valleyn ihmiset meille haluavat rakentaa. He ovat vakuuttuneita siitä, että he haluavat kaiken muuttavilla keksinnoillään parantaa elämäämme, sen kaikilla osa-alueilla. He näyttävät rehellisesti uskovan, että edistys on väistämätöntä ja että se kiihtyy lakkaamatta ja tekee maailmasta paremman. He vakuuttavat, että kaikki ihmisyyden suuren ongelmat voidaan ratkaista kerralla tieteen, teknologian, high-techin ja kekseliäisyyden voimin. Valaistuimmat heistä uskovat kykenevänsä voittamaan jopa kuoleman."

Dominique Nora kertaa tämän unelman historian: Mooren laki jo puolen vuosikymmenen ajan antaa aina puolentoista vuoden päästä meille kapasiteetiltaan kaksinkertaiset tietokoneet samalla hinnalla. 1980-luku toi mikroinformatiikan, seuraava vuosikymmen internetin ja nyt mobiili-informaatio on voimissaan. Vasta kymmenen vuotta on puhuttu 'vihreästä teknologiasta', 'biotekniikasta' ja 'nanoteknologiasta'. Kuten vuoden Silicon Valleyn vauhtia tarkastellut Emile vanhemmilleen antaa ymmärtää, molekyyliportaikon salat aukeavat, robotit tulevat työmarkkinoille, keinotekoisen älyn uskotaan ylittävän ihmisälyn rajat. Nälkä, köyhyys, vedenpuute, ilmaston lämpeneminen, sairaudet, vanheneminen ja niin edelleen tulevat ratkaistuiksi. Kaikesta olevaisesta kerätään kaikki tieto ja sen pohjalta maailma paranee. Se on asian toinen puoli. Toinen puoli on kysymys sivilisaatiosta. Kolmen vuosikymmenen päästä siis syödään synteettisiä pihvejä ja juustoja? Teknolääketiede luo 'parannetun' ihmisen? DNA:n purku voittaa sairaudet? Vanheneminen loppuu? Lapset valitaan luettelosta? Mitä tehdään koulutetuilla ihmisillä? Minne joutaa virkamiehistö kun hallintoa pyörittää high-tech? Yliopistot joutuvat kriisiin kun Massiiviset Avoimet Online Kurssit korvaavat globaalisti kampukset ja opiskelu on ilmaista?

"Rakkaat vanhempani, hyvään vaiko pahaan? Kysyn sitä täällä joka päivä ja muutan mielipidettäni koko ajan. Ja se on minun sukupolveni, joka tästä päättää. Ja kyllä tätä on mielestäni pohdittava eurooppalaisesta arvopohjasta, sillä tätä tanssia ohjaavat amerikkalaiset. He ovat luoneet jättiläiset, jotka ottavat tästä voitot. Otetaanpa vaikka tämä nelipäinen kuuluisa hirviö, GAFA - siis Google, Amazon, Facebook ja Apple. Nämä monikansalliset ovat tulleet niin rikkaiksi, vaikutusvaltaisiksi ja ylimielisiksi, että ne vaarantavat jo valtiot ja syrjäyttävät ne. Suurimmalle osalle yrittäjistä Silicon Valleyssa hallitukset, 'Big Government', on este, joka pitää voittaa. Hallitukset ovat kiusankappaleita ja siten seuraava teollisuus, joka on saatava epätasapainoon. Nyt jo näyttää siltä, että maailman uudet isännät vaikuttavat poliittisiin johtajiin joko lobbaamalla tai jo tapaamalla valtionpäämiehiä kasvokkain. Vähän niin kuin espanjalaisvalloittajat azteekkijohtajien luona."

Dominique Noran kirja huomisen maailmasta kertoo siis kehityskuluista joilla on plussansa ja miinuksensa. Kanadasta hän on löytänyt suureen suosioon ja kannatavuuteen johtaneita start-upeja urbaanista elintarviketuotannosta. Kerrostalot on valjastettu kauko-ohjatulla huipputeknologialla vihannesten ympärivuotiseen viljelyyn. Vertical farming eli kerrosviljely LED-valojen avulla sallii periaatteessa salaatinkasvatuksen huonekalujen laatikostoissa. Hyönteisten käyttö elintarvikkeena leviää väistämättä myos läntisiin menuihin. Maailman elintarvikejärjestö FAO sanoo tuoreessa raportissaan tämän olevan yksi avaintekijöistä maaperän ja luonnon moninaisuuden säilyttämiseen, kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja elintarvikkeiden hinnannousun pysäyttämiseen. Jo puolentoista vuosikymmenen ajan elintarviketieteen kehitystä ympäristönäkökulmasta ja eläinproteiinien korvaamista on voinut seurata Public Library of Science -julkaisusta ilmaiseksi. Siitä on tullut todellinen kilpailija Nature- ja Science -klassikoille. Ranskalaistoimittaja arvioi, että koko maatalous- ja elintarvikejärjestelmä on jo pysäyttämättömästi rakentumassa uudelleen eikä bioteknologia- tutkijoiden ja yrittäjien työ laboratoriopihveistä ja -juustoista ole lainkaan utopiaa. Hollantilainen Palo Altossa tyoskentelevä Mark Post on jo tehnyt naudanlavan lihaskuitujen kantasolujen kasvattamisella mainiota jauhelihaa. Hinta on vielä kovin korkea, mutta tavoite selvä. Modern Meadow -yritys puolestaan on lähellä läpilyöntiä eettisen eläimennahan tuomisesta muotimaailman hitiksi. Synteettinen juusto on tekeillä Oaklandissa kahdessa laboratoriossa; ja tavoite on korvata lehmänmaito synteetisen biologian avulla ja se saadaan aikaan leipurien hiivasta ja lehmien tai naisten DNAsta ja maitoproteiinista. Maitotehtaassa lisätään ruokaoljyä, vettä ja sokeria - ja synteettisen biologian juusto on tarjottimella.

"Tervehdys äiti ja isä, täällä tehdään mahdotonta mahdolliseksi. Yhdet muuntelevat bakteereja, leviä ja hiivoja lääkkeiden tai polttoaineiden valmistamiseksi. Toiset muuttavat ne koneiksi siivoamaan valtameriä tai bioantureiksi, jotka kertovat käytetyn veden lyijy- tai arsenikkipitoisuuksista. Jotkut haluavat muuntaa ne "biologisiksi kovalevyiksi", jotka kykenevät säilömään DNA:hansa valtavia informaatiomääriä. Vain muutama vuosi sitten nämä samat nerot sanoivat tämän olevan ehdottomasti mahdotonta. Tämän uuden tieteenalan, synteettisen biologian, idea on yksinkertainen. Se on sähköoppia a la biologia. Kun ennen biologit opiskelivat elävien organismien monimutkaisuutta, nyt haetaan kaiken yksinkertaisuutta. Se on kuin että biopalaset ovat kuin Lego-palikoita. Sovellutukset tulevat lääketieteeseen, energiaan, teollisuuteen, elintarvikkeisiin ja ympäristöön. Alan guru on Tom Knight Massachusettsin teknologiayliopistosta. Hän ei koskaan ole opiskellut biologiaa ja haluaa valmistaa uusia hyödyllisiä biologisia tehdaslaitteita. Hänen johdollaan on jo rakennettu valtavaa alan suunnitteluinsinöörien Datakirjaa. Se on työkalulaatikko, josta saa kopiot alkuperäisestä DNA:sta sähköpostitse. Näin pääsee kokoamaan kuin design -työnä genomeja uusiin käyttötarkoituksiin. Muistattehan, että ihmisen genomi purettiin vasta vuonna 2000. Vuonna 2010 tämä synteettisen biologian ikonimainen tutkija Craig Venter loi ensimmäisen lisääntymiskykyisen synteettisen solun. Hän sanoi tuon jälkeen vastanneensa kysymykseen, onko hän astunut Jumalan tilalle, että "suoraan sanoen näytettyämme Jumalan tarpeettomuuden uuden elämän luomisessa kokeemme yhteydessä, luulen että vastaus on ...kyllä.""

Todellisina ajatushautomoina, jopa tulevaisuuslahkoina Dominique Nora pitää sanfranciscolaista Cumbrian Genomics -yhtiotä ja Singularity Universitya Kaliforniassa. Ensimmäisen mukaan kolmenkymmenen vuoden sisällä kuka tahansa intialainen vähänkin asiaan vihkiytynyt kaveri kykenee rakentamaan DNA:ta jopa siihen malliin kuin Spielberg Jurasic Parkissa teki. Tai vieläkin pidemmälle eli luomaan kokonaan uusia lajeja. Tämän mahdollistaa Mooren laki, eksponentiaalinen DNA-teknologian vauhti ja tutkimuksen hintojen romahtaminen. Singularity Universityn puuhamiehet Ray Kurzweil ja Peter Diamandis ovat asettaneet itselleen messiaanisen tehtävän opastaa maailman johtajat hyväksymään mahdollisuuden kaikkien ongelmien voittamisesta. Lääketiede, rahoitus, teollisuus ja niin edelleen saadaan kaikki eksponentiaaliseen kasvuun siten, että lopulta noin vuoden 2045 tienoilla koneesta tulee ihmista älykkäämpi. Transhumanismi eli ihmisen ja koneen liitto on valmis. Nanorobotit hoitavat terveyttämme, bioniset proteesit korvaavat vanhat ja kuluneet nivelemme ja aivojamme ruokkii keinotekoinen äly. Brittiläinen kyberneetikko Kevin Warwick on vieläkin radikaalimpi.

"Ne jotka päättävät jäädä humaaneiksi, siis vain inhimillisiksi ja kieltäytyvät kehittämästä itseään ovat vakavasti vammaisia. He muodostuvat ali-lajiksi ja heistä tulee tulevaisuuden simpansseja."

NBIC on kirjainyhdistelmä nanoteknologiasta, bioteknologiasta, informaatioteknologiasta ja kognitiivisista tieteistä. Näiden tieteiden integraatio tapahtuu juuri nyt, kirjoittaa ranskalaistoimittaja. Hänen mukaansa Yhdysvallat on ylivoimainen tämän kehityksen moottorina. Esineiden internet ja 3D-tulostus ovat vasta alkua. Ja kaiken takana kurkkii Google. Siitä kun Larry Page ja Sergei Brin unelmoivat organisoivansa kaiken tiedon universaalisesti jokaisen käyttöön on ainakin ajatuksellisesti kulunut jo kauan. Nyt GoogleX-laboratorio tähtää kaiken muuttamiseen. Tytäryhtiö Calico tavoittelee imisiän pidentämistä 20:llä vuodella vuoteen 2035 mennessä - ja lopulta kuoleman ongelman ratkaisemista. Tämän rinnalla sotateknologian muuttuminen, tuhansien satelliittien yhä nopeampien yhteyksien luominen kaikkine palveluineen tai lääketieteen positiiviset harppauksenomaiset edistysaskeleet ovat etiikan kannalta pikku-juttuja.

"Hyvät vanhempani, positiivisista argumenteista ei ole puutetta, Esimerkiksi edulliseksi tulevalla ihmisgenomin geneettisen koodin tutkimustulosten siirtämisellä vaikkapa syovänhoitoon , voidaan syopiä täsmähoitaa kuin mitä tahansa kroonisia sairauksia. Puhumattakaan keinoelimistä ja kantasolututkimuksen tuloksista. Kaikki tulee helpoksi ja halvaksi. Mutta kun Googlen Kurzweil kollegoineen haluaa laittaa google -sirun aivoihimme, puhutaan transhumanistien unelmasta. Haluavatko he parantaa kognitiivisia kykyjämme, ymmärtää uniamme, parantaa moraaliamme vai poistaa päänsäryt, tehdä meistä tehokkaampia, kymmenkertaistaa tuntemuksemme vaiko poistaa meistä epävarmuutemme ja tehdä meistä ... täydellisiä ? Nyt jo Kiinassa 156 konetta sekvenssoi DNA:ta loytääkseen ylivertaisen älyn genetiikan. Tutkija Zhao Bowen on vakuuttunut, että jonkin ajan kuluttua hän voi esittää vanhemmille, jotka ovat tehneet hedelmöityksen laboratoriossa, geenitestin tuloksen siitä, mikä heidän hedelmöittämistään sikiöistä on kaikkein älykkäin. Tervetuloa eugenismi..."

Kirja 'huomisen maailmasta' päättyy Silicon Valleyn isäntien kovaan kritiikkiin. Talousnobelisti Friedmanin poika Patri toteuttaa tosissaan omaa unelmaansa. Meren päälle rakennettavaa 'uuden sivilisaation kaupunkia', jonne halvantuneet poliittiset järjestelmät eivät ulotu eikä kukaan estä vapauttamasta 'ihmissuvulle luontaisesti kuuluvaa geneettistä neroutta'. Riski-kapitalisti Tim Draper puolestaan haluaa jakaa Kalifornian kuuteen osaan ja Silicon Valleysta tulisi kokonaan autonominen osavaltio. Kirjamme kirjoittaja Dominique Nora sanookin digitaali-isäntien ja Googlen johtajien etunenässä uskovan teknologian kaikkivoipaisuuteen ja sen kehittäjinä, he tietävät, mikä on hyväksi humanismille. Kun Google ja Apple hallitsevat älypuhelinmarkkinoita 90-prosentisesti ja valtaosaa kaikesta digitaaliteknologiasta, mikseivät ne voisi hallita politiikkaakin. Nora arvioi, että eurooppalainen keskustelu poliitikkojen parissa on lapsenkengissä. Sunnuntain kauppojen aukioloajat tai muut arjen sääntelyt ovat kaukana siitä mitä sellaiset digitaaligurut kuin Page, Brin, Thiel, Zuckerberg tai Bezos ajattelevat. Big Datan ja algoritmien omistamisella he näkevät, ettei vapaus ole yhteensoveltuva demokratian kanssa. Kirjan loppu on Noran kuvitteelisen Emile -nuorukaisen isän vastaus poikansa huoliin tulevaisuudesta.

"Rakas Emile, kiitos asioista joita en tiennyt. Monet kuvaamasi riskit ovat todellisia. Esineiden internet voi helposti manipuloida meidät. On syntynyt mittaamisen mania, jolla meidät määritellään näkyviksi, tuottaviksi ja valvottavissaoleviksi. Emmekä tiedä tarkalleen, miten meistä kerättyjä tietoja käytetään. En haluaisi paholaistaa Googlea, vaikka meistä on tullut heidän tuotteitaan eikä toisin päin. Meillä on kuitenkin edelleen valinnanvapaus ja he tietävät sen. Valtiotkin alkavat herätä, vaikka niillä onkin kollektiivinen heikkous. Jos kaikki 28 EU:n jäsenmaata harmonisoisivat veropolitiikkansa, kilpailusääntonsä ja tietosuojansa, se asettaisi suurille yhdysvaltalaisille digitaalitoimijoille selkeät ehdot. Poliitikkojen olisi kuitenkin hyvä vierailla Silicon Valleyssa, koska muuten saattaa käydä niin että lastenlapsemme elävät useiden satojen vuosien ikäisiksi, mutta eivät ole yhtään sen onnellisempia kuin me. Toisaalta onneksi rakkaus, empatia ja ihmisten solidaarisuus eivät tottele Mooren lakia. Ihmismieli ei kehity samassa vauhdissa eivätkä digi-isännät voi sille mitään. Itseäni huolestuttaa eniten kuitenkin kaksi asiaa digitaalikehityksessä; toinen on työ. Työllisyyden suhteen olemme ajautumassa poliittiseen umpikujaan. Valtioiden reformeja ei saada aikaan, kun ei tiedetä, mitä koulutetuille virkamiehille tehtäisiin ja jos teknologia hoitaa 80 prosenttia töista, mitä tehdä. Ja rikkailla on varaa kalliisiin vakuutuksiin ja pääsyyn biostrategian hoitopalveluihin. Tämä jo luo erilaisia eettisiä arvoja."

Ismo Nykänen

Kirja: Dominique Nora; 'Lettres sur le Monde de Demain a mes parents'; Grasset. 2015. 218 s.

ISBN: 978-2-246-85688-7

 

Lähetykset

  • la 20.6.2015 17.44 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Reformaation juhlavuonna Berliinissä rukous on politiikkaa.
    Kirkko on poliittinen instituutio. Kristittyjen on tartuttava toimeen ja puolustettava ihmisoikeuksia selkä suorana, sanoo saksalaisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske.
    Berliiniläisen evankelisen seurakunnan aktiivijäsen Peter Steudtner pidätettiin terrorismista syytettynä Turkissa. Kotiseurakunta käynnisti ympäri Saksaa levinneen rukouskampanjan syyttömänä vankilassa viruvan, kansainvälistä työtä tekevän ihmisoikeusaktivistin vapauttamiseksi.
    Peter Steudtner pääsi palaamaan kotiin, mutta samalla käynnistyi teologinen keskustelu siitä, miten rukous tässä pahassa maailmassa oikein toimii?
    Toimittaja on Jorma Mattila ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Ranskalainen kansantalous- ja sosiaaliteoreetikko Jacques Attali kertoo, mitä on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä.
    Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee ranskalaisen Jacques Attalin uusinta ´Finalment après-demain!´ - teosta. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on tehty vuodesta 1982 saakka ja Pirkko Peltonen-Rognoni on tehnyt pitkälti yli 200 puheenvuoroa. Tämä on hänen viimeisensä.

  • Ranskan nuori presidentti Emmanuel Macron tunnusti jo ennen kevään 2017 presidentivaaleja, että yksi hänen inspiraationsa oli Napoleon ja hänen kykynsä rakentaa valtio ja sen hallinto. Ranskalaisjournalisti Jean-Dominique Merchet'n uutuuskirja 'Macron Bonaparte' on poliittis-filosofinen essee Macronin noususta valtaan ennalta suunnitelluin napoleonilaisin keinoin. Kirjan esittelee Ismo Nykänen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Leijuuko Euroopan yllä nationalismin aave? Juha Kulmanen esittelee katalonialaisen Javier Ruiz Portellan näkemyksiä nationalismista. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2001.

  • Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto. Tämän Utopian ääniä -sarjan viidennessä teoksessa ‒ Vremja Sekond Hend ‒ Aleksijevitshin haastateltavat tuovat moniäänisesti esille hämmennyksensä, jopa epätoivonsa, elämästä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Selvitystyötä menneisyydestä ei ole tehty ja Homo Sovieticus on yhä voimissaan, vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on yli neljännesvuosisata. Airi Leppänen esittelee valkovenäläisen Nobel-kirjalija Svetlana Aleksijevitsin uusinta teosta ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Kristiina Koivunen esittelee ruotsalaisen turvapaikkajuristin Viktor Banken uutta teosta ´Andrum`. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Saksa ja Ranska ovat nyt valmiita yhdessä ottamaan johtoaseman EU:n kehittämiseksi. Suomella voisi saksalaisdiplomaatin mukaan olla merkittävä rooli Ukrainan konfliktin avaamisessa.
    Wolfgang Ischingerin tapasi Münchenissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Mitä Espanjalle on tapahtumassa 40 vuotta demokratiaan siirtymisen jälkeen?
    Syvissä poliittisissa riidoissa kummittelevat taas 1930-luvun haamut. Katalonian
    itsehallintoalueen separatistijohto uhkaa perustaa oman valtion, joka voi johtaa
    koko Espanjan hajoamiseen.
    Tunnettu politiikan kommentaattori Fernando Ónega on seurannut kotimaansa
    demokratian kehitystä alusta asti läheltä.

    Jyrki Palo esittelee espanjalaisen kirjailijan ja toimittajan Fernando Ónegan uutta teosta. Näytteeet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuosikausia kaikkinaiset hälytyskellot ovat kertoneet meitä uhkaavista vaaroista. Ranskalainen esseisti Jacques Lecomte kirjoittaa kuitenkin uutuuskirjassaan 'Maailma voi paljon paremmin kuin voisitte sitä uskoakaan', että niin terveyden alalla, koulutuksessa, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, ympäristössä kuin väkivallan vähenemisessä ihmiskunta on ottanut harppauksenomaisia askeleita parempaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Miksi neuvostojoukot hyökkäsivät Afganistaniin vuonna 1979, millaisia seurauksia vuoteen 1989 jatkuneella sodalla oli Neuvostoliitossa ja miten se näkyy Venäjän nyky-yhteiskunnassa? Millaisia vaikutuksia Afganistanin sodalla on ollut kansainvälisellä areenalla ja millaisia yhtymäkohtia sillä on USA:n Vietnamin sotaan?

    Muun muassa näitä kysymyksiä eri alojen huippututkijat pohtivat uutuuskirjassa ”Sovietnam – Die UdSSR in Afganistan 1979–1989”, jota tarkastelee toimittaja Airi Leppänen.
    Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Juha Kulmanen esittelee norjalaisen professorin Thomas Hylland Eriksenin ajatuksia hitaasta ja nopeasta ajasta. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2002. Eurooppalaisia puheen- vuoroja on lähetetty 35 vuoden ajan.

  • Yksi suurista Euroopan yhdentymisen rakentajista, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing suomii kovin sanoin EU:n nykytilannetta.
    ”Eurooppaa vaivaa poliittisen johtajuuden puute. Britannian ero oli jo ennalta nähtävissä ja EU:n tilannetta selkiyttävä tapahtuma. Nyt euroalue siirtyy 20-30 vuodessa yhteiseen budjetti- ja veropolitiikkaan”, sanoo vuonna 1926 syntynyt, todellinen pitkän linjan Eurooppa-visionääri.
    Jorma Mattila haastattelee Giscard D´Estaingia ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on lähetetty vuodesta 1982 ja sitä tuottaa Juha Kulmanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Euroalueen toiseksi suurin maa Ranska elää edelleen yli varojensa. Entisen suurpankin pääjohtajan Jean Peyrelevade`in tuoretta kirjaa esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuonna 1966 Torontossa, Kanadassa virolaisperheeseen syntynyt Andres Kasekamp on Baltian politiikan professori Tarton yliopistossa. Kasekamp, joka on asunut Virossa jo kaksikymmentä vuotta julkaisi vuosi sitten Baltian valtioiden historiaa vertailevan teoksen A history of the Baltic States.

  • EU:n viisaiden neuvoston puheenjohtajan ja Espanjan entisen pääministerin Felipe Gonzálezin uuden toeksen ´Mi idea de Europa` esittely. Toimittajana on Juha Kulmanen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä