Mikä maksaa?

MIT-professori Bengt Holmström: ”Suomessa pitää satsata start-up –yrityksiin”

  • 52 min
  • toistaiseksi

Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professori Bengt Holmström sanoo, että Suomessa pitää nyt satsata nuorten pyörittämiin uusiin yrityksiin. Vaikka start-up- yritykset ovat vielä pieniä, ne voivat nykyaikana kasvaa nopeasti taloudellisesti merkittäviksi.

Amerikkalaisen huippuyliopiston talousprofessori on sitä mieltä, että Suomessa ei ole nyt elvytyksen aika. Koska talouden ongelmat johtuvat siitä, että koko maailman talous on asettumassa uuteen asentoon, ei elvytys ole oikea ratkaisu talouden kohentamiseksi, Holmström sanoo.

"Se voisi olla pieni kipulääke mutta se ei ratkaise Suomen talouden ongelmia. Nyt tarvitaan väistämättä rakennemuutoksia."

Bengt Holmströmin mukaan maailman taloudessa on meneillään megaluokan murrosjakso. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys vaikuttavat talouteen ja elämäämme enemmän kuin osaamme aavistaakaan. Digitalisaatio tuottaa sekä ratkaisuja että myös suuria ongelmia, mutta se on väistämätön ja Suomenkin on oltava siinä mukana.

Holmström on sitä mieltä, että ilman digitalisaatiota koko globalisaatioita ei olisi tullut siinä laajuudessa kuin mitä se nyt on.

"Digitalisaatio muuttaa kaiken. Kaikki on organisoitava uudelleen: yritysten täytyy oppia uuden toimintatavat, politiikan pitää toimia uudella tavalla ja ihmiset joutuvat toimimaan uudella tavalla."

Digitaalisaatio ei ole tällä hetkellä kenenkään hallussa, korostaa Holmström:

"Digitalisaatio tulee vielä tuottamaan sekä suuria voittajia että suuria häviäjiä."

Holmströmin mukaan yksi digitalisaation seuraus voisi olla se,  että raha muuttuu kokonaan digitaaliseksi.  Se mullistaisi koko kaupankäynnin.

"Mutta Suomen pitää olla mukana digitalisaation eturintamassa ja sillä on siihen hyvät mahdollisuudet."

Lue myös:

Yle Uutiset: Suomalainen Bengt Holmström on saanut talouden Nobel-palkinnon yhdessä professori Oliver Hartin kanssa

Lähetykset

  • to 25.6.2015 10.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Suomen veroaste on noin 42 % eli kerättyjen verojen määrä on 42 prosenttia bruttokansantuotteesta.
    Hyvän verotuksen ominaisuuksia ovat mm. yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus ja ennustettavuus. Miten hyvin suomalainen verotusjärjestelmä täyttää nämä kriteerit? Juho-Pekka Rantalan vieraana on verotukseen perehtynyt tietokirjailija Simo Sipola.

  • Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii?
    Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde?
    Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Ylen Docstop perusti kolmen ammattihakkerin ryhmän, joka näytti, miten helppoa on murtautua vaikkapa asunto-osakeyhtiön verkkoon ja ohjata etänä erilaisia asioita, miten tehdä identiteettivarkaus tai saada auton tietokone sekaisin. Miten hakkereilta pitäisi suojautua? Siitä puhutaan ohjelmassa Mikä maksaa?, jossa vieraina tietoturvakonsultti Laura Kankaala F-Securesta, johtava asiantuntija Ilkka Sovanto Traficomista sekä Liiketoiminnan kehityspäällikkö Antti Koskinen Fidelix Oy:stä.

  • Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Ruotsin elintarvikevienti on EU-aikana kolminkertaistunut, kun samaan aikaan Suomen ruokavienti on lisääntynyt vain hieman. Suomeen tuodaan moninkertaisesti enemmän ruokaa kuin mitä meiltä viedään muihin maihin.
    Viikko sitten selvityksensä antanut vuorineuvos Reijo Karhinen pitäää hyvänä tavoitteena elintarvikeviennin kasvattamisen seuraavan vuosikymmenen aikana lähes kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Miten vientiä saadaan kasvatettua?

    Juha Virtasen vieraina ovat MTK.n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja Real Snacksin toimitusjohtaja Arja Kastarinen.

    Kuva: Epa

  • Opettajat ovat huolissaan nuorten huonoista taloustaidoista, kertoo Taloudellisen tiedotustoimiston raportti. Miksi taidot ovat huonot ja miten asiaa voisi korjata?
    Juho-Pekka Rantalan vieraina TAT:n raportin kirjoittanut asiantuntija Eija Seppänen ja Suomen Opiskelija-allianssi OSKU:n puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, joka on itsekin kantapään kautta oppinut taloudenpidon aakkoset.

  • Millainen asuntokauppavuosi tulee vuosi 2019 olemaan? Onko kaupankäynti hidastumassa? Onko asunto yhä hyvä sijoitus? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat Maria-Elena Cowell Kiinteistövälitysalan keskusliitosta, kehitysjohtaja Pekka Ronkainen kiinteistövalitysyhtiö ReMax Suomesta ja pankinjohtaja Sami Vallinkoski asuntorahoittamiseen erikoistuneesta Hypo-pankista. Ohjelman lopussa myös ensiasunnonostajan ABC.

  • Sata vuotta sitten joulukuussa 1918 perustettiin Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ajamaan metsäteollisuuden asiaa. Tarjolla oli propagandaa ja vaalirahaa. Millainen poliittinen vaikuttaja metsäteollisuus on ollut viimeisen sadan vuoden aikana? Vieraana on asiaa tutkinut filosofian tohtori Sakari Siltala.

  • Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet? Millaisen perinnön uusi hallitus saa edelliseltä?
    Vieraina ovat Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta

  • Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla.
    Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt.
    Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle? Miten Suomi on varautunut brexitiin?
    Juha Virtasen vieraina ovat johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta ja
    yksikön päällikkö Marjut Akola ulkoministeriöstä.

  • Vuoden viimeisessä Mikä maksaa? –ohjelmassa tutustutaan yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatus mainittiin ensimmäisen kerran koulujemme opetussuunnitelmissa jo 1990-luvulla, mutta mitä se käytännössä tämän päivän kouluissa on? Vastaamassa aiheesta juuri palkittu opettaja Leena Rättyä, koululainen Camilla Tolvanen ja YES-yrittäjyyskasvatusverkoston toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä