Ykkösaamun kolumni

Esko-Juhani Tennilä: Harrasta EU-kuuliaisuutta

  • 5 min
  • toistaiseksi

Euroopan unionin 28:sta jäsenmaasta 19:sta on nyt oikeistolainen hallitus. Sen mukaisesti oikeistopuolueilla on iso enemmistö ministerineuvostojen kokouksissa. Myös EU:n hallitusta vastaava komissio valitaan poliittisin perustein eri maiden hallitusten esityksestä, mistä esimerkkinä oli kokoomusjohtaja Kataisen siirtyminen pääministerin paikalta Brysseliin komissaariksi.

Ei siis olekaan mikään ihme, että nykylinjaisen EU:n ja Kreikan radikaalin vasemmistolaisen Syriza-puolueen johdon käymät neuvottelut Kreikan lainaohjelmasta ovat takkuilleet pahan kerran. 

Kuukaudesta toiseen jatkuneiden neuvottelujen loppuvaiheessa EU vaati Kreikalta leikkauksia myös pieniin eläkkeisiin sekä arvonlisäveron korotusta, mikä nostaisi myös ruoan ja lääkkeiden hintoja. Samalla EU:n taholta torjuttiin Syrizan esitys suurituloisten verojen korottamisesta. 

Kreikan jo kuusi vuotta kestäneen talouskriisin aikana pienituloisten etuuksia on leikattu moneen kertaan ja pienimmät eläkkeet ovat vain 300 euron tasolla. Kreikan eläkeläisistä kaksi kolmasosaa kipristeleekin köyhyysrajan alapuolella. Surkeilla etuuksilla koettavat selvitä myös työttömät, joita Kreikassa on puolitoista miljoonaa, eli 25 % työvoimasta. EU:n vaaditut ostovoimaa edelleen vähentävät leikkaukset lisäisivät edelleen työttömien määrää.

Kreikan viimeksi pidetyissä parlamenttivaaleissa Kreikan pienituloisen kansan ja nuorison tuen saanut Syriza ei hyväksynyt EU:n sopimusesitystä vaan vei sen kansanäänestykseen. Sunnuntainen kansanäänestys osoitti, että kreikkalaisten iso enemmistö on saanut leikkauksista tarpeekseen ja sanoi ei EU:n esitykselle.

Merkille pantavaa on ollut, että Suomen hallitus on Brysselissä tukenut kuuliaisesti Kreikalle määrättyjä uusia leikkauksia. Median kautta on välittynyt se kuva, että Suomen valtiovarainministeri kokoomusjohtaja Aleksander Stubb on kuulunut kaikkein tiukimpiin Kreikan vasemmistohallituksen vastustajiin tylyine "Syzisan kanssa ei enää neuvotella" lausuntoineen. Neuvoteltava kuitenkin on, sillä mitenpä muuten saataisiin aikaan sopimus, jolla on myös kreikkalaisten hyväksyntä.

Myös suomalainen media asettui ennen Kreikan kansanäänestystä tuomaan esille vain EU:n vaatimuksia. Niin lehdissä, radiossa kuin televisiossa asiantuntijoina ovat esiintyneet pankkien ekonomistit jättivät Syrizaa mustatessaan kokonaan sivuun sen, että Kreikkaa ei ole velkaannuttanut Syrizan hallitus vaan aiemmat kokoomuksen veljespuolueen ja  demareiden veljespuolueen hallitukset. 

Kreikan velkataakkaa kauhisteltaessa media ei ole tuonut  esille myöskään sitä, että EU-lainoilla ei ole kunnostettu Kreikan taloutta vaan iso osa lainoista kierrätettiin Kreikan kautta Saksan ja Ranskan pankkien pelastamiseen.  Myös Kreikan aikaisempien hallitusten isot asehankinnat ovat hyödyttäneet erityisesti Saksan ja Ranskan aseteollisuutta.

Brysselin Kreikka-neuvottelujen tapaan Suomen nykyisen hallituksen harras EU-kuuliaisuus tuli näkyviin myös päätöksessä kieltää Venäjän duuman delegaation pääsy Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön Etyjiin parlamentaariseen seminaariin Helsinkiin. Perusteluna oli se, että Venäjän duuman puheenjohtaja Sergei Naryskin ja osa muustakin Venäjän delegaatiosta on EU:n määräämässä matkustamiskiellossa EU-maihin. Siitä huolimatta duuman puheenjohtaja Naryskin on voinut matkustaa Ranskaan, sillä EU:n pakotepäätös mahdollistavat poikkeukset erityisestä syystä.

Kielteisen päätöksen tehnyt ulkoministeri Timo Soini on kertonut, että Suomi kysyi EU-mailta saavatko venäläiset osallistua seminaariin. Miten eri EU-maat Soinin kysymykseen vastasivat, sitä ulkoministeri ei ole suostunut kertomaan. Mediassa olleiden tietojen mukaan Suomen päätös perustui Viron ja Liettuan eihin. Näin nopeasti EU-kriitikosta Timo Soinista on hallituksessa tullut EU:n mallioppilas.

Etyjiin järjestämässä parlamentaarisessa seminaarissa oli tarkoitus muistella 40 vuotta sitten pidettyä, presidentti Kekkosen isännöimää  ETYK-tapaamista ja etsiä samassa "Helsingin hengessä" ratkaisua Ukrainan kriisiin.  Venäjän duuman edustajien puuttuessa Helsingin tämänkertaisesta tapaamisesta tuli torso.

Samalla Suomen ja Venäjän suhteet ajettiin hallituksen päätöksellä huolta herättävään tilaan. Venäjä-asiantuntija Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen näkee on syntynyt tilanne jossa, kuten hän sanoo"kääpiöt hukkaavat jättiläisten perinnön".

 

Esko-Juhani Tennilä 

Ykkösaamun kolumni 7.7.2015

Lähetykset

  • ti 7.7.2015 8.10 • Yle Areena

Jaksot

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä