Kuusi kuvaa

Thomas Elfgrenin kuusi kuvaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin työ Keskusrikospoliisisssa on vienyt hänet ratkomaan suuronnettomuuksia ja henkirikoksia. Sotarikosten ja kansanmurhien tutkinnanjohtajuus on kuljettanut hänet entiseen Jugoslaviaan ja Ruandaan saakka. Hän on myös adoptioisä ja isoisä. Hänet on palkittu avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyllä kai se niin vaan on, että minussa on jonkun tyyppinen taiteilija. Sen minä tiedän, että olen luova, ja kolleganikin minua varmasti niin luonnehtisivat.  Eikä se ole ollenkaan huono asia poliisimiehelle.

Rikosylikomisario Thomas Elfgren syntyi boheemiin taiteilijasukuun ja asui lapsuutensa samassa korkeassa kivitalossa kuin suuri osa sukulaisista. Hän oli isoäidin kullannuppu ja äidin kauhukakara.

Samalla Ratakadulla, jossa asuimme, sijaitsi myös poliisiasema. Ystäväni Stigin kanssa päivittäinen pulmamme oli, mistä saisimme karkkia ja tupakkaa. Stigin kanssa keksimme mennä poliisiasemalle kertomaan asuvamme Kauniaisissa ja tarvitsevamme rahaa bussiin. Poliisi oli meitä viisaampi ja vei meidät linja-autoasemalle ja istutti Kauniaisten bussiin. 

11-vuotiaana alkanut intohimoinen nykyaikaisen viisiottelun harrastus vei nuorelta Thomasilta kaiken liikenevän ajan. Maastoesteratsastus oli silloin yksi lajeista ja lupaus ratsupoliisin paikasta Helsingissä vei urheilijanuorukaisen poliisikouluun. Urheilu kuitenkin jäi ja ensimmäinen työpaikka oli Liikkuvan poliisin palveluksessa. Helsingin rikospoliisin kautta Thomas Elfgren siirtyi pian Keskusrikospoliisiin töihin vuonna 1976.

KRP:ssä Thomas Elfgren on ratkonut suuronnettomuuksia ja henkirikoksia, tutkinut niin järjestäytynyttä, kansainvälistä kuin huumerikollisuuttakin. Tuoreimpia isoja uutisia oli kahden  Jemenissä siepatun suomalaisen vapautusprosessi. Haagin sotarikostuomioistuimen alaisuudessa hän on selvittänyt sotarikoksia tutkinnanjohtajana Kroatiassa alkaen vuodesta 1996. Vuonna 2007 alkoivat kansanmurhan tutkimukset Ruandassa.

Thomas Elfgren eli työkeskeistä lapsettoman miehen elämää, kun yhtenä iltana Ruandassa kaikki kääntyi. Ajatuksen esitti yksi sittemmin Thomasin adoptoimista pojista ilmaisemalla tunteen, joka hänellä oli. Koska nuoret ovat samoista lähtökohdista ja yhdessä kasvaneet, Elfgren ei voinut erottaa heitä toisistaan vaan adoptoi heidät kaikki. Hänestä tuli tyttären ja viiden pojan isä.

Ensimmäisenä isänpäivänä, kun pojat olivat jo kotoutumassa Suomeen, he antoivat minulle lahjaksi mukin, jossa lukee Isä. Siinä on sellaista herkkyyttä, jota usein muistelen. He olivat Suomessa aloittelemassa koulua ja uutta elämää. Muki kertoo kaiken prosessista, joka käytiin läpi. Käytän mukia joka päivä.

Sittemmin Thomas Elfgrenistä on tullut jo isoisä. Hän toimii aktiivisesti muukalaispelon vastaisessa yhdistyksessä ja sai viime vuonna Global family award -palkinnon tunnustuksena avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimittajana Päivi Leino.

Lähetykset

  • la 12.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä