Kuusi kuvaa

Thomas Elfgrenin kuusi kuvaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin työ Keskusrikospoliisisssa on vienyt hänet ratkomaan suuronnettomuuksia ja henkirikoksia. Sotarikosten ja kansanmurhien tutkinnanjohtajuus on kuljettanut hänet entiseen Jugoslaviaan ja Ruandaan saakka. Hän on myös adoptioisä ja isoisä. Hänet on palkittu avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyllä kai se niin vaan on, että minussa on jonkun tyyppinen taiteilija. Sen minä tiedän, että olen luova, ja kolleganikin minua varmasti niin luonnehtisivat.  Eikä se ole ollenkaan huono asia poliisimiehelle.

Rikosylikomisario Thomas Elfgren syntyi boheemiin taiteilijasukuun ja asui lapsuutensa samassa korkeassa kivitalossa kuin suuri osa sukulaisista. Hän oli isoäidin kullannuppu ja äidin kauhukakara.

Samalla Ratakadulla, jossa asuimme, sijaitsi myös poliisiasema. Ystäväni Stigin kanssa päivittäinen pulmamme oli, mistä saisimme karkkia ja tupakkaa. Stigin kanssa keksimme mennä poliisiasemalle kertomaan asuvamme Kauniaisissa ja tarvitsevamme rahaa bussiin. Poliisi oli meitä viisaampi ja vei meidät linja-autoasemalle ja istutti Kauniaisten bussiin. 

11-vuotiaana alkanut intohimoinen nykyaikaisen viisiottelun harrastus vei nuorelta Thomasilta kaiken liikenevän ajan. Maastoesteratsastus oli silloin yksi lajeista ja lupaus ratsupoliisin paikasta Helsingissä vei urheilijanuorukaisen poliisikouluun. Urheilu kuitenkin jäi ja ensimmäinen työpaikka oli Liikkuvan poliisin palveluksessa. Helsingin rikospoliisin kautta Thomas Elfgren siirtyi pian Keskusrikospoliisiin töihin vuonna 1976.

KRP:ssä Thomas Elfgren on ratkonut suuronnettomuuksia ja henkirikoksia, tutkinut niin järjestäytynyttä, kansainvälistä kuin huumerikollisuuttakin. Tuoreimpia isoja uutisia oli kahden  Jemenissä siepatun suomalaisen vapautusprosessi. Haagin sotarikostuomioistuimen alaisuudessa hän on selvittänyt sotarikoksia tutkinnanjohtajana Kroatiassa alkaen vuodesta 1996. Vuonna 2007 alkoivat kansanmurhan tutkimukset Ruandassa.

Thomas Elfgren eli työkeskeistä lapsettoman miehen elämää, kun yhtenä iltana Ruandassa kaikki kääntyi. Ajatuksen esitti yksi sittemmin Thomasin adoptoimista pojista ilmaisemalla tunteen, joka hänellä oli. Koska nuoret ovat samoista lähtökohdista ja yhdessä kasvaneet, Elfgren ei voinut erottaa heitä toisistaan vaan adoptoi heidät kaikki. Hänestä tuli tyttären ja viiden pojan isä.

Ensimmäisenä isänpäivänä, kun pojat olivat jo kotoutumassa Suomeen, he antoivat minulle lahjaksi mukin, jossa lukee Isä. Siinä on sellaista herkkyyttä, jota usein muistelen. He olivat Suomessa aloittelemassa koulua ja uutta elämää. Muki kertoo kaiken prosessista, joka käytiin läpi. Käytän mukia joka päivä.

Sittemmin Thomas Elfgrenistä on tullut jo isoisä. Hän toimii aktiivisesti muukalaispelon vastaisessa yhdistyksessä ja sai viime vuonna Global family award -palkinnon tunnustuksena avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimittajana Päivi Leino.

Lähetykset

  • la 12.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä