Kuusi kuvaa

Thomas Elfgrenin kuusi kuvaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin työ Keskusrikospoliisisssa on vienyt hänet ratkomaan suuronnettomuuksia ja henkirikoksia. Sotarikosten ja kansanmurhien tutkinnanjohtajuus on kuljettanut hänet entiseen Jugoslaviaan ja Ruandaan saakka. Hän on myös adoptioisä ja isoisä. Hänet on palkittu avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyllä kai se niin vaan on, että minussa on jonkun tyyppinen taiteilija. Sen minä tiedän, että olen luova, ja kolleganikin minua varmasti niin luonnehtisivat.  Eikä se ole ollenkaan huono asia poliisimiehelle.

Rikosylikomisario Thomas Elfgren syntyi boheemiin taiteilijasukuun ja asui lapsuutensa samassa korkeassa kivitalossa kuin suuri osa sukulaisista. Hän oli isoäidin kullannuppu ja äidin kauhukakara.

Samalla Ratakadulla, jossa asuimme, sijaitsi myös poliisiasema. Ystäväni Stigin kanssa päivittäinen pulmamme oli, mistä saisimme karkkia ja tupakkaa. Stigin kanssa keksimme mennä poliisiasemalle kertomaan asuvamme Kauniaisissa ja tarvitsevamme rahaa bussiin. Poliisi oli meitä viisaampi ja vei meidät linja-autoasemalle ja istutti Kauniaisten bussiin. 

11-vuotiaana alkanut intohimoinen nykyaikaisen viisiottelun harrastus vei nuorelta Thomasilta kaiken liikenevän ajan. Maastoesteratsastus oli silloin yksi lajeista ja lupaus ratsupoliisin paikasta Helsingissä vei urheilijanuorukaisen poliisikouluun. Urheilu kuitenkin jäi ja ensimmäinen työpaikka oli Liikkuvan poliisin palveluksessa. Helsingin rikospoliisin kautta Thomas Elfgren siirtyi pian Keskusrikospoliisiin töihin vuonna 1976.

KRP:ssä Thomas Elfgren on ratkonut suuronnettomuuksia ja henkirikoksia, tutkinut niin järjestäytynyttä, kansainvälistä kuin huumerikollisuuttakin. Tuoreimpia isoja uutisia oli kahden  Jemenissä siepatun suomalaisen vapautusprosessi. Haagin sotarikostuomioistuimen alaisuudessa hän on selvittänyt sotarikoksia tutkinnanjohtajana Kroatiassa alkaen vuodesta 1996. Vuonna 2007 alkoivat kansanmurhan tutkimukset Ruandassa.

Thomas Elfgren eli työkeskeistä lapsettoman miehen elämää, kun yhtenä iltana Ruandassa kaikki kääntyi. Ajatuksen esitti yksi sittemmin Thomasin adoptoimista pojista ilmaisemalla tunteen, joka hänellä oli. Koska nuoret ovat samoista lähtökohdista ja yhdessä kasvaneet, Elfgren ei voinut erottaa heitä toisistaan vaan adoptoi heidät kaikki. Hänestä tuli tyttären ja viiden pojan isä.

Ensimmäisenä isänpäivänä, kun pojat olivat jo kotoutumassa Suomeen, he antoivat minulle lahjaksi mukin, jossa lukee Isä. Siinä on sellaista herkkyyttä, jota usein muistelen. He olivat Suomessa aloittelemassa koulua ja uutta elämää. Muki kertoo kaiken prosessista, joka käytiin läpi. Käytän mukia joka päivä.

Sittemmin Thomas Elfgrenistä on tullut jo isoisä. Hän toimii aktiivisesti muukalaispelon vastaisessa yhdistyksessä ja sai viime vuonna Global family award -palkinnon tunnustuksena avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimittajana Päivi Leino.

Lähetykset

  • la 12.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä