Kuusi kuvaa

Thomas Elfgrenin kuusi kuvaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

Rikosylikomisario Thomas Elfgrenin työ Keskusrikospoliisisssa on vienyt hänet ratkomaan suuronnettomuuksia ja henkirikoksia. Sotarikosten ja kansanmurhien tutkinnanjohtajuus on kuljettanut hänet entiseen Jugoslaviaan ja Ruandaan saakka. Hän on myös adoptioisä ja isoisä. Hänet on palkittu avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kyllä kai se niin vaan on, että minussa on jonkun tyyppinen taiteilija. Sen minä tiedän, että olen luova, ja kolleganikin minua varmasti niin luonnehtisivat.  Eikä se ole ollenkaan huono asia poliisimiehelle.

Rikosylikomisario Thomas Elfgren syntyi boheemiin taiteilijasukuun ja asui lapsuutensa samassa korkeassa kivitalossa kuin suuri osa sukulaisista. Hän oli isoäidin kullannuppu ja äidin kauhukakara.

Samalla Ratakadulla, jossa asuimme, sijaitsi myös poliisiasema. Ystäväni Stigin kanssa päivittäinen pulmamme oli, mistä saisimme karkkia ja tupakkaa. Stigin kanssa keksimme mennä poliisiasemalle kertomaan asuvamme Kauniaisissa ja tarvitsevamme rahaa bussiin. Poliisi oli meitä viisaampi ja vei meidät linja-autoasemalle ja istutti Kauniaisten bussiin. 

11-vuotiaana alkanut intohimoinen nykyaikaisen viisiottelun harrastus vei nuorelta Thomasilta kaiken liikenevän ajan. Maastoesteratsastus oli silloin yksi lajeista ja lupaus ratsupoliisin paikasta Helsingissä vei urheilijanuorukaisen poliisikouluun. Urheilu kuitenkin jäi ja ensimmäinen työpaikka oli Liikkuvan poliisin palveluksessa. Helsingin rikospoliisin kautta Thomas Elfgren siirtyi pian Keskusrikospoliisiin töihin vuonna 1976.

KRP:ssä Thomas Elfgren on ratkonut suuronnettomuuksia ja henkirikoksia, tutkinut niin järjestäytynyttä, kansainvälistä kuin huumerikollisuuttakin. Tuoreimpia isoja uutisia oli kahden  Jemenissä siepatun suomalaisen vapautusprosessi. Haagin sotarikostuomioistuimen alaisuudessa hän on selvittänyt sotarikoksia tutkinnanjohtajana Kroatiassa alkaen vuodesta 1996. Vuonna 2007 alkoivat kansanmurhan tutkimukset Ruandassa.

Thomas Elfgren eli työkeskeistä lapsettoman miehen elämää, kun yhtenä iltana Ruandassa kaikki kääntyi. Ajatuksen esitti yksi sittemmin Thomasin adoptoimista pojista ilmaisemalla tunteen, joka hänellä oli. Koska nuoret ovat samoista lähtökohdista ja yhdessä kasvaneet, Elfgren ei voinut erottaa heitä toisistaan vaan adoptoi heidät kaikki. Hänestä tuli tyttären ja viiden pojan isä.

Ensimmäisenä isänpäivänä, kun pojat olivat jo kotoutumassa Suomeen, he antoivat minulle lahjaksi mukin, jossa lukee Isä. Siinä on sellaista herkkyyttä, jota usein muistelen. He olivat Suomessa aloittelemassa koulua ja uutta elämää. Muki kertoo kaiken prosessista, joka käytiin läpi. Käytän mukia joka päivä.

Sittemmin Thomas Elfgrenistä on tullut jo isoisä. Hän toimii aktiivisesti muukalaispelon vastaisessa yhdistyksessä ja sai viime vuonna Global family award -palkinnon tunnustuksena avarakatseisuuden ja monikulttuurisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Toimittajana Päivi Leino.

Lähetykset

  • la 12.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta. Ohjelman toimittajana on Lisa Enckell

  • Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes

  • Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseen. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Marjatta Levannon hänen kotonaan eteläisessä Helsingissä.

  • Erityisesti jazz-laulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys. Toimittajana on Laura Satimus

  • Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä