Tiedeykkönen

Kielestä, sinuttelusta ja teitittelystä

  • 48 min
  • toistaiseksi

Miten puhuttelun käytännöt muuttuvat, ja kenen ehdoilla? Tietoteos "Saako sinutella vai täytyykö teititellä, tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä" avaa monisyistä puhuttelun historiaa. Ohjelmassa käydään myös erikoislääkärin vastaanotolla ihmettelemässä uusinta tekniikkaa, kuten 400 000 kertaa minuutissa pyörivää laserporaa. Matka keskiajan Suomeen päättyy, sarjan viidennessä ohjelmassa tehdään tuliaisostoksia. Toimittajina ovat Seppo Heikkinen, Jari Vaara ja Emilia Cronvall.

Lähetykset

  • ti 15.9.2015 12.09 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Brittiläinen fyysikko Stephen Hawking menehtyi maaliskuussa 76-vuotiaana. ALS-tautia sairastavasta ja puhesyntetisaattoria käyttäneestä Hawkingista tuli aikamme kuuluisin tutkija, jonka sanomisia seurattiin tarkasti.

    Hawking tutki mustia aukkoja ja kosmologiaa ja kirjoitti myyntilistojen kärkeen nousseen teoksen Ajan lyhyt historia. Hänet nimitettiin Cambridgen yliopiston Lucas-professoriksi, tehtävään jossa toimi aikoinaan Isaac Newton. Hawkingin muistoksi pidetään juhlatilaisuus kesäkuun 15. päivänä Lontoon Westminster Abbeyssa, jonne hänen tuhkansa sijoitetaan Isaac Newtonin ja Charles Darwinin hautojen lähelle.

    Emeritusprofessori Mauri Valtonen Turun yliopistosta ja dosentti Claus Montonen Helsingin yliopistosta opiskelivat 1970-luvun alussa Hawkingin kanssa samaan aikaan Cambridgen yliopistossa. He kertovat Tiedeykkösessä kuinka "joutuivat välistä hommiin" Hawkingin vuoksi, muistelevat Hawkingin persoonaa ja arvioivat hänen tieteellistä työtään. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Kuva: EPA/EVERT ELZINGA

  • Pikkuhiljaa potilaan käsite on muuttunut: terveydenhuollossa tutkitaan yhä terveempiä potilaita ennaltaehkäisyn nimissä. Kalifornian yliopiston kardiologian professori Rita Redberg kritisoi ylihoitamista, koska esimerkiksi kuvantamisessa potilasta rasitetaan ylimääräisellä säteilykuormalla.
    Ylihoitaminen selittää myös osaltaan terveydenhuollon kohonneita kustannuksia.

    Rita Redberg kritisoi myös sitä miten helposti ihmisen kehon sisään asennettavat lääketieteelliset laitteet, kuten vaikkapa tekonivelet, pääsevät makkinoille. Niiltä ei vaadita ollenkaan samanlaisia kliinisiä tutkimuksia kuin lääkkeiltä ennen kuin ne päästetään markkinoille.

    Suomen Akatemian kliininen tutkija Kari Tikkinen pohtii lääketieteen epävarmuutta ja kuinka juuri se aiheuttaa helposti liiallista tutkimista.

    Toimittaja Nina Malmberg.

    Kuva: Ken Treloar/Unsplash

  • Israelin valtion perustamisesta tuli kuluneeksi toukokuussa 2018 tasan 70 vuotta. Kehitys, joka lopulta johti juutalaisvaltion perustamiseen, alkoi osana 1800-luvun nationalismia. Ajatus juutalaisista yhtenä kansana, jolla tuli olla oma valtio koki kuitenkin vastustusta myös juutalaisten itsensä piirissä.
    Paikkakaan ei ollut itsestäänselvyys vaan omaa maa-aluetta haettiin Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

    Vastaavasti joissakin uskonnollisissa piireissä valtiollinen Israel ja sen vaiheet tulkitaan suoraan Raamatun ennustusten ja Jumalan tahdon toteutumisen merkkeinä. Tiedeykkösessä juutalaisvaltion syntyhistoriasta puhuvat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja tutkija Timo Stewart. Toimittajana on Ville Talola

    Kuva: Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Exodus-laivalla Euroopasta Haifan satamaan toukokuussa 1947. (EPA/Pinn Hans/Israeli Government press office)

  • Työ, perhe ja harrastukset tuovat iloa, mutta myös kuormittavat ihmistä. Miten pitää huoli tasapainosta stressin ja palautumisen välillä? Tunnistatko sinä milloin viikonloppu ei riittänytkään viikosta toipumiseen?

    Kliininen fysiologi Arja Uusitalo Työterveyslaitokselta tutkii ja hoitaa ihmisiä, jotka kokevat kärsivänsä ylirasituksesta. Kaikki eivät tunnista, missä menee raja jaksamiselle. Tahdosta riippumattoman hermoston kiihdyttävä ja rauhoittava puoli ovat oleellisessa osassa stressin ja levon säätelyssä. Psykologi Johanna Stenberg kannustaa pitämään huolta psyykkisistä voimavaroistaan.

    Mikä rooli on hyvinvointimittareilla, kannattaako mitata itseään? Sairaalafyysikko Jussi Virkkala Työterveyslaitokselta käyttää erilaisia laitteita tutkiessaan, onko uni riittävän palauttavaa? Myös pulssin ja sykevälivaihtelun mittaus voivat antaa tietoa levon ja kuormituksen suhteesta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

  • Sen jälkeen kun Neuvostoliitto ja Yhdysvallat 1950-luvun lopulla ampuivat ensimmäiset satelliittinsa maata kiertävälle radalle, sinne on singottu niitä yli 7000. Toimivia satelliitteja on reilu 1000, joten suuri osa maata kiertävistä kappaleista on nykyisin romua.

    Lisäksi avaruudessa on iso määrä satelliiteista hajonneita metallikappaleita. Yli 10 cm kokoisia roskia on noin 29 000 ja tätä pienempiä yli 166 miljoonaa. Tämä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua.

    Yksi romusatelliitti, joka pitäisi saada pois avaruudesta, on ESAn rakentama kaukokartoitussatelliitti Envisat, joka ammuttiin avaruuteen 2002. Se ehti toimia kymmenen vuotta, kunnes se vaurioitui. Nyt tuo linja-auton kokoinen satelliitti kiertää vaienneena romuna maata polaariradalla, joka on yksi tärkeimmistä ja käytetyimmistä satelliittiradoista.

    Ohjelmassa keskustellaan avaruusromusta laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin kanssa. Hän johtaa kestävän avaruustekniikan ja -tieteen huippuyksikköä, joka etsii ratkaisuja romuongelmaan.

    Yksi mahdollinen menetelmä tehtävänsä toteuttaneiden satelliittien poistamiseen on plasmajarru. Siitä kertoo keksinnön kehittänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Pekka Janhunen.
    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuva: Shutterstock

  • Harva muistaa että Lapin sodan alettua lähes koko Oulujoen pohjoispuolinen Suomi evakuoitiin. Yhteensä noin 150 000 henkeä lähti evakkotaipaleelle. Nuoret tytöt ja pojat kävelivät satoja kilometrejä saattaessaan karjan pois sodan jaloista.

    Ruotsi otti vastaan lähes 60 000 evakkoa. Lapin sodan evakkojen kokemuksia on tutkittu hyvin vähän. Ohjelma jälkipuoliskolla puhutaan myös poltetun Lapin kulttuurisesta Ja henkisestä jälleenrakennuksesta, joka näkyi kuvataiteessa ja ortodoksikirkon jälleenrakennuksessa.

    Haastateltavana ovat tutkijatohtori Outi Autti ja professori Marja Tuominen. Toimittaja on Satu Räsänen.

    Ohjelmassa kuullaan myös Ylen arkiston materiaalia: Vilma Jänkälä ja Meimi Toimela olivat nuorina tyttöinä evakossa Ruotsissa. Heitä haastatteli Untamo Eerola vuonna 1994.

    Kuvassa suomalainen evakkolapsi saa Ruotsin Haaparannassa makeisia: "Karamelli maistuu hyvältä." Haaparanta 19.9.1944.
    SA-kuva

  • Kuu kiurusta kesään, sanotaan vanhassa sananlaskussa. Ihan näin ei taida olla, sillä kiuruja voi jo nyt nähdä pelloilla. Ohjelmassa lähdemme keväiselle linturetkelle katsomaan ja kuuntelemaan, mitkä linnut ovat jo saapuneet talvilomaltaan etelästä. Oppaanamme on lintujen elinympäristöistä väitöskirjaansa viimeistelevä Jyväskylän yliopiston tutkija Matti Häkkilä, joka on myös aktiivinen lintuharrastaja. Keskustelemme bongauksesta, lintulaskennoista ja rengastamisesta. Häkkilä kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa lintulajistoon, pesimiseen ja muuttoaikoihin. Pohdimme myös, miksi lintujen määrä on viime vuosina huolestuttavasti vähentynyt.
    Ohjelman toimittaa Mari Heikkilä.

    Kuvassa nokkavarpunen, jonka toimittaja Mari Heikkilä bongasi ja kuvasi helmikuussa pihansa lintulaudalta. Linnun harvinaisuus selvisi hänelle, kun kymmeniä lintubongareita ilmestyi kiikaroimaan
    lintua hänen kotikadulleen. Eteläinen lintu oli eksoottinen vieras talvisessa Keski-Suomessa.

  • Madagaskarilla oli muutama vuosi sitten ruttoepidemia. Mustasurman tyylinen keuhkorutto tappoi osan sairastuneista. Ihmiskunnan vanhat vitsaukset tuberkuloosi, rutto ja sen serkku lepra eli spitaali ovat vaivoinamme edelleen. Ihminen ei ole niitä nitistänyt. Vain yksi merkittävä tappaja, isorokko, on saatu hävitettyä ihmisten kimpusta. Muiden vaarallisten kulkutautien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne pääse yllättämään.
    Mitä konsteja meillä on käytettävissä, jos antibiootteja sietävä tuberkuloosi alkaa levitä? Siitä ja muistakin tautisista jutuista puhutaan Tiedeykkösessä. Leena Mattila tapasi lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen tämän työhuoneella Helsingin Meilahdessa.
    Ohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

    Kuva: Gloucester smallpox epidemic, 1896
    Wikimedia Commons / Wellcome images

  • ”Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan muun muassa muoveissa käytettävien kemikaalien aiheuttavan terveyshaittoja”. Näin toteaa Kemian professori Tuulia Hyötyläinen Örebron yliopistosta. Hän tutkinut muun muassa muovipakkausten pintakalvoissa käytettäviä perfluorattuja yhdisteitä. Ne voivat olla yksi riskitekijä tietyille kroonisia sairauksille.

    Tampereen teknillisen yliopiston yliopisto-opettaja Ilari Jönkkäri on sitä mieltä, että ilman muoveja maailma olisi tällä väestömäärällä jo nyt kestämättömässä tilanteessa.

    Muovin hajoamista mikromuoviksi sekä pienten partikkeleiden käyttäytymistä ympäristössä selvittelevä mikromuovitutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta katselee muovia erilaisesta näkövinkkelistä: ”Maailmalla on havaintoja, että muoviroskan tai mikromuovin sisältämä ympäristömyrkkyjen määrä voi olla moninkertainen verrattuna muuhun roskaan”.

    Tampereen teknillisellä yliopistolla kehitellään vaihtoehtoisia materiaaleja muoville. Yliopistotutkija Johanna Lahti uskoo, että uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvilla materiaaleilla pystytään tulevaisuudessa ratkaisemaan monia muoveihin liittyviä haasteita.

    Toimittaja Nina Malmberg
    Kuva: Nuorukainen temppuilee muovijätteet peittämällä rannalla Mumbaissa. EPA/Divyakant Solanki

  • Topologiset aineet ovat yksi tämän hetken kovista tutkimusaloista. Tutkijat suunnittelevat ja rakentavat erilaisia topologisia rakenteita, ja tarkoitus on kehittää aineita, joilla on erikoisia sähköisiä ominaisuuksia. Topologisessa eristeessä pinta johtaa sähköä mutta sisus on eristettä. Mielenkiintoinen ilmiö on sähkönjohtavuuden kvantittuminen, mikä tarkoittaa että sähkönjohtavuus saa vain tiettyjä arvoja. Tuleva kvanttitietokone saattaa hyötyä kehitteillä olevista topologisista suprajohteista.

    Topologisille aineille olisi tilausta tulevaisuuden elektroniikassa, ja kauaskantoisena ajatuksena on kehittää komponentteja, joissa ei synny hukkatehoa ollenkaan.

    Topologisista aineista on haastateltavana Aalto-yliopistosta dosentti Teemu Ojanen, joka suunnittelee topologisia aineita kynän ja paperin avulla. Professori Peter Liljeroth puolestaan valmistaa näitä aineita tutkimusryhmineen, ja hän esittelee Aalto-yliopiston nanotalossa tunnelointimikroskooppia, jonka avulla topologisia rakenteita tehdään hyvin hallitusti atomi atomilta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: Tunnelointimikroskooppi Aalto-yliopiston nanotalossa /Sisko Loikkanen

  • Miten haava syntyy ja kuinka haavan paraneminen tapahtuu? Kuinka haavoja - leikkaushaavoja, painehaavoja, säärihaavoja, naarmuja ja muita - hoidetaan parhaiten ja oikein, mitä tekee auktorisoitu haavahoitaja, milloin tarvitaan plastiikkakirurgia? Entä vanhan kansan hoitokeinot, terva, pihka ja piharatamon lehdet - miten niihin pitäisi suhtautua?
    Haavanhoidosta aiheutuvat kustannukset ovat miljoonaluokkaa. Haavojen oikeanlaisella hoidolla säästetään sekä rahaa että potilaiden kärsimystä.

    Tiedeykkösessä haavoista ja haavanhoidosta puhuvat plastiikkakirurgian erikoislääkäri Lea Pulliainen, HUS:in haavakeskuksen erikoislääkäri Kirsi Isoherranen ja auktorisoitu haavahoitaja Marja Vihavainen. Tapaamme haavahoitajan vastaanotolla myös komplisoituneesta haavasta kärsivän potilaan.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: Shutterstock

  • Kosmologien mielestä ensin oli kosminen inflaatio, jota seurasi niin sanottu alkuräjähdys. Mutta mitä oli ennen kosmista inflaatiota? Säieteorioiden pohjalta kummunneen ekpyroottisen mallin mukaan kaikkeus sai alkunsa kahden kolmiulotteisen braanin törmäyksestä. Tällä hetkellä ekpyroottinen malli on ainakin toistaiseksi siirretty syrjään.

    Kosmologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä täsmätieteeksi ja maailmankaikkeuden historiaa pystytään kuvaamaan jo ihmeen tarkasti. Tutkijat ponnistelevat edelleen ja etsivät teorioiden ja havaintojen avulla yhä syvempää ymmärrystä siitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Yhä enemmän on myös noussut esiin ajatus, että maailmankaikkeuksia olisikin useita.

    Kysymyksiin vastaa kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta, toimittajana on Sisko Loikkanen.

    Kuva: Kosminen mikroaaltotausta/ NASA

Klipit

  • Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossa oloaika on kolme vuotta. Rintasyöpää tutkitaan kovasti, mutta tällä hetkellä täsmälääkkeitä eri syöpätyyppeihin on vähän. Miten neljän lapsen äiti Anita on pärjännyt tautinsa kanssa? Valokuva Anita Mäkelä. Levinnyttä rintasyöpää sairastavan Anita Mäkelän työ taideterapiassa.

  • Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä .

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan toisessa osassa kerrotaan neandertalilaisten kulttuurista, elintavoista ja siitä miksi he katosivat. Samalla pohditaan olisiko heitä voinut asua Suomessakin.Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Neandertalinihmisiin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Viidentoista viimeisen vuoden aikana uusien löytöjen ja tutkimusmenetelmien avulla maailmalle on tulvinut päivitettyä tietoa neandertalilaisista, jotka osoittavat monet vanhoista käsityksistä virheellisiksi.Sarjan ensimmäisessä osassa puhutaan siitä keitä neandertalilaiset oikein olivat ja miltä he näyttivät fyysisesti. Haastateltavana Juha Valste. Toimittaja Seppo Heikkinen.

  • Linnunrata ja Andromedan galaksi törmäävät hitaasti toisiinsa 3-4 miljardin vuoden kuluttua.
    Hubble on kuvannut, kuinka spiraaligalaksi menettää ainettaan kulkeutuessaan galaksijoukkoon. Haastateltavana apulaisprofessori Peter Johansson. Toimittajana Sisko Loikkanen.

  • Suomalaistutkijat työskentelevät parhaillaan Aboa-tutkimusasemalla Etelämantereella. Millaisia ovat tutkijoiden päivittäiset rutiinit? Minkälaista tutkimusta napapiirin eristyksessä tehdään? Toimittaja Sisko Loikkanen.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä