Kalle Haatanen

Näennäistieteellinen Suomen historia

  • 49 min
  • toistaiseksi

Tiesitkö, että suomalaiset puhuvat maailman alkukieltä, josta muut kielet polveutuvat? Entä sen, että Odysseuksen seikkailut sijoittuvat itse asiassa Itämerelle? Tai sen totuuden, että kauan ennen Ruotsin valtaa suomalaiset mahtikuninkaat hallitsivat pohjolaa? Kalle Haatasen vieraana on fil.tri Inkeri Koskinen, joka johdattaa meidät näennäistieteen maailmaan.

Lähetykset

  • la 19.9.2015 9.59 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Vuosi 1968 oli nuorison kapinavuosi sekä Euroopassa että USA:ssa. Opiskelijat osoittivat mieltään vanhoja autoritaarisia järjestelmiä vastaan. USA:ssa kansalaisoikeusliike alkoi vaatia äänekkäästi tasavertaisia menestymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia myös afro-amerikkalaiselle vähemmistölle. Vietnamin sota synnytti laajan rauhanliikkeen ja hippiliike kyseenalaisti perinteisen kulutukseen perustuvan amerikkalaisen elämäntavan.
    Sosiaalipsykologian professori emerita Anja Koski-Jännes vieraili USA:ssa kesällä 1968 ja haastatteli amerikkalaisnuoria. Tuoreessa teoksessaan Musta ja valkoinen protestisukupolvi hän muistelee tuota koko amerikkalaista yhteiskuntaa muuttanutta murroskautta. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Egyptillä on vuosituhansien saatossa ollut monenlaisia hallitsijoita ja se on kuulunut moneen kulttuuripiiriin. Faaraoiden ajan jälkeen se on ollut Rooman ja Bysantin provinssi sekä sittemmin islamilaisen Arabian voimatekijä. Se on kuulunut myös Osmanien valtakuntaan ja Brittiläiseen imperiumiin.

    Egypti on vaikuttanut valtavasti koko arabilaisen maailman kulttuuriin. Kaikki viime vuosisadan Lähi-idän merkittävät aatevirtaukset ovat syntyneet Egyptissä. Mutta myös kristilliseen kulttuuriin Egyptillä on ollut suuri vaikutus. Esimerkiksi kristillinen luostarilaitos syntyi Egyptissä.

    Tietokirjailija Andrei Sergejeff on perehtynyt Egyptin värikkääseen historiaan. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana.
    Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua.
    Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi.
    Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

  • Suomessa tapahtuva poliittinen väkivalta heijastelee suoraan ulkomaiden tapahtumia ja kansainvälisiä kehityssuuntia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.
    Tämä pätee niin Turun puukotusiskuun kuin äärioikeistolaisiin väkivallan tekoihin.
    Nykyajan poliittinen väkivalta on monimuotoista ja monikasvoista. Tekijä voi olla yksittäinen henkilö, pieni ryhmittämä tai kansainvälinen terroristijärjestö. Keinot vaihtelevat lievästä uhkailusta verilöylyyn. Väkivalta saa koko ajan uusia muotoja.
    Järjestäytynyt poliittinen väkivalta on Suomessa edelleenkin harvinaista. Esimerkiksi Pohjoismainen vastarintaliike on tehnyt vain kymmenkunta väkivaltatekoa kun taas yksittäisiä poliittisen väkivallan tekoja poliisin tietoon tulee ainakin tuhatkunta vuodessa. Silti ilmiö on vakava, koska teot tulevat usein yllättäen ja niitä vaikea ennalta ehkäistä.
    Poliittisen väkivallan kitkeminen on vaikea tehtävä. On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että kovaotteiset vastatoimet usein vain lisäävät väkivaltaa eivätkä vähennä sitä. USA:n 9/11 –terrori-iskun jälkeinen terrorismin vastainen sota on siitä yksi esimerkki.
    Teemu Tammisen mukaan väkivaltaa voidaan vähentää vain tarttumalla sen juurisyihin.

  • Valtiovaltaan kriittisesti suhtautuvalla konservatismilla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Jo maan perustuslaki lähtee siitä, että liittovaltion valta suhteessa kansalaisiin tai osavaltoihin on tarkasti rajattu. Merkittävä muutos tapahtui 1930-luvulla, kun Suuren laman takia valtio otti talouspolitiikasta aiempaa paljon vahvemman otteen New Deal –ohjelmalla.
    Konservatiivit vastustivat New Dealiä, mutta toisen maailmansodan takia vastarinta jäi vaisuksi.
    Usko vapaaseen kapitalismiin, uskonnollisuus ja kriittinen suhtautuminen valtiovaltaan ovat amerikkalaisen sydänmaiden konservatismin peruspilareita. Konservatiivisten sydänmaiden keskeisiä alueita ovat olleet Keskilänsi ja Etelävaltiot. Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila muistuttaa, että konservatiivien ajattelu ei ollut vielä ollut 1960-70 -luvuilla vallannut republikaanista puoluetta.
    Konservatiivinen ajattelu alkoi puolueessa vahvistua vasta Reaganin presidenttikaudella.
    1960-luvun arvoliberalismi oli suuri shokki USA:n sydänmaiden konservatiiveille. Aborttioikeus, koulurukousten kieltäminen ja perinteisten perhearvojen heikentyminen olivat konservatiiveille kipeitä tappioita.
    Markku Ruotsila näkee Donald Trumpin valtaannousun perinteisen amerikkalaisen konservatismin luonnollisena jatkumona. Monenlaisilla bisneksillä rikastunut ja arrogantisti esiintyvä Trump sopi hyvin konservatiivisen keskiluokan presidenttiehdokkaaksi. Trump voitti vaalit, koska niin moni amerikkalainen konservatiivi oli kyllästynyt molempien puolueiden eliittien sovinnaiseen puheeseen ja poliittiseen kulttuuriin.

  • Mitä on vapaa tahto? Tämä on filosofian klassinen kysymys, jota on pohdittu jo antiikista saakka.
    Vapaan tahdon olemusta on pohdittu niin filosofiassa, teologiassa kuin muissakin tieteissä.

    Vapaan tahdon problematiikka kuuluu myös heikkotahtoisuus. Usein ihminen tietää mitä pitäisi tehdä mutta tekee silti jotain muuta. Mutta onko heikkotahtoisuus laiskuutta vai pahe? Onko heikkotahtoinen vastuussa heikkotahtoisuudestaan, jos ei kuitenkaan voi sille mitään?
    Vapaan tahdon ideaa ovat vastustaneet etenkin deterministit. He on pohtineet sitä, voiko täysin vapaata tahtoa ollakaan, koska ihmisten tekoja ohjaavat monet ulkopuoliset tekijät. Perinteinen determinismi lähti siitä, että jokainen tapahtuma on jollain tavoin seurausta siitä, mitä on ennen tapahtunut, ja ihmisen tahto ei voi tätä lainalaisuutta rikkoa. Mutta osa filosofeista on sitä mieltä, että determinismi ja vapaa tahto eivät sulje toisiaan pois.
    Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaan tahdon olemusta ja sen yhteensopivuutta deterministisen ajattelun kanssa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Demokratia on hyvin muutosvoimainen käsite, sanoo yliopistonlehtori Teppo Eskelinen. Se on motivoinut voimakkaasti yhteiskunnallista liikehdintää ja paremman maailman etsintää sekä 1800-luvulla että 1990-luvulla Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kuitenkin tänä päivänä demokratian käsite kärsii väljähtymisestä tai itsetyytyväisyydestä. Olemme alkaneet kuvitella että me elämme jo valmiissa toimivassa demokratiassa. Teppo Eskelisen mukaan tämä estää sekä demokratian kehittymistä että sen uhkien näkemistä.
    Meillä on paljon hierarkkisesti tai teknokraattisesti johdettuja järjestelmiä, jotka eivät yritäkään toteuttaa ajatusta siitä, että kaikkien äänten pitäisi painaa yhtä paljon.
    Usein ajatellaan että demokratian suurin uhka tulee sen ulkopuolelta, esimerkiksi niin, että jokin sotilasjuntta ottaa vallan. Kuitenkin demokratian uhkana on myös sen sisällä oleva asiantuntija- ja ammattijohtajien valta, joka ei kuuntele eikä ota huomioon poliittisen enemmistön tahtotilaa.
    Nykydemokratian yksi suuri ongelma Eskelisen mukaan on se, että niin suuri osa väestöstä ei tunne pääsevänsä osalliseksi päätöksentekoon. Tästä johtuu viime vuosi voimakas populismin nousu.

  • Tieteellisen tiedon ominaisluonteeseen kuuluu jatkuva epäily ja kyseenalaistaminen. Luotettava tieto syntyy useiden tutkijoiden työn tuloksena kun eri tutkijat päätyvät tahoillaan samaan lopputulokseen.

    Tieteellinen prosessi on läpinäkyvä, koska tutkijan pitää perustella tutkimuksen lähtökohta, käytetyt metodit ja esitellä myös käytetyt aineistot. Julkaistu tutkimus käy myös läpi tiukan vertaisarvioinnin.

    Tieteellisen tiedon pitäisi aina olla mukana poliittisessa päätöksenteossa, sano Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos. Koko ilmiö on tullut esille tieteellisien tutkimuksen kautta. Yksittäisten ihmisten havainnot eivät paljasta ilmastonmuutoksen eri tekijöitä tai seurauksia. Vain tieteellisen tutkimuksen kautta on mahdollisuus saada selville, mitä voidaan tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

    Tieteellisen tiedon uskottavuutta murentaa sellainen kaupallinen tutkimus, jota ohjaa yksinomaan rahoittajan taloudelliset intressit. Tästä on esimerkkejä esimerkiksi tupakka- ja öljyteollisuudesta. Öljyteollisuus on rahoittanut muun muassa tutkimusta, jotka pyrkii kyseenalaistamaan ihmisen vaikutuksen ilmastomuutokseen.

    Kari Raivio arvostelee sitä, että nykyään tutkimustietotoa ei enää käytetä riittävästi lainsäädäntötyössä tai eikä uusien lakien vaikutusarvioinnissa. Sote-prosessi on tästä esimerkki.

  • Kiinan nousu viime vuosikymmeninä maailman talousmahdiksi on kohottanut myös kiinalaisten itsetuntoa ja kansallisaatetta. Niinpä maan poliittinen johto näkee nyky-Kiinan tuhansia vuosia vanhan kiinalaisen kulttuurin suorana jatkeena. Virallisen historiankirjoituksen mukaan vasta kommunistinen Kiina pystyi vapauttamaan maan länsimaiden ikeen alta. Kiinan vahvistuminen on johtanut myös siihen, että se on ottanut entistä aktiivisemman roolin maailmanpolitiikassa.
    Vaikka Kiinalla on nykyään vahvat ja monipuoliset suhteet länteen, on moni asia Kiinassa on eri lailla kuin mitä meillä luullaan.
    Toimittaja Mari Manninen on asunut Kiinassa ja hän haluaa purkaa Kiinaan liittyviä vääriä uskomuksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
    Kuva: Unsplash

  • Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaalia ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu konservatiivisuutta. Tämä johti myös keskusteluun siitä, asuiko aito suomalaisuus maaseudulla vai voisiko myös kaupungistunut Suomi edustaa kansakunnan identiteettiä.
    Maaseudun ja kaupungin jännite on hyvin vanhaa eurooppalaista perua.
    Suomessa kuten monissa muissakin maissa kansallista identiteettiä pyrittiin rakentamaan maaseudun elämäntavan ja arvojen varaan. Kaupungit nähtiin paheellisina synninpesinä, jotka eivät kelvanneet puhtaiden ja ylevien kansallisten arvojen perustaksi.
    Uusimmassa kirjassaan Koti, katu, kortteli professori Laura Kolbe on tutkinut kaupunkilaisen identiteetin syntyä ja olemusta sekä kaupunkien roolia modernisaation murroksessa.

  • Vauvan tarve kiinnittyä hoivaajaansa on hyvin primaarinen eikä siinä ole ollenkaan kyse tunteista tai rakkaudesta, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Vauva oppii vähitellen suosimaan sellaista käytöstä joka tuo hoivaajan lähelle ja ennen pitkää myös välttämään sellaista käytöstä, joka vie hoivaajan loitommalle. Kun tämä vauvan ja hoivaajan suhde kehittyy pitemmälle, alkaa kehittyä kiintymys ja rakkaus.
    Lapsena koettu turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen elämän valttikortti. Siitä on paljon hyötöä myöhemmällä iällä. Se perustuu siihen, että lapsi on elänyt maailmassa, jossa on rutiineja ja säännönmukaisuutta. Tätä kautta lapsi oppii turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen.
    Perinteinen suomalainen kasvatusperinne, jossa välteltiin hellyyttä ja lapsen kiittämistä, on johtanut käänteiseen ajatteluun, joka sekään ei ole välttämättä ole kovin hyvä, sanoo Jari Sinkkonen. Moni vanhan kasvatuksen saanut haluaa antaa omille lapsilleen paljon vapauksia ja haluaa neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Kuitenkaan lapsi ei oikeasti tällaista vapautta tarvitse eikä halua.
    Kiintymyssuhteet ovat hyvin tärkeitä myös aikuisille. Rakkaan läheisen menettäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja jopa enneaikaiseen kuolemaan. Moni sairastuu, kun hän välttelee läheisten kuormittamissa omilla sydänsuruillaan.
    Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on perehtynyt laajasti kiintymysteorioihin ja alan tutkimukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

  • Suomen vuonna 1809 saama valtiollinen autonomia muutti Suomessa monia asioita. Autonomian aikaan syntyi myös niin sanottu kielikysymys eli kamppailu siitä, millä kielellä uusi kansakunta toimii. Vielä 1700-luvulla kieli ei ollut Suomessa tärkeä identiteetin määrittäjä. Tärkeämpiä identiteetin tekijöitä olivat muun muassa sääty, uskonto ja asuinpaikka.

    Hegeliläisen kansallisvaltioaate sai ennen pitkää Suomessakin kannatusta. Sen ihanteiden mukaan valtiossa tuli olla yksi yhteinen kansallinen kieli. Kansallisvaltioaate teki kielistäkin poliittisia.
    1800-luvun jälkipuolella kielikysymys kärjistyi suorastaan kielitaisteluksi. Tämä kiista synnytti myös uuden kansallisen identiteetin: suomenruotsalaisuuden.

    Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan siitä, miten suomenruotsalainen identiteetti syntyi. Vieraana on historiantutkija Johanna Wassholm.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä