Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa professori Kalle Michelsenin matkasta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Joensuun lyseosta, poikakoulusta, Yhdysvaltojen kautta Savon pariisin, Stendalin kartanoon. Näin voisi kuvata professori Karl-Erik Michelsenin matkaa.

Kalle syntyi kolmilapsiseen perheeseen. Isä oli metsänhoitaja ja äiti oli kotona. Perheen keskimmäisenä poikana Kalle kotiutui heti Joensuun lyseoon ja poikakouluun. Koulussa arvostettiin liikuntaa ja opiskelua. Pitkä poika löysi koripallon harrastuksekseen. Hyvämuistinen Kalle pärjäsi koulussa. Löytöretket ja seikkailut kiinnostivat – muistihan Kalle kaikkien Apollo-lentojen nimet ja aikataulut. Myös isovanhempien luona käydyt yhteiskunnalliset keskustelut toivat sytykettä opiskeluille.

”Isovanhempieni luona Stendalin kartanossa Joroisissa keskusteltiin paljon yhteiskunnallisista asioista. Vaikutuin siitä, kuinka emootiot olivat tiedon kanssa keskustelussa yhtä vahvasti mukana”, muistelee Kalle Michelsen.

Historian opinnot veivät Michelsenin Helsinkiin. Vajaa kolmekymppinen Kalle löysi kirjastosta Thomas Hughesin kirjoittaman kirjan, jonka hän luki yhdellä istumalla. Kirjan ote sai tuoreen historian maisterin hakeutumaan Yhdysvaltoihin Pennsylvanian yliopistoon. Hughesista tuli tärkeä mentori, ja pitkäikäinen ystävä, jolta saattoi kysyä neuvoja myöhemminkin. Myös oma tutkimusalue löytyi oppi-isän kautta. Historioitsija muuntuikin tiedon ja innovaatioidentutkijaksi ja oli 1990-luvun suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittyessä juuri ytimessä.

Omat pojat ja kartano

Kun Karl-Erik Michelsen tuli Suomeen ja löysi paikkansa suomalaisessa tiedeyhteisössä, tuli ajankohtaiseksi oman perheen perustaminen. Kuinka ollakaan hän sai vaimonsa kanssa kolme poikaa – aivan kuin Kallen lapsuudenkodissakin oli ollut. Niinpä omien lasten kanssa oli heti helppo toimia, tietty ronskius ja roolitus sopivat poikavaltaiseen perheeseen. Mutta mitä ne tytöt ja naiset ovat? Sitä poikakoululaiset aina välillä ihmettelivät, mutta varsinainen löytöretki oli vielä edessä.

”Yrityksen ja erehdyksen kautta opiskeltavaa on riittänyt. Kyllä naiset ovat minulle ikuinen mysteeri”, pohdiskelee Kalle Michelsen ja jatkaa: "omat lapset tuovat suurta iloa, mutta tunteet nostattivat pintaan lapsuuden perheen kipeitä muistoja".

Pikkuveli kuoli yllättäen 17-vuotiaana ja Kalle oli silloin reilu parikymppinen. Hän sanoo, että tällaisesta menetyksestä ei koskaan toivu, mutta voi yrittää selviytyä, ja kullakin perheellä on omanlaisensa keinot. Heidän perheensä ei käynyt asiaa läpi yhdessä vaan perhe hajosi, isän ja äidin väliset suhteet sekä välit veljeen.

"Varmaan osaksi tämän vuoksi lähdin toiselle mantereella ja viivyin siellä viisi vuotta. Ajattelin silloin, että 6000 kilometriä on sopiva etäisyys perheenjäseniin tällaisessa tilanteessa", muistelee Kalle perheen vaikeita aikoja.

Elämä sai yllättävän käänteen vuonna 2007, kun Kalle perikin ”Savon Pariisista” Stendalin kartanon, joka oli siinä vaiheessa ollut suvulla jo neljän sukupolven ajan. Michelsen otti kartanon vastaan. ”Ei ollut muuta vaihtoehtoa, minä en ole se, joka katkaiseen tämän jo vuodesta 1931 käynnistyneen historian”, summaa Kalle. Isän sisko asui kartanossa yksin. Tämä perheetön nainen kuoli kartanon isoon saliin. Kassakaapista löytyi sitten testamentti ja Kalle peri koko helahoidon, kuten hän kutsuu v. 1880 rakennettua päärakennusta ja 11 muuta rakennusta. Kyseessä oli kulttuurihistoriallinen aarre, joka vaati isoa panosta kartanon tuomiseksi 2010-luvulle.

Mutta kuinka pitää yllä suvun perinnettä, kun työ ja perhe ovat muualla? Kalle oli töissä Lappeenrannan yliopistossa, vaimo ja lapset Helsingissä. "Etäisyys Helsingistä Lappeenrantaan ja edelleen Joroisiin on tuhat kilometriä, joten olihan sitä pakko tehdä valintoja", valottaa Kalle Michelsen ja jatkaa, "muu perhe jäi etelään ja minä ryhdyin uudistamaan esi-isieni kartanoa. Mutta parisuhde ei kestänyt tätä muutosta. Nyt olen saanut pojat viihtymään siellä, ja he tekevät aikanaan omat valintansa".

Lähetykset

  • la 26.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä