Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa professori Kalle Michelsenin matkasta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Joensuun lyseosta, poikakoulusta, Yhdysvaltojen kautta Savon pariisin, Stendalin kartanoon. Näin voisi kuvata professori Karl-Erik Michelsenin matkaa.

Kalle syntyi kolmilapsiseen perheeseen. Isä oli metsänhoitaja ja äiti oli kotona. Perheen keskimmäisenä poikana Kalle kotiutui heti Joensuun lyseoon ja poikakouluun. Koulussa arvostettiin liikuntaa ja opiskelua. Pitkä poika löysi koripallon harrastuksekseen. Hyvämuistinen Kalle pärjäsi koulussa. Löytöretket ja seikkailut kiinnostivat – muistihan Kalle kaikkien Apollo-lentojen nimet ja aikataulut. Myös isovanhempien luona käydyt yhteiskunnalliset keskustelut toivat sytykettä opiskeluille.

”Isovanhempieni luona Stendalin kartanossa Joroisissa keskusteltiin paljon yhteiskunnallisista asioista. Vaikutuin siitä, kuinka emootiot olivat tiedon kanssa keskustelussa yhtä vahvasti mukana”, muistelee Kalle Michelsen.

Historian opinnot veivät Michelsenin Helsinkiin. Vajaa kolmekymppinen Kalle löysi kirjastosta Thomas Hughesin kirjoittaman kirjan, jonka hän luki yhdellä istumalla. Kirjan ote sai tuoreen historian maisterin hakeutumaan Yhdysvaltoihin Pennsylvanian yliopistoon. Hughesista tuli tärkeä mentori, ja pitkäikäinen ystävä, jolta saattoi kysyä neuvoja myöhemminkin. Myös oma tutkimusalue löytyi oppi-isän kautta. Historioitsija muuntuikin tiedon ja innovaatioidentutkijaksi ja oli 1990-luvun suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittyessä juuri ytimessä.

Omat pojat ja kartano

Kun Karl-Erik Michelsen tuli Suomeen ja löysi paikkansa suomalaisessa tiedeyhteisössä, tuli ajankohtaiseksi oman perheen perustaminen. Kuinka ollakaan hän sai vaimonsa kanssa kolme poikaa – aivan kuin Kallen lapsuudenkodissakin oli ollut. Niinpä omien lasten kanssa oli heti helppo toimia, tietty ronskius ja roolitus sopivat poikavaltaiseen perheeseen. Mutta mitä ne tytöt ja naiset ovat? Sitä poikakoululaiset aina välillä ihmettelivät, mutta varsinainen löytöretki oli vielä edessä.

”Yrityksen ja erehdyksen kautta opiskeltavaa on riittänyt. Kyllä naiset ovat minulle ikuinen mysteeri”, pohdiskelee Kalle Michelsen ja jatkaa: "omat lapset tuovat suurta iloa, mutta tunteet nostattivat pintaan lapsuuden perheen kipeitä muistoja".

Pikkuveli kuoli yllättäen 17-vuotiaana ja Kalle oli silloin reilu parikymppinen. Hän sanoo, että tällaisesta menetyksestä ei koskaan toivu, mutta voi yrittää selviytyä, ja kullakin perheellä on omanlaisensa keinot. Heidän perheensä ei käynyt asiaa läpi yhdessä vaan perhe hajosi, isän ja äidin väliset suhteet sekä välit veljeen.

"Varmaan osaksi tämän vuoksi lähdin toiselle mantereella ja viivyin siellä viisi vuotta. Ajattelin silloin, että 6000 kilometriä on sopiva etäisyys perheenjäseniin tällaisessa tilanteessa", muistelee Kalle perheen vaikeita aikoja.

Elämä sai yllättävän käänteen vuonna 2007, kun Kalle perikin ”Savon Pariisista” Stendalin kartanon, joka oli siinä vaiheessa ollut suvulla jo neljän sukupolven ajan. Michelsen otti kartanon vastaan. ”Ei ollut muuta vaihtoehtoa, minä en ole se, joka katkaiseen tämän jo vuodesta 1931 käynnistyneen historian”, summaa Kalle. Isän sisko asui kartanossa yksin. Tämä perheetön nainen kuoli kartanon isoon saliin. Kassakaapista löytyi sitten testamentti ja Kalle peri koko helahoidon, kuten hän kutsuu v. 1880 rakennettua päärakennusta ja 11 muuta rakennusta. Kyseessä oli kulttuurihistoriallinen aarre, joka vaati isoa panosta kartanon tuomiseksi 2010-luvulle.

Mutta kuinka pitää yllä suvun perinnettä, kun työ ja perhe ovat muualla? Kalle oli töissä Lappeenrannan yliopistossa, vaimo ja lapset Helsingissä. "Etäisyys Helsingistä Lappeenrantaan ja edelleen Joroisiin on tuhat kilometriä, joten olihan sitä pakko tehdä valintoja", valottaa Kalle Michelsen ja jatkaa, "muu perhe jäi etelään ja minä ryhdyin uudistamaan esi-isieni kartanoa. Mutta parisuhde ei kestänyt tätä muutosta. Nyt olen saanut pojat viihtymään siellä, ja he tekevät aikanaan omat valintansa".

Lähetykset

  • la 26.9.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä