Koe uusi yle.fi
Todellisia tarinoita

Kun uhka jää - diagnoosina trauma

  • 47 min
  • ei kuunneltavissa

"Tapahtumat ovat olleet tyypiltään sellaisia, että taasko tämä painajainen alkaa. Sama tunne iskee päälle, joka oli koulussakin. On tullut epätoivoista oloa. Se on voinut aiheuttaa katkeruutta, joissakin tapauksissa lukkiutumista tai joidenkin tilanteiden karttamista, koska tietää, että ne jotkin tilanteet aiheuttavat sen saman olotilan, mikä oli koulussa. Se on tunne, jota ei haluaisi koskaan enää tuntea.

Se on lannistanut jotakin tekemistä, joita olen sillä hetkellä tehnyt, kun tämä tunne on iskenyt. Sitten on ihan ymmällä, miksi näin taas tapahtui ja onko tämä elämä vaan tämmöistä kafkamaista kidutusta tai jotain, kun ne asiat, mitä pitäisi tehdä, että pääsisi elämässä eteenpäin, eivät onnistu."

Dokumentin "Kun uhka jää - diagnoosina trauma"  päähenkilö on erikoislahjakkaaksi todettu mies, joka jäi traumaoireiden vangiksi. Yliopisto-opiskelu jäi.

Voimakkaan traumaattisen tapahtuman yhteydessä ihmisen keho reagoi syvällisellä tavalla. Se jännittyy valmiustilaan, pysähtyy pelosta, jähmettyy ja  - avuttoman kauhun vallassa  -  tulee toimintakyvyttömäksi.

Sekä ihmiset että eläimet turvautuvat jähmettymisreaktioon kohdatessaan väistämättömän tai ylivoimaisen uhan. Kyseistä reaktiota hallitseva fysiologinen mekanismi paikallistuu aivojemme ja hermojärjestelmämme alkukantaisiin, vaistonvaraisiin osiin. Toiminto ei ole tahdonalainen eikä reaktio ole tietoisen kontrollin alainen. Tahdosta riippumattomat  ja vaistonvaraiset osat ihmisen aivoista ja hermojärjestelmästä ovat käytännöllisesti katsoen identtisiä nisäkkäiden ja jopa matelijoiden vastaavien järjestelmien kanssa.

Radiodokumentti seuraa lapsuudessa koulukiusatun miehen ensimmäistä sensomotorisen traumaterapian istuntoa. Terapeutti alkaa session kertomalla esimerkin traumareaktioista: "Trauma on kehollinen tapahtuma, ei henkinen ajatus. Se tapahtuu hermojärjestelmän kautta. Kaikki se, missä olemme joskus olleet mukana, se kulkee mukana elämässä. Jos lapsi näyttää jotain, josta ajattelee, että se on hienosti tehty ja sitten saakin yhtäkkiä hirveän negatiivista palautetta, lapsen hartiat heti putoavat. Ja kun näitä tilanteita tulee lukuisia, vähitellen ne hartiat eivät kohta enää nouse. Ja kun ne hartiat eivät nouse, tunnetila on aina, mikä on. Lapsi selittää itselleen: Kun mä olen niin huono..."

Sensomotorisessa terapiassa ensisijaiseksi väliintuloväyläksi nousee kehollinen kokemus.  Kyse on traumaperäisten reaktioiden uudesta jäsentämisestä kehollisella tasolla. Ylivirittyneisyyteen ja lamaantumiseen taipuva hermojärjestelmä voidaan saada oppimaan uudelleen löytämään tasapainoinen tila.

Terapeutti voi jäljittää, milloin nykyhetkinen kokemus on mielihyvää tuottava huomioimalla hymyn häivähdyksen, voimien lisääntymisen. Nämä hetket voidaan tunnistaa ja voimistaa kehotietoisuuden ja siihen liittyvien muistojen, ajatusten tunnesävyjen ja sanojen avulla.  Polku pois epämieluisista traumaa toistavista tunnetiloista mahdollistuu.

Tämän session lopuksi löytyi pilkahdus onnistumisen tunteesta, jota mies kuvaili: "Se luo toivoa, toivoa päästä epämiellyttävistä asioista eroon."

Toteutus: Henna Salakari, Tiina Luoma ja Hannu Karisto.

 

Lähetykset

  • to 1.10.2015 22.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ohjelmasarjan kolmas osa (3/3) kertoo jatkosodan 1941 alussa kaatuneesta sotamies Väinö Karlssonista. Luentanäytteet Väinö Karlssonin kirjeistä ja Kalevi Kalemaan julkaisemattomista päiväkirjoista. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Dokkari-illassa aiheena on parisuhde, parisuhdeväkivalta, rakkkaus ja rakastamisen haasteet.

    Studiossa radiodokumentteja kuuntelemassa, kommentoimassa ja keskustelemassa dokumentaristi Katriina Raine, Naisten Linjan sosiaalityötekijä Noora Siivonen ja projektipäällikkö Ilona Mäki Usva-hankkeesta.

    Illan aikana kuunnellaan mm. radiodokumentit Tuhoisan rakkauden kaava, Katse ja Isältä pojalle.

    Illan isäntänä on tuottaja Hannu Karisto.

  • Ohjelmasarjan toinen osa kertoo talvisodan aikana kadonneesta Paavo Pajusesta. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Mirva Kettusen lyhytdokumentti Oodi radiolle kertoo millainen maailma voikaan aueta radion kautta. Ennen ja nyt.

  • Kalevi Kalemaan ohjelmasarjan ensimmäinen osa kertoo aseistakieltäytyjästä Arndt Pekurisesta, joka ammuttiin joulukuussa 1941. Ohjelmaan on haastateltu Aleksandra Pekurista. Uusinta vuodelta 1992. Toteutus: Kalevi Kalemaa, Väinö Vainio ja Hannu Karisto.

  • Runoja täältä jostakin - Antologiasta. Runot on valinnut Juha Seppälä. Runot tulkitsee Kaija Pakarinen.

  • Ohjelma tuntemattomasta runoilija Ilpo Kaijasta. Hänen ainoaa julkaistua runoaan ei ole painettu Suomen runottareen. Hänen tuotantoaan ei analysoida yliopistoissa. Hänen runonsa ei kuulunut Yrjö Jyrinkosken ohjelmistoon. Runoilija Ilpo Kaija on kuitenkin olemassa. Ilpo Kaija oli kuollessaan vain 23 -vuotias - lokakuussa vuonna 1944. Runonäytteitä lukevat Martti Mäkelä ja Kaija Pakarinen. Toteutus: Juha Seppälä, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

  • Toisen maailmansodan vaietusta todellisuudesta kertoo suorasanainen sotaveteraani Mauno Johannes Kenttämaa.

    Karun lapsuuden, jatkuvan puutteen ja armottomien tukkisavottojen koulima ylitorniolaismies joutui yli kuudeksi vuodeksi sotimaan ja vietti parhaan ikänsä rintamalla.

    Upseerien mielivaltaisten käskyjen vastustaminen näytti Kenttämaalle sota-ajan armeijan irvokkaan puolen. Tilanne tulehtui niin pahasti, että hän päätyi Karjalan kurikomppaniaan simputettavaksi.

    Radiodokumentissa 99-vuotias Kenttämaa kertoo elävästi ja yksityiskohtaisesti, miten sodassa oli välillä vaikea erottaa kummat olivat pahempia vihollisia, neuvostojoukot vai omat esimiehet.

    Ohjaus ja käsikirjoitus: Juhani Kenttämaa, äänisuunnittelu: Katja Kostiainen, tuottaja: Hannu Karisto.

  • Kukapa ei olisi miettinyt millaista on olla pakolainen. Kahdeksan entistä pakolaista kertovat miten ja miksi he Suomeen päätyivät ja millaista täällä on. Joukossa on viisi naista ja kolme miestä. Nämä eri puolilta maailmaa lapsina Suomeen päätyneet ihmiset ovat nyt kolmekymppisiä. He kirjoittivat ensin oman tarinansa Facebook-ryhmään. Viime vuonna ilmestynyt kirja kokosi tarinat kirjan kansien väliin. Nyt osaa niistä kuullaan radiodokumentissa. Toteutus: Tom Östling, Tuomas Vauhkonen ja tuottaja Hannu Karisto.

  • Kaksi tarinaa kietoutuu yhteen, kun Janette Leino lähtee ensimmäisessä radiodokumentissaan seuraamaan sairaanhoitoalan opiskelijan Miranda Austinin työharjoittelua Sambiaan. Matkaa tehdään yhdessä ja erikseen eikä haasteilta vältytä etenkään, kun molemmat heistä ovat ensi kertaa Sambiassa tekemässä jotain, mitä eivät ole aikaisemmin tehneet. Ohjelmassa kuullaan, kuinka matkanteko määränpäähän sujuu sekä molempien mietteitä omasta työstään uudessa toimintaympäristössä.

    Toteutus: Janette Leino, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

    Lue Janeten matkakertomus:
    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/05/elamasta-kuolemaan-valaistumisia-sambiassa

  • "Tuhoisan rakkauden kaava" kertoo Siljan, Katariinan ja Hannelen tarinan väkivaltaisesta parisuhteesta. Vaikka kokija on eri, väkivalta seuraa samaa kaavaa. Dokumentti kertoo, miksi väkivaltaisen kumppanin jättäminen ei ole helppoa ja miten henkinen väkivalta vaikuttaa syvästi väkivallan kokijan ajatuksiin itsestään.

    Toimittaja Katriina Raine, äänisuunnittelu Kai Rantala, tuottaja Hannu Karisto

  • Aira Samulin tunnetaan Helsingin katukuvassa vahvana, aurinkoisena ja tanssivana persoonana. Dokumentti Hyrsylän mutkan noita kertoo Airan tarinan ennen Helsinkiin muuttoa.

    Tarina alkaa karjalaisesta maalaismiljööstä, Hyrsylän mutkassa, rajavartioston päällikön tyttärenä. Isä halusi Airasta koulutetun naisen, mutta sota tuli ja muutti pienen tytön tulevaisuuden täysin. Monta mutkaa piti Airan käydä Hyrsylän mutkan jälkeen, ennen kuin hän pääsi Helsingin estradeille. Tarina kulkee talvisodan ensimmäisistä kiväärin laukauksista aina Helsingin pommituksiin ja valvontakomissioon asti.

    Toteutus: Antti Melkko, Jarkko Rissanen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä