Kuusi kuvaa

Näyttelijä Sinikka Sokka: Olin pienenä niin kiltti, että ällöttää!

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jos Anton Tsehov kirjoittaisi näytelmän minun elämäni teemoista, kantava kysymys voisi olla pyhittääkö intohimo elämää kohtaan kaiken ja mihin intohimo voi ihmisen ajaa, sanoo näyttelijä ja laulaja Sinikka Sokka.

Sinikka Sokan elämän eräs keskeinen kohtaus esitettiin 1950-luvun puolivälissä roomalaiskatolisten sisarten sisäoppilaitoksessa Turussa. Kuusivuotias Sinikka, viisivuotias Malla ja kaksivuotias Sakke asuivat reilun vuoden ajan keskenään laitoksessa, koska äiti ei löytänyt Helsingistä asuntoa avioeron jälkeen.

—Minä olin isosiskona vastuussa nuoremmista. Aika pienen tytön päälle tuli iso vastuu. Äiti oli Helsingissä, me Turussa. Sitä kesti yli vuoden. Olin kiltti ja reipas, viittasin koulussa ja hymyilin aina. Olin niin kiltti, että minua ällöttää. Mitään varsinaista pahaa siellä ei tapahtunut, meistä pidettiin ihan hyvää huolta, mutta se ei ollut koti ja siellä ei ollut äitiä. En saanut itkeä enkä valittaa. Se oli pienempien etuoikeus, ei minun.

Saadakseen huomiota ylireipas tyttö teki välillä "temppuja"

—Liu´uin puisessa liukumäessa paljain säärin tahallani niin, että kintut menivät aivan verille, sattui hirveästi. Se oli tapani huutaa: huomatkaa minut! Sieltä on perua tämä minun huomiontarpeeni, joka on johtanut esiintyjän ammattiin. Täytyyhän ammatinvalinnassani toki olla muustakin kyse, mutta tällaisia syviä vesiä on kuitenkin löydettävissä.

Vuonna 1971 Sosialistinen nuorisoliitto etsi lauluryhmää Berliinin poliittisen laulun festivaaleille. Mustasaaren rippileirin iltanuotiolta tutut Martti Launis ja Pekka Aarnio kokosivat ryhmän ja mukaan kutsuttiin myös Sinikka Sokka. Näin syntyi Agit Prop.

—Martti ja Pekka olivat niin i-ha-ni-a! Tutustuin heihin, kun olin isona siskona Töölön seurakunnan rippileirillä. Tiesin heidät myös Munkkivuoren seurakunnan Hootenanny-klubilta, jossa heidän yhtyeensä Guldgurkorna oli vakioesiintyjänä.

Mitkä ovat perusasioita, jotka on osattava?

Kaj Chydenius opetti musiikkia teatterikoulussa. Laulun Kalliolle kukkulalle hän sävelsi juuri Sinikka Sokan vuosikurssille. Yksi Agit Propin keskeisimmistä lauluista oli Eero Ojasen säveltämä Brechtin Oppimisen ylistys. Se alkaa sanoilla "Opi perusasiat." Mitkä ovat Sinikka Sokan mielestä tällaisia perusasioita nyt, reilut 40 vuotta myöhemmin?

—Toisen ihmisen ja hänen yksilöllisyytensä kunnioittaminen. Oikeus koulutukseen, asumiseen, ruokaan eli kaikkeen, mikä luo turvallisuutta. Hyvän koulutuksen turvaaminen on aivan keskeinen, Brecht´hän nimenomaa ylistää oppimista. Mikään ei saa estää sinua oppimasta. Vaikka olisit vankilassa, ota kirja käteen. Se on edelleen hyvä ase.

Katso ja kuuntele Sinikka Sokan tärkeät albumikuvat tarinoineen!

Lähetykset

  • la 3.10.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä