Kuusi kuvaa

Näyttelijä Sinikka Sokka: Olin pienenä niin kiltti, että ällöttää!

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jos Anton Tsehov kirjoittaisi näytelmän minun elämäni teemoista, kantava kysymys voisi olla pyhittääkö intohimo elämää kohtaan kaiken ja mihin intohimo voi ihmisen ajaa, sanoo näyttelijä ja laulaja Sinikka Sokka.

Sinikka Sokan elämän eräs keskeinen kohtaus esitettiin 1950-luvun puolivälissä roomalaiskatolisten sisarten sisäoppilaitoksessa Turussa. Kuusivuotias Sinikka, viisivuotias Malla ja kaksivuotias Sakke asuivat reilun vuoden ajan keskenään laitoksessa, koska äiti ei löytänyt Helsingistä asuntoa avioeron jälkeen.

—Minä olin isosiskona vastuussa nuoremmista. Aika pienen tytön päälle tuli iso vastuu. Äiti oli Helsingissä, me Turussa. Sitä kesti yli vuoden. Olin kiltti ja reipas, viittasin koulussa ja hymyilin aina. Olin niin kiltti, että minua ällöttää. Mitään varsinaista pahaa siellä ei tapahtunut, meistä pidettiin ihan hyvää huolta, mutta se ei ollut koti ja siellä ei ollut äitiä. En saanut itkeä enkä valittaa. Se oli pienempien etuoikeus, ei minun.

Saadakseen huomiota ylireipas tyttö teki välillä "temppuja"

—Liu´uin puisessa liukumäessa paljain säärin tahallani niin, että kintut menivät aivan verille, sattui hirveästi. Se oli tapani huutaa: huomatkaa minut! Sieltä on perua tämä minun huomiontarpeeni, joka on johtanut esiintyjän ammattiin. Täytyyhän ammatinvalinnassani toki olla muustakin kyse, mutta tällaisia syviä vesiä on kuitenkin löydettävissä.

Vuonna 1971 Sosialistinen nuorisoliitto etsi lauluryhmää Berliinin poliittisen laulun festivaaleille. Mustasaaren rippileirin iltanuotiolta tutut Martti Launis ja Pekka Aarnio kokosivat ryhmän ja mukaan kutsuttiin myös Sinikka Sokka. Näin syntyi Agit Prop.

—Martti ja Pekka olivat niin i-ha-ni-a! Tutustuin heihin, kun olin isona siskona Töölön seurakunnan rippileirillä. Tiesin heidät myös Munkkivuoren seurakunnan Hootenanny-klubilta, jossa heidän yhtyeensä Guldgurkorna oli vakioesiintyjänä.

Mitkä ovat perusasioita, jotka on osattava?

Kaj Chydenius opetti musiikkia teatterikoulussa. Laulun Kalliolle kukkulalle hän sävelsi juuri Sinikka Sokan vuosikurssille. Yksi Agit Propin keskeisimmistä lauluista oli Eero Ojasen säveltämä Brechtin Oppimisen ylistys. Se alkaa sanoilla "Opi perusasiat." Mitkä ovat Sinikka Sokan mielestä tällaisia perusasioita nyt, reilut 40 vuotta myöhemmin?

—Toisen ihmisen ja hänen yksilöllisyytensä kunnioittaminen. Oikeus koulutukseen, asumiseen, ruokaan eli kaikkeen, mikä luo turvallisuutta. Hyvän koulutuksen turvaaminen on aivan keskeinen, Brecht´hän nimenomaa ylistää oppimista. Mikään ei saa estää sinua oppimasta. Vaikka olisit vankilassa, ota kirja käteen. Se on edelleen hyvä ase.

Katso ja kuuntele Sinikka Sokan tärkeät albumikuvat tarinoineen!

Lähetykset

  • la 3.10.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee, että toisten eteen tehty työ kannattaa aina. Hän toimi Kajaanin Runoviikon taiteellisena johtajana vuodet 2011-2018 ja hänet tunnetaan myös monologi-näytelmien tekijänä. Toimittaja Lisa Enckell.

  • Tampereen Työväen Teatteri on ollut näyttelijä Ilmari Saarelaiselle toinen koti ja työ on ollut hänen toinen minänsä. Nälkä näyttelemiseen jatkuu, vaikka hän on eläkkeellä ja vakituinen pesti on jo jäänyt taakse. Näyttelijän työtä on mittarissa peräti 50 vuotta. Nopea sanataituri ja tilannetajun mestari rakastaa naurua, mutta tärkeitä ovat olleet myös monet vakavat ja koskettavat roolit. Suuren yleisön sydämiin Ilmari "Immu" Saarelainen jäi television komediasarjoista Tankki täyteen sekä Sisko ja sen veli. Viimeiset 10 vuotta Ilmari Saarelainen on esittänyt monologia Parasta ennen, joka on myös todiste hänen hulvattomasta tilannetajustaan ja pikantista sarkasmistaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Professori Iiris Hovatta tutkii ahdistuksen eri muotoja. Tutuimpia niistä ovat paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Kansainvälisissä alansa huippuyksiköissä työskennellyt Hovatta on tutkinut geenien ja ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen ongelmissa. Pitkän tieteellisen uran tehnyt toisen polven huippututkija rentoutuu luonnossa ja klassisen musiikin avulla. Varhaislapsuutensa Espoon Tapiolassa ja nuoruutensa Iirislahdessa asunut Iiris Hovatta kuvaa perhettään "perinteiseksi akateemiseksi perheeksi". Musiikki ja luonto ovat ollet perheen yhteiset harrastukset. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut kansalliskirjaston ylijohtajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Hän tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt tutkija ja tietokirjailija Ekholm suomii aikaamme lyhytnäköisyydestä ja odottaa, milloin tulee Hornettien ja siltojen jälkeen kulttuurin vuoro. Hän tuli tunnetuksi Juha Sipilän hallituksen yliopistoihin kohdistuvien leikkausten vastustajana ja kieltäytyi toteuttamasta kansalliskirjastolle esitettyjä irtisanomisia perustuslakiin vedoten. Useita tietokirjoja ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa. Toimittaja on Lisa Enckell. Ohjelma on nauhoitettu viime huhtikuussa.

  • Musiikki tuli säveltäjä Kaija Saariahon elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vanhemmat antoivat esikoisensa leikkiä perheen isolla radiolla. Siitä tuli hyvin rakas, koska hän pystyi itse kanavia vaihtamalla valitsemaan mieleistään musiikkia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi säveltäjän jolle elämä ilman säveltämistä on hukattua elämää.

  • Kaksi väitöskirjaa tehnyt filosofi Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. 45-vuotiaana hän aloitti uudestaan juoksemisen ja siirtyi sitten kehonrakennukseen. Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Mikko Lahtisen Tampereen yliopistolla.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen asuu Helsingin Kalliossa ja rakastaa sen tarinoita. Albert Edelefeltin maalausten mallien ja erityisesti Virginien tarina on kiehtonut häntä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.Toimittaja Lisa Enckell tapasi Anna Kortelaisen Kallion kirjastossa.

  • Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen. Toimittaja on Rita Trötschkes.

    Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.

  • Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta hän toteutti 20 vuotta sitten hankittuaan ensin perinteisen hinokipuisen kylpyammeen. Riitta Oikawan kiinnostus Japania kohtaan syntyi jo lapsuudessa osittain sattuman kautta. Kun Riitan eno lähti Amerikkaan, jätti hän pikku-Riitalle kirjansa, joista löytyi Japanin satumainen maailma. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom kuvailee oopperakokemusta kummalliseksi tapahtumaksi. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Söderblom herkistyy kun puhutaan äidin merkittävästä roolista uralle. Toimittajana Lisa Enckell.

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä