Kuusi kuvaa

Liisa Susiluodon Kuusi kuvaa

  • 44 min
  • toistaiseksi

“Työssäni Unicefissa matkustin paljon maailmalla. Erään kerran olimme vietnamilaisessa kylässä. Maassa on perhesuunnittelua ollut jo pitkään. Illalla kokoonnuimme paikallisen naisten ryhmän kanssa ja siinä tulin maininneeksi, että minulla on viisi lasta. Kylän naiset menivät ihan hiljaisiksi, kunnes joku rohkea sanoi: “Hyvänen aika! Eikö Suomessa tunneta ehkäisymenetelmiä? Ehkä hän käytti sanaa perhesuunnittelu, mutta sillä hetkellä tunsin oman pienuuteni. Kuka neuvoo ketä tässä maailmassa?”

Liisa Susiluoto on tehnyt pitkän uran maailman oikeudenmukaisuuden ja maailman lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kun hän aikanaan vaihtoi työpaikkaa Tilastokeskuksesta Suomen Unicefiin, maailmassa  kuoli päivittäin 30 000 lasta. Nyt 30 vuotta myöhemmin kuolee joka päivä 17 000 lasta. Luku on vieläkin suuri, mutta se on puolittunut, vaikka maailman väestö on melkein tuplaantunut.

“Edellisessä työssäni Tilastokeskuksessa aloin lukea Maailman lasten tila -raportteja ynnä muita ja ne asiat alkoivat aueta ihan uudella tavalla. Oikeudentuntoni vaati, että minun täytyy tehdä jotakin tämän maailman auttamiseksi. Ja kun maailmaa katsoin, niin kaikkein hädänalaisimmat ihmiset olivat kehitysmaissa.”

Liisan opinahjo oli Tikkurilan yhteiskoulu silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Koulu oli varsin avarakatseinen. Rehtori kuului rotareihin ja siitä syystä  kouluun tuli vaihtoon kahdeksi viikoksi amerikkalainen poika. Rehtori pyysi Liisaa saattamaan pojan läheiselle Hiekkaharjun asemalle. Kun Liisa vilkkaasti jutellen kulki pojan kanssa hiekkatietä, hänen isänsä ajoi autolla vastaan ja oli suistua ojaan. Isä meni oitis työpaikalleen soittamaan rehtorille paheksuvan puhelun, kun hänen tyttärensä päästetään julkisesti kulkemaan ties missä seurassa. Amerikkalaispoika oli nimittäin tummaihoinen, eikä hänen kaltaisiaan yleensä näkynyt Tikkurilassa tuolloin 1960-luvun loppupuolella. Isä ei voinut aavistaa, että kansainvälisyydestä tulisi sittemmin tyttärelle ura.

Liisa Susiluodon isä oli musiikkimiehiä ja muun muassa Tikkurilan sekakuoron perustajajäseniä. Klassinen musiikki soi Liisan lapsuudenkodissa ja kuoroikään päästyään Liisa liittyi seurakunnan nuorisokuoroon. Musiikki on seurannut häntä koko elämän. Jopa osa viidestä lapsesta on muusikkoja. Tällä hetkellä erityisen ihanaa on nauttia klassisen musiikin konserteista.

Kaiken aikaa sukupolvet ovat pitäneet hyvää huolta toisistaan. Liisa Susiluoto on toiseksi vanhin viiden lapsen parvesta ja hoitui samassa pihapiirissä Liisan vaarikin aikanaan. Yhdessä sisarustensa kanssa Liisa on sittemmin hoitanut vanhempansa viimeiseen asti. Liisalla itselläänkin on viisi lasta ja nyt hän on myös moninkertainen mummo. Liisa Susiluoto kuljettaa lastenlapsista nuorinta tanssitunnille ja koettaa olla korvana isommille, kuten Liisan äitikin aikanaan oli Liisan lapsille.

Lähetykset

  • la 10.10.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Outi Airola puhaltaa henkeä Kokkolan Ykspihlajan kaupunginosaan pelastamalla vanhoja rakennuksia ja pyörittämällä asukas- ja kulttuuriyhdistyksiä, joissa ovet ovat avoinna ihan kaikille. Outi Airolan valitsemien kuvien kautta kuljetaan Ykspihlajan työläis- ja satamakortteleiden värikkäisiin vaiheisiin ja puhutaan siitä, millaisia raitoja elämä on räsymattoon kutonut. Toimittajana on Leena Peltokangas.

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä