Kuusi kuvaa

Tivolinjohtajan lapsuus: Meillä oli virtahepo, hyeenoja, käärmeitä ja tiikereitä, kertoo Tapio Sariola

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jos haluat oppia jotakin yrittämisestä, tervetuloa tivoliin, sanoo Tapio Sariola, tivolinjohtaja neljännessä polvessa.

Menossa on Grönroos-Sariolan tivolisuvun 127. liiketoimintavuosi.  Suvun tivolitoiminnan aloitti vuonna 1888 J.A.W. Gröönroos, Tapio Sariolan isoisän isä. 1980-luvun lopulta Tivoli Sariolaa johtanut Tapio Sariola kasvoi yrittäjäksi tivolissa.

—Sain elää ja kasvaa turvallisessa ja kiehtovassa miljöössä. Lapselle tivoli oli hieno paikka, moninainen, huolehtiva, erilaisia impulsseja antava. Koen olleeni todella etuoikeutettu. Käärmenaisia ja virtahepo -  kuka saa elää tällaisessa maailmassa?

Lapsilla oli oma inkkarishow, jossa Tapio Sariolakin touhusi sulkapäähineessään.

—Tivoli oli kuin yksi suuri perhe, kesäaikaan se oli meidän koti. Paljon lapsia, paljon ystäviä. Suomen tunnen laidasta laitaan. Vielä nytkin, kun matkustan vähän vieraammalle paikkakunnalle, yritän muistaa missä tivolipaikka oli ja käytän sitä suunnistuksen kiintopisteenä.

Heti kun laskutaidot riittivät, pääsi myymään pääsylippuja. Tulevat päällysmiehet laitettiin tutustumaan perheyritykseen ilman silkkihansikkaita:

—Minut on kasvatettu tekemään. Isä oli sota-ajan ihmisiä ja kovakanttinen, hänelle ei sanottu vastaan, me pojat jouduimme tietysti tekemään hattumaisimmat hommat. Meidän alalle oppii kokemuksen kautta, muuta kautta et opi tuntemaan tivolin arkea. Et voi käskeä työntekijöitä tekemään semmoista mihin et itse kykene. Silloin mennään metsään, kun poltetaan ihmiset loppuun.

Syntinen tivoli pilaa maaseudun

127 vuoteen mahtuu monenlaisia lakeja. Ennen sotia 1920-30 -luvuilla tivoli ei saanut asettua maaseudulle. Pelättiin kirkasotsaisten kansalaisten saavan huonoja vaikutteita syntisestä tivolista. Tivolilaisista liikkuikin huhupuheita, muistelee Tapio Sariola:

—Lainsäätäjä ruokki ennakkoluuloja. Me vitsailemme vieläkin, että kun tivoli vihdoin 1950-luvulla sai tulla kylille, talolaiset keräsivät pyykit turvaan pyykkinaruilta, etteivät ne tivolin rosvot vie vaatteita.

Lamat eivät ole jättäneet moukaroimatta tivolialaakaan. Moni muistaa suvun pyörittämän Sirkus Sariolan, joka meni muutamassa vuodessa konkurssiin. Sirkuksen kohtaloksi tuli 40% huvivero.

—Isäni Matti Sariola sanoi aina, että tivolimies menee aina eteenpäin, vaikka harmaan kiven läpi, ei pysähdy. Jos sinulla ei ole tahtoa ja kiimaa yrittämiseen, et onnistu. Isäni tapaan ajattelen, että vaikka olisi mitkä vaikeudet, mennään eteenpäin. Olen monen likaojan kautta kulkenut, että firma on tässä mallissa.

Viides sukupolvi ottaa valtikan

Tapio Sariolan poika Ville on astumassa johtoon, sukupolvenvaihdos on käynnissä. Ville Sariolasta tulee tivolinjohtaja viidennessä polvessa. Tapio Sariola muistaa hyvin hetken, jolloin hän oli samassa tilanteessa:

—Isäni Matti kuoli 1990, hän oli minulle tärkeä taustatuki. Johtajana olin onnekas, sillä ehdin saada häneltä hiljaisen tiedon. Sitten putosin tyhjän päälle - jouduin johtamaan yksin. Nyt siirrän hiljaista tietoa johtajana jatkavalle pojalleni Villelle. Tällaisessa perheyrityksessä on erityisen tärkeää siirtää hiljaista tietoa, mutta ei niin, että “kuule poika, näin on tehty 50 vuotta ja tehdään vastakin” - ei, on pysyttävä ajan mukana.

Alakouluikäiset tyttären kaksospojat ovat myös sydämestään tivolilaisia, kertoo Tapio-ukki:

—Tänä keväänä toinen soitteli: Ukki, pääsenkö tivoliin töihin? He elävät nyt sitä tivolilaisen lapsuutta, tivolista on tullut se toinen koti kaksosillekin. He pyörivät meillä mummolassa, oli se mummola sitten Keravan kodissamme tai tivolivaunussa. Tivolissa eläminen on meille luonnollista.

Katso Tapio Sariolan elämän kuusi kuvaa - ja kuuntele tarinat niiden takaa!

Linkkejä:
Näyttely Sariolan tivolisuvusta Keravan taidemuseossa
Tivoli Sariola

 

Lähetykset

  • la 24.10.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhaurauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus. Toimittaja on Sandra Järvenpää.

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä