Kuusi kuvaa

Tivolinjohtajan lapsuus: Meillä oli virtahepo, hyeenoja, käärmeitä ja tiikereitä, kertoo Tapio Sariola

  • 44 min
  • toistaiseksi

Jos haluat oppia jotakin yrittämisestä, tervetuloa tivoliin, sanoo Tapio Sariola, tivolinjohtaja neljännessä polvessa.

Menossa on Grönroos-Sariolan tivolisuvun 127. liiketoimintavuosi.  Suvun tivolitoiminnan aloitti vuonna 1888 J.A.W. Gröönroos, Tapio Sariolan isoisän isä. 1980-luvun lopulta Tivoli Sariolaa johtanut Tapio Sariola kasvoi yrittäjäksi tivolissa.

—Sain elää ja kasvaa turvallisessa ja kiehtovassa miljöössä. Lapselle tivoli oli hieno paikka, moninainen, huolehtiva, erilaisia impulsseja antava. Koen olleeni todella etuoikeutettu. Käärmenaisia ja virtahepo -  kuka saa elää tällaisessa maailmassa?

Lapsilla oli oma inkkarishow, jossa Tapio Sariolakin touhusi sulkapäähineessään.

—Tivoli oli kuin yksi suuri perhe, kesäaikaan se oli meidän koti. Paljon lapsia, paljon ystäviä. Suomen tunnen laidasta laitaan. Vielä nytkin, kun matkustan vähän vieraammalle paikkakunnalle, yritän muistaa missä tivolipaikka oli ja käytän sitä suunnistuksen kiintopisteenä.

Heti kun laskutaidot riittivät, pääsi myymään pääsylippuja. Tulevat päällysmiehet laitettiin tutustumaan perheyritykseen ilman silkkihansikkaita:

—Minut on kasvatettu tekemään. Isä oli sota-ajan ihmisiä ja kovakanttinen, hänelle ei sanottu vastaan, me pojat jouduimme tietysti tekemään hattumaisimmat hommat. Meidän alalle oppii kokemuksen kautta, muuta kautta et opi tuntemaan tivolin arkea. Et voi käskeä työntekijöitä tekemään semmoista mihin et itse kykene. Silloin mennään metsään, kun poltetaan ihmiset loppuun.

Syntinen tivoli pilaa maaseudun

127 vuoteen mahtuu monenlaisia lakeja. Ennen sotia 1920-30 -luvuilla tivoli ei saanut asettua maaseudulle. Pelättiin kirkasotsaisten kansalaisten saavan huonoja vaikutteita syntisestä tivolista. Tivolilaisista liikkuikin huhupuheita, muistelee Tapio Sariola:

—Lainsäätäjä ruokki ennakkoluuloja. Me vitsailemme vieläkin, että kun tivoli vihdoin 1950-luvulla sai tulla kylille, talolaiset keräsivät pyykit turvaan pyykkinaruilta, etteivät ne tivolin rosvot vie vaatteita.

Lamat eivät ole jättäneet moukaroimatta tivolialaakaan. Moni muistaa suvun pyörittämän Sirkus Sariolan, joka meni muutamassa vuodessa konkurssiin. Sirkuksen kohtaloksi tuli 40% huvivero.

—Isäni Matti Sariola sanoi aina, että tivolimies menee aina eteenpäin, vaikka harmaan kiven läpi, ei pysähdy. Jos sinulla ei ole tahtoa ja kiimaa yrittämiseen, et onnistu. Isäni tapaan ajattelen, että vaikka olisi mitkä vaikeudet, mennään eteenpäin. Olen monen likaojan kautta kulkenut, että firma on tässä mallissa.

Viides sukupolvi ottaa valtikan

Tapio Sariolan poika Ville on astumassa johtoon, sukupolvenvaihdos on käynnissä. Ville Sariolasta tulee tivolinjohtaja viidennessä polvessa. Tapio Sariola muistaa hyvin hetken, jolloin hän oli samassa tilanteessa:

—Isäni Matti kuoli 1990, hän oli minulle tärkeä taustatuki. Johtajana olin onnekas, sillä ehdin saada häneltä hiljaisen tiedon. Sitten putosin tyhjän päälle - jouduin johtamaan yksin. Nyt siirrän hiljaista tietoa johtajana jatkavalle pojalleni Villelle. Tällaisessa perheyrityksessä on erityisen tärkeää siirtää hiljaista tietoa, mutta ei niin, että “kuule poika, näin on tehty 50 vuotta ja tehdään vastakin” - ei, on pysyttävä ajan mukana.

Alakouluikäiset tyttären kaksospojat ovat myös sydämestään tivolilaisia, kertoo Tapio-ukki:

—Tänä keväänä toinen soitteli: Ukki, pääsenkö tivoliin töihin? He elävät nyt sitä tivolilaisen lapsuutta, tivolista on tullut se toinen koti kaksosillekin. He pyörivät meillä mummolassa, oli se mummola sitten Keravan kodissamme tai tivolivaunussa. Tivolissa eläminen on meille luonnollista.

Katso Tapio Sariolan elämän kuusi kuvaa - ja kuuntele tarinat niiden takaa!

Linkkejä:
Näyttely Sariolan tivolisuvusta Keravan taidemuseossa
Tivoli Sariola

 

Lähetykset

  • la 24.10.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä