Kuusi kuvaa

Miranda Vuolasranta oppi jo lapsena taistelemaan romanien oikeuksien puolesta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena.  Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle.

Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan.  Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään.

Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa.  Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa.

Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa.

Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja.

Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa.

Tuovi Putkonen

Lähetykset

  • la 14.11.2015 8.08 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä