Kuusi kuvaa

Miranda Vuolasranta oppi jo lapsena taistelemaan romanien oikeuksien puolesta

  • 44 min
  • toistaiseksi

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena.  Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle.

Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan.  Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään.

Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa.  Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa.

Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa.

Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja.

Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa.

Tuovi Putkonen

Lähetykset

  • la 14.11.2015 8.08 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Koko kansan viherpeukalo Aarno Kasvi on omistanut koko elämänsä puutarhoille. Hän on tehnyt lukemattomia hauskoja radio- ja televisio-ohjelmia puutarha-asioista, kirjoittanut kirjoja sekä opastanut puutarhavieraita Suomessa ja ulkomailla Elämäntyönsä hän on tehnyt kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa, joista toinen on Turun Ruissalossa ja toinen Ruotsin Uppsalassa. Puutarhaneuvos, emeritus ylipuutarhuri Aarno Kasvin unelma on ostaa iso maalaistalo puutarhoineen, josta hän tekisi nähtävyyden. Toimittaja on Rita Trötschkes.

  • Elämänmuutos tapahtuu joskus yllättäen. Kirsti Kurosen päätös vaihtaa ammattia ja ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan. Kuitenkin vasta vakava sairastuminen parantumattomaan verisyöpään teki lopulta päätöksen helpoksi. Hän päätti elää sitä elämää jota halusi. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjailijana menestynyt Kirsti Kuronen kertoo kuuden kuvan kautta elämästään. Ohjelman on toimittanut Maarit Lehtonen.

  • Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä on ehtinyt toimia jo monessa roolissa ja ammatissa elämänsä aikana. Nykyisen työn ohessa hän tekee useammassa paikassa vapaaehtoistyötä, toimii pappina, sijaisäitinä sekä äitinä omille lapsilleen. Hänet headhantattiin Kirkon Ulkomaanavun palveluksesta äitiysloman aikana Marttojen keulakuvaksi, vaikka ruoanlaitto ja kotitalous eivät olleet hänen vahvuuksiaan. Mariannen aurinkoinen olemus saa kiitosta, sillä hänellä on hyvin lämmin ja mutkaton tapa kohdella muita. Marianne toivoo olevansa sellainen johtaja, joka antaa muille tilaa loistaa ja toteuttaa itseään.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Tunnettu keramiikkataiteilija, muotoilija ja yrittäjä Anu Pentik on toteuttanut haaveensa kovalla työllä, sitkeydellä ja luovuudella. Aina energistä Anu Pentikiä ei kiinnosta menneisyys, vaan tulevaisuus, uudet näytöt ja jatkuva onnistuminen. Posiolle kotiutuneen Pentikin voimakaksikon toinen puoli on aviomies Topi Pentikäinen, jonka kanssa hän on kulkenut yhteistä taivalta yli 50 vuotta. Toinen tärkeä ihminen Anun elämässä on Pentikin brändijohtaja Auli Harjama. Pentikin tuotteiden keskeisiä viestejä ovat lämpö, koti, turvallisuus ja pitkä käyttöikä. Keramiikkataiteilijana hän on saanut valtavasti uutta energiaa joka suuntautuu nyt jo seuraavaan näyttelyyn vuonna 2020. Vapaa-ajalla Anu on kulinaristi, jonka suurinta herkkua ovat äyriäiset. Niiden tarina liittyy jo lapsuuteen, jossa hän oli innokas ravustaja ja saattoi elää viikkoja vain rapuja syöden.

    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Lapsuusmuistoissaan lääketieteen tohtori ja esikoiskirjailija Heidi Mäkinen siirtyy Kiuruvedelle, jossa tärkeinä henkilöinä hänen elämänsä liittyivät isovanhemmat. Savosta on jäänyt jäljelle elinikäisiä ystävyyksiä. Sieltä tulevat myös monet muistot, jotka elävät osittain myös hänen kirjassaan "Ei saa mennä ulos saunaiholla". Heidi Mäkinen julkaisi ensimmäisen romaaninsa syksyllä 2016.

    Mistä hauska kirjan nimi on peräisin, ja mitä kaikkea muuta Heidin Mäkinen kantaa mukanaan? Hän on sitä mieltä, että huumori auttaa monessa kohtaa ja että melkein mille tahansa voi nauraa. Ei kuitenkaan ihan kaikelle eikä millä tavalla vaan. Vakava paikka hänelle on ollut tyttären halu korjata sukupuoltaan. Siihen Heidi suhtautuu avoimesti ja myönteisesti, mutta esiin nousee monia kysymyksiä.

    Heidi Mäkinen on elämänsä tärkeiden valokuvien äärellä toimittaja Maarit Lehtosen kanssa.

  • Lähetystyöntekijä ja kätilö Kirsti Kirjavainen oli päättänyt lähteä nuorena avustustyöhön ulkomaille, mutta Nepal valikoitui kohteeksi sattumalta. Uusiin tehtäviin hän valmistautui nuorena kätilönä Englannissa ja suuntana piti olla Pakistan, mutta viisumia ei kuulunut ja sitä odotellessa aukesi kätilölle paikka Nepalissa.Siellä hän on viettänyt yli 30 vuotta ja siitä on tullut hänelle toinen kotimaa.Hyväntekeväisyyteen Kirstiä kannustivat erityisesti isovanhemmat, jotka toimivat aktiivisesti Punaisessa ristissä. Nepalissa lapsikuolleisuus oli korkealla tasolla ja lukutaito heikko, joten työtä riittää ja tuloksiakin on tullut. Hän ei jättänyt Nepalia edes sisällissodan tai maanjäristysten aikana. Työtä lukutaidon ja terveydenhoidon eteen hän on tehnyt kaikkein syrjäisimmissä alakastisten nepalilaisten kylissä ja vammaisten keskuudessa.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen.

  • Luontokuvaaja Hannu Hautala on tehnyt elämäntyönsä metsässä. Hänen suosikkikuvauskohteita ovat kuukkeli, joutsen, palokärki, kotka ja uivelo. Hannu Hautala rakastaa kuvaamista talven valossa ja kesän valoisissa öisissä metsissä. Hannu Hautala lienee eniten valokuvakirjoja julkaissut suomalainen luonnonvalokuvaaja. Hänen kirjojaan on julkaistu yli 50, ja niitä on käännetty useille kielille ja myyty ympäri maailmaa. Luontokuvaus vaatii ennakkovalmisteluja, sillä hyvä luontokuva ei useinkaan synny sattumalta. Hyvän kuvan saaminen voi Hautalalla kestää jopa vuosia. Hautalan kuusi kuvaa on nauhoitettu Hannun jäljet –valokuvakeskuksessa Kuusamon keskustassa. Toimittajana on Rita Trötschkes.

  • Iro Haarla on poikkeuksellinen muusikko suomalaisittain, sillä hän on saanut levyttää jo kolme levyä suurelle kansainväliselle ECM-levymekille. Musiikin tekeminen alkoi hänellä jo pienenä tyttönä, kun hän haki lohtua yksinäisyyteensä improvisoimalla pianolla lauluja. Ison osan urastaan hän teki yhteistyössä edesmenneen miehensä Edward Wesalan kanssa. Pianon rinnalla harppu on hänen soittimensa. Musiikki on hänelle ollut kuin ratsuhevonen, jonka selässä hän on ratsastanut läpi elämän myrskyjen. Iro Haarlan tapasi toimittaja Sari Valto.

  • Pepi Reinikainen on kirjailija, toimittaja, psykoterapeutti ja elämänkaarikirjoitusmallin kehittäjä. Jo ainakin tuhat ihmistä on vuosien varrella osallistunut hänen vetämilleen elämänkaarikirjoituskursseille. Elämäkaarikirjoittamisessa kirjoitetaan omasta elämästä tarina, jossa selvitellään tapahtumien syy- ja seuraussuhteita. Omassa elämässään Pepi Reinikainen on oppinut hyväksymään, että kaikki unelmat eivät toteudu Hän on oppinut näkemään kurjatkin elämänvaiheet arvokkaina, koska niiden ansiosta osaa arvostaa pieniäkin hyviä asioita. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Kurinalainen, älykäs, rohkea, huumorintajuinen, menestynyt - siinä vain muutama adjektiivi, jotka kuvaavat Lenita Airistoa. Virtaa ja työtä on riittänyt siitä lähtien kun hänet kruunattiin 17-vuotiaana Suomen Neidoksi vuonna 1954. Hän kertoo rakastavansa myrskyjä ja saavansa niistä virtaa. Jos hän jotain vihaa, se on keskinkertaisuus. Vanhemmiltaan perinnöksi hän on saanut luottamuksen siihen, että pärjää ja voi tehdä mitä haluaa.
    Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Näyttelijä, ohjaaja, laulaja ja teatterinjohtaja Kari Arffman sai suuren haasteen astuessaan vuodenvaihteessa Helsingin Kaupunginteatterin johtajaksi Asko Sarkolan jälkeen. Arffman on 'Kotkan poikii' ja opiskellut näyttelijäksi Tampereella. Johtajakokemusta hänellä on aikaisemmin kotikaupungistaan Kotkasta ja Jyväskylästä. Helsingissä hänet tunnetaan mm. kaupunginteatterin musikaalin Schreck ohjaajana ja näyttelijänä. Johtajana hän haluaa olla mutkaton ja helposti lähestyttävä ja näyttelijänä hän ainakin tietää sen, millaista on olla näyttämöllä kun juttu ei kiinnosta yleisöä. Ohjaustyönsä kautta hän on päässyt tutustumaan jo alaisiinsa ja Kaupunginteatterin toimintaan. Erityisen lähellä Kari Arffmanin sydäntä ovat musikaalit ja niiden suosio on kovassa kasvussa.

    Ohjelman on toimittanut Ari Meriläinen

  • Huolettoman lapsuuden Tesomalla Tampereella viettänyt Ari Hjelm pelaili kouluaikana kaikkia pallopelejä. Muistoissa on yhteinen menestys Timo Jutilan kanssa koulun joukkueessa. Omien sanojensa mukaan herkkä ja kiltti pikkupoika ei silloin osannut haaveillakaan kansainvälisestä jalkapallourasta. Uran yksi huippuhetki lempinimen "Zico" saaneella pelimiehellä oli maajoukkueessa maali Brasilian verkkoon. Jalkapallovalmentajana hän saavutti Tampereella useita mestaruuksia, mutta nyt pelaaminen on enää harrastus ja hän soveltaa taitojaan yrityselämässä.
    Ohjelman Ari "Zico" Hjelmin kuudesta kuvasta on toimittanut Tiia-Kaisa Hasa.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä