Kuusi kuvaa

Kustantaja Kimmo Pietiläisen kuusi kuvaa

  • 43 min
  • toistaiseksi

Kuusi vuotta Kanadassa teki Kimmo Pietiläisestä kansainvälisen miehen. Hän oppi englannin kielen. Opinnot fysiikan parissa veivät tiedetoimittajaksi. Matka jatkui mainosmiehenä. Yritysviestintää tekevä firma loppui 1990-luvun lamaan ja sitten löytyivätkin kirjat. Luonnontieteellisten kirjojen kustantaminen alkoi.

Kimmo Pietiläisen kirurgi-isä vei perheensä Kanadaan vuonna 1951. Mukana seurasi neljä ja puolivuotias Kimmo, isoveli ja äiti, joka oli ammatiltaan kemisti, mutta kemistin töitä ei silloisessa Port Arthurissa ollut ja hän oli kotona.

”Vanhempani olivat avarakatseisia ihmisiä. Kaikki ihmiset olivat yhtä arvokkaita eikä omaa asemaa korostettu. Tämä periaate toteutui isäni työssä, hän hoiti Kanadassa kaikenkielisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia sekä intiaaneja, joita kanadalaiset lääkärit eivät juurikaan hoitaneet”, muistelee Kimmo Pietiläinen.

Perhe palasi Suomeen, koska he halusivat pojat suomalaiseen oppikouluun. Kaupoissa oli vähemmän tavaraa kuin valtameren toisella puolella. Sitrushedelmiä ei ollut eikä televisiosta tullut samoja ohjelmia kuin Kanadassa.

Uusien ajatusten etsinnästä kirjan kustantajaksi

Kimmo Pietiläinen oli pienestä pitäen tiedonjanoinen. Kotona kannustettiin lukemaan monenlaisia kirjoja. Kimmo oppi tunnistamaan kiviä ja kasveja. Hän erotti jaspiksen ja ametistin. Kaikki tarzanit tuli luettua ja ihailu viidakon herraa kohtaan oli kovaa, kunnes hän luki Veikko Huovisen novellin Tarzan Suomessa. Huovisen ajatukset herättivät kriittisyyden – kaikki ei olekaan totta.

Luonnontieteiden opiskelu johdatti tiedetoimittajaksi Suomen Kuvalehteen. ”Jutuistani tykättiin, sain niistä positiivista palautetta”, sanoo Pietiläinen. Asian oli huomannut myös mainosmies Seppo Ilakari. Hän sai houkuteltua Kimmon mainostoimistoon tekemään mainoksia. Viidessä vuodessa hän oppi alan ja suuntasi seuraavaksi kirja-alalle yhdessä Paavo Haavikon kanssa.

Pietiläinen kaipasi Suomeen uutta ajattelua, modernia maailmankulttuuria käsittelevää kirjallisuutta. Hän julkaisi yhdessä Haavikon kanssa muutamia tietokirjoja luonnontieteen alalta, ja hyvä palaute innosti jatkamaan ja hän perusti oman kustantamon Terra Cognitan.

Pietiläinen lukee paljon ja etsii maailmalta kiinnostavia tietokirjoja, hän  perehtyy eri aloihin, niiden käsitteisiin ja terminologiaan. Hän suomentaa itse kirjat, ja näin on syntynyt parinkymmenen vuoden aikana reilut sata kirjaa, joista osa on myyty loppuun. Hän toivoo kirjojen täyttävän sivistyksen aukkoja suomalaisessa kulttuurissa ja tuovan uutta ajattelua. Kaikki kun eivät kuitenkaan pysty lukemaan kirjoja niiden alkukielellä.

Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Lähetykset

  • la 21.11.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Näyttelijänkään elämässä kaikki ei mene aina kuin elokuvissa. Jari Ahola oli hyvin vähällä luovuttaa unelmansa suhteen, kun pääsykoepettymykset Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle toistuivat keväästä toiseen. Pääsykoenöyryytykseen kyllästynyt kapinallinen päätti vielä kerran kokeilla onneaan, ja ovet Teatterikorkeakouluun avautuivat kuin avautuivatkin. Ura lopulta johdatti hänet tähdittämään ennätyksiä rikkonutta manserock-musikaalia Vuonna 85. Yleisön rakastaman Mauno Pepposen sijaan Aholan elämän tärkein rooli on kaikesta huolimatta olla hyvä isä ja aviomies. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Aholan Tampereen Työväen Teatterissa.

  • Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa, Kalelassa, hän on vieraillut usein. Orivedellä Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta. Piha-aittaan hän on tehnyt isovanhempiensa tavaroista kotimuseon. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Toimittaja Lisa Enckell tapasi monia palkintoja voittaneen ja viime vuosina kansainvälisiin projekteihin keskittyneen Mahlamäen hänen toimistossaan eteläisessä Helsingissä.

  • Kun tanssija Jukka Haapalainen näki pienenä poikana tanssikohtauksen mustavalkoelokuvassa, hän ei saanut seuraavana yönä unta. Jokin oli pysyvästi muuttunut hiljaisen ja rauhallisen lapualaispojan mielessä. Tuosta unettomasta yöstä syntyi tahto ja urkeni ura, jota ihaillaan paitsi Suomessa myös ympäri maailmaa. Mutta miten tähän pisteeseen on tultu? Se on vaatinut ankaraa työtä ja tanssiuran lopettamisenkin. Toimittaja Mirva Lahtimaa tapasi Jukka Haapalaisen Jukan ja hänen vaimonsa Sirpan perustamassa tanssikoulussa Helsingissä.

  • Karismaattinen Anneli Saaristo osaa eläytyä ja mennä syvälle laulujen tulkinnassa. Ura on kestänyt tähän asti 50 vuotta, ja ääni toimii edelleen. Parhaita muistoja uran varrelta on edelleen osallistuminen Euroviisuihin ja vaikeuksien keskellä onnistuminen siellä. Toimittajana Rita Trötschkes.

  • Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.Sari Kaasisen tapasi Joensuussa toimittaja Lisa Enckell.

  • Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomaisten sinfoniaorkestereiden kanssa, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta. Toimittajana on Sari Valto.

  • Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki jo uransa alussa tärkeän oivalluksen. Suomalainen rentoutuu kirjoja lukemalla ja silloin hän haluaa historian faktoja, romantiikka ja jännitystä. Somerniemellä asuva aktiivinen kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan kotonaan hänen elämänsä kuuden kuvan ääressä.

  • Eila Rooseli on yleislääkäri, joka on parantanut sairaita ja loukkaantuneita paitsi Pirkanmaalla, myös lukuisissa maailman kriisikohteissa. Niitä ovat Haitin maanjäristys 2010, Sierra Leonen koleraepidemia samana vuonna, taifuunituhot Flippiineillä 2013, maanjäristys Nepalissa 2015, viimeksi pakolaiskriisit Kreikassa 2016 ja Bangladeshissä viime vuonna. Kun lupautuu SPR:n delegaatiksi, pitää olla valmis nopeaankin lähtöön. Silloin jää lääkärintyö yksityisellä lääkäriasemalla ja alkaa nopea pakkkaus. Toimittaja Mauri Tikkamäki tapasi maailman kriisikohteissa aktiivisesti työskentelevän lääkäri Eila Rooselin kotipirtin lämmössä Kangasalla.

  • Pohjalainen on sisukas tahtoihminen, joka tietää miten asiat ovat. Niin on myös Pohjanmaalla syntynyt periksiantamaton Pekka Piri, joka toteutti suuren unelman 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Sittemmin hän on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistossaan ja ajatuksissaan. Kuohuja ja käänteitä on Pekka Pirin vaiherikkaassa elämässä muitakin. Kokenut merenkulkija Pekka Piristä tuli Helsingin vuosina, kun hän rakensi Kökariin itselleen kämpän. Uloimman luodon luonnon karuus ja saaristolaiset ovat jättäneet lähtemättömän jäljen seikkailijan sielunmaisemaan. Ohjelman on toimittanut Rita Trötschkes.

  • Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.

    Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.

  • Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Maaliskuussa Helsingissä avautunut tuore näyttely pursuaa värejä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä. Kaapatuksi joutuminen ja siitä selviytyminen synnyttivät tarpeen kertoa tarinoita ja kirjailijan ura aukeni. Nykyisin hän myös asuu Ranskassa. Ohjelman on toimittanut Lisa Enckell.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä