Kolmannen maailman puheenvuoroja

Mies joka pelasti köyhyydestä 150 miljoonaa ihmistä 

  • 14 min
  • toistaiseksi

Mies joka pelasti köyhyydestä 150 miljoonaa ihmistä - Tapio Tamminen kertoo bangladeshiläisen Fazle Abedin elämäntyöstä. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

”Fazle Hasan Abed on sosiaalinen yrittäjä ja strateginen ajattelija, jolla on visio tulevaisuudesta. Hänen perustamansa Brac-järjestö on tuottanut jatkuvasti uusia innovaatioita. Abed ymmärsi jo varhain, että järjestön on pärjättävä taloudellisesti omillaan, jotta ulkopuoliset lahjoittajat eivät vaikuttaisi sen päätöksiin. Siksi hän on perustanut monia kaupallisia yrityksiä Brac-brändin osaksi, kuten painotaloja, pienimuotoista teollisuutta, halpojen vaatteiden myymälöitä, hotellin ja jopa oman yliopiston. Niiden tuotoilla rahoitetaan Bracin kehitysohjelmia”.

Näin M.S. Swaminathan totesi viime heinäkuussa ojentaessaan Fazle Abedille 250 000 dollarin suuruisen Maailman ruokapalkinnon. Swaminathan on Intian tunnetuimpia maataloustieteilijöitä, joka sai itse ensimmäisen Maailman ruokapalkinnon vuonna 1987. Ruokapalkintoa on pidetty Nobel-palkinnon veroisena palkintona maataloustieteessä ja ruuan turvaamisessa.

Abed palkittin hänen "ennen näkemättömästä" työstään köyhyyden vähentämiseksi Bangladeshissa ja 10 muussa maassa. Hänen sanotaan pelastaneen Brac-järjestönsä avulla lähes 150 miljoonaa ihmistä äärimmäisestä köyhyydestä. Abed perusti Bracin eli The Bangladesh Rural Advancement Committeen  Bangladeshin itsenäistymisen jälkeen vuonna 1972.

Nykyisin Brac on maailman suurin  ja ilmeisesti myös vaikutusvaltaisin kansalaisjärjestö. Bracilla on yli 120 000 työntekijää, joista noin 70 prosenttia on naisia. Se toimii Bangladeshin ohella esimerkiksi Pakistanissa, Afganistanissa, Filippiineillä,  Liberiassa, Sierra Leonessa, Tansaniassa ja Ugandassa. Brac on ainut kehitysmaassa syntynyt kansalaisjärjestö, jonka toiminta on maailmanlaajuista. 

79-vuotias Fazle Abed on aikaisemmin palkittu elämäntyöstään lukuisilla arvostetuilla palkinnoilla, kuten YK:n kehitysohjelman UNDP-palkinnolla ja Olof Palme-palkinnolla. Vuonna 2010 hänestä tuli Sir Fazle Abed, kun Britannian kuningatar Elisabeth myönsi hänelle ritarinarvon.

Abedin opiskeluvuodet eivät vielä viitanneet hänen tulevaan elämäntyöhönsä, sillä varakkaan perheen poika opiskeli Glasgowin yliopistossa laivanrakennusinsinööriksi. Palattuaan kotimaahansa hän työskenteli lyhyen aikaa öljy-yhtiö Shellin rahoitusjohtajana. Vuonna 1970 Bangladeshiin tai silloiseen Itä-Pakistaniin iski voimakas sykloni, joka surmasi useita satoja tuhansia ihmisiä. Abedin mukaan tuo katastrofi muutti hänen elämänsä ja hän päätti keskittyä sosiaalityöhön.

Brac-järjestön kohderyhmänä ovat olleet alusta alkaen naiset. Fazle Abed kuvaa järjestönsä varhaista toimintaa naisten voimaannuttamiseksi näin:

”Olen erityisen ylpeä Bracin työstä lapsikuolleisuuden vähentämiseksi Bangladeshissa 1980-luvulla, jolloin kuolleisuusluvut puoliintuivat 10 vuodessa. Kävimme tuolloin jokaisessa bangladeshilaisessa taloudessa opettamassa äitejä valmistamaan suun kautta annettavaa nesteytysainetta, jotta ripulin aiheuttamilta kuolemilta vältyttäisiin. Tämän prosessin ansiosta Brac kasvoi nopeasti hyvin suureksi järjestöksi, jonka toiminta ulottui kaikkialle Bangladeshiin.

Toinen merkittävä ohjelmamme oli lasten rokotusten tehokas toteutus neljässä vuodessa. Vuosina  1986-1990 rokotettujen bangladeshilaisten lasten määrä nousi 2 prosentista 70 prosenttiin. Nykyisin Bracin toiminta-aluilla 95 prosenttia lapsista on rokotettuja.

Päämäärämme ovat olleet aina selkeitä ja yksinkertaisia: äitiyskuolleisuuden vähentäminen, perhesuunnittelu, perusterveyden huollon järjestäminen ja naisten ansaintimahdollisuuksien turvaaminen. Olemme tukeneet erityisesti naisten työllistymistä maanviljelyn ja mikroyrittäjyyden avulla.

Kaikki toimintamme on tähdännyt lopulta vain yhteen päämäärään: köyhät on nostettava äärimmäisestä köyhyydestä, sillä mielestämme köyhyys on ihmisarvon vastaista”.

Bangladeshin asukasluku on nykyisin noin 165 miljoonaa ihmistä. Väestönkasvu oli vielä maan itsenäistyessä 44 vuotta sitten hyvin voimakasta, sillä jokainen nainen synnytti tuolloin keskimäärin 6,1 lasta. Nykyisin naiset saavat keskimäärin 2,3 lasta. Tässä väestönkasvun nopeassa laskussa Bracilla ja muilla bangladeshiläisillä kansalaisjärjestöillä on ollut merkittävä roolinsa. He ovat toistaneet kaikkialla menestyksellisesti toimineen mallin: koulutus ja perusturva yhdessä perhesuunnittelun kanssa johtavat muutamassa vuosikymmenessä väestönkasvun nopeaan alenemiseen.

Brac on järjestänyt peruskoulutusta ja terveydenhuoltoa Bangladeshin 69 000 kylässä. Nykyisin noin 11 prosenttia maan koululaisista opiskelee Bracin peruskouluissa. Bracin yliopistossa puolestaan koulutetaan esimerkiksi kätilöjä. Fazle Abedin mukaan he pyrkivät kouluttamaan yliopistossaan 10 000 kätilöä, jotka toimisivat kaikkialla Bangladeshissa. Abedin mukaan Bracin toimintamalli on siirrettävissä muihinkin köyhiin maihin:

”Kokemuksemme mukaan äärimmäinen köyhyys on mahdollista poistaa kaikkialta maailmasta. Siihen tarvitaan vain riittävästi resursseja ja sitoutumista päämäärän toteuttamiseen. Bangladeshissa rupesimme antamaan kaikista köyhimmille pieniä avustuksia kuukausittain. Samoin järjestimme heille perusterveydenhuoltoa ja opastusta perheen varojen budjetoinnissa. Kun he pääsivät taloudellisesti jonkin verran jaloilleen, aloimme myöntää heille mikroluottoja. Tämän heille räätälöidyn ohjelman avulla pystyimme nostamaan 180 000 ihmistä  äärimmäisestä köyhyydestä.

Brac on myös perustanut köyhille ehkä maailman suurimman oikeusapujärjestelmän. Bracin lakikeskuksia on Bangladeshissä enemmän kuin poliisiasemia.”

Kansalaisjärjestöjen tunnuslauseena on ollut jo pitkään: pieni on kaunista. Brac on muotoillut sen nyt uudelleen: pieni on kaunista, mutta kasvu suureksi on välttämätöntä. Järjestön kohdalla suuruus on tarkoittanut laajentumista globaaliksi toimijaksi. Brac on jo nyt suurin kansalaisjärjestö esimerkiksi Afganistaniassa, Tansaniassa ja Ugandassa, joissa se on ohittanut koollaan vaikutusvaltaiset brittiläiset järjestöt.

Bracin toiminnallisen johtajan Mahabub Hossainin mukaan järjestön menestyksen salaisuus on siinä, että se tuntee paremmin paikalliset olot kuin rikkaiden maiden kansalaisjärjestöt. Virkailijoiden palkkataso on myös paljon maltillisempi kuin länsimaisilla järjestöillä.

”Etelän kansalaisjärjestönä meillä on erilainen näkemys kehityksestä kuin pohjoisilla järjestöillä. Tunnemme köyhyyden, koska olemme itse kokeneet sen. Ymmärrämme myös äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten toiveet ja tarpeet. Ehkä me pystymme pohjoisen järjestöjä paremmin sitomaan tällaiset langat yhteen kokonaisvaltaiseksi kehityksen malliksi”.

Bracin eri aloilla toimivat yritykset näkyvät lähes kaikkialla Bangladeshissä. Esimerkiksi Bracin pankeista on tullut pienten ja keskisuurten yritysten suurin lainoittaja.

Bracin nopea kasvu näkyy hyvin maan pääkaupungin, Dhakan katukuvassa. Kaupungissa vieraillut The Guardian lehden toimittaja Annie Kelly kuvaa järjestön näkyvyyttä tähän tapaan:

”Dhakan kaaottisessa keskustassa erottuu 19-kerroksinen Bracin pääkonttori – maailman suurimman kansalaisjärjestön kotipaikka, järjestön joka on niin voimakas, että sitä nimitetään usein Bangladeshin toiseksi hallitukseksi. Vähän kauempana pääkadun varrella sijaitsee Brac-yliopisto. Kadun vastakkaiselta puolelta erottuu Bracin pankki.

Bracin pääkonttorin vieressä sijaitsee yksi kaupungin suurimmista slummeista. Sen sokkeloisilla kujilla on lukuisia pikkupuoteja, joissa myydään kaikkea mahdollista ilotulitusraketeista pieneen purtavaan. Suurinta osaa kaupoista on rahoitettu Bracin mikrolainoilla. Brac on kouluttanut myös slummin koulujen opettajat. Koulukirjatkin ovat järjestön kustantamia. Brac on järjestänyt slummiin myös terveydenhuoltopalveluja.”

Onko Bracista sitten tullut jo liian suuri?  Työntekijöitä Bracilla on suunnilleen yhtä paljon kuin globaalilla Microsoft-yhtiöllä. Googleen ja Nokiaan verrattuna Bracilla on kaksi kertaa enemmän työntekijöitä. Bangladeshin suurimpien yksityisten yritysten joukossa vain pari ohittaa sen työntekijöiden määrässä. Liikevaihdoltaankin se kilpailee samassa luokassa kuin maan suurimmat yritykset.

Bracin sosiaalisen yritysryppään nopea kasvu on nostattanut myös soraääniä Bangladeshissä. On kysytty, kuinka paljon se pystyy vaikuttamaan maan hallituksen päätöksiin? Tai miten Bracin yritykset eroavat tavallisista markkinatalouden logiikalla toimivista suuryrityksistä? Kriitikoiden mukaan Brac ei ole yrittänyt muuttaa yhteiskunnan sortavia valtarakenteita, kuten maatalousmaan hyvin epätasa-arvoista jakautumista.

Bracin puolustajien mukaan kriitikot unohtavat sen, että Bracin voitot eivät mene omistajille vaan sosiaalisiin kehitysohjelmiin. Brac vain hyödyntää markkinatalouden menetelmiä maan köyhimpien hyväksi. Puolustajat ajattelevat vähän samalla tavoin kuin Kiinan entinen johtaja Deng Xiaoping, joka totesi aikanaan, että ei sillä ole väliä minkä värinen kissa on kunhan se vain pyytää hiiriä.

Toimiiko Bracin menetelmä sitten Bangladeshissä? Onko se vaikuttanut koko maan kehitykseen?  Bracin perustaja Fazle Abed väittää, että Bracilla on ollut huomattava vaikutus Bangladeshin nopeaan sosiaaliseen kehitykseen. Bangladeshiläisen The Asia Foundationin johtaja Syed Al-Mutin on paljolti Abedin kanssa samaa mieltä.

”Bangladeshin sosiaalisen kehityksen vauhti on ollut lähes ennätyksellisen nopeaa. Esimerkiksi elinikäodote nousi 10 vuodella kahden kymmenen vuoden kuluessa. Ja eliniän nousu 69 vuoteen on tapahtunut yhtä lailla köyhien ja rikkaiden keskuudessa. Bangladesh saavutti yhtenä harvoista kehitysmaista suurimman osan YK:n vuosituhattavoitteista. Bangladeshin kehitys ei kuitenkaan sovi  tavanomaisiin kehityksen malleihin. Se ei perustu erityisen nopeaan talouskasvuun eikä valtion tukemaan politiikkaan, sillä valtio on investoinut hyvin maltillisesti peruskoulutukseen ja terveydenhuoltoon. Nämä luvut ovat jopa alemmat kuin muissa matalan tulotason maissa.

Bangladeshin menestyksen taustalla on lähinnä kolme tekijää: Bracin kaltaisten kansalaisjärjestöjen innovatiiviset pienrahoitusohjelmat naisille, vientiin keskittyvän vaateteollisuuden nousu ja siirtolaisten kasvavat rahalähetykset ulkomailta.” 

Hiljattain ilmestyneessä Maailmanpankin kehitysraportissa kiiteltiin Bangladeshin edistymistä erityisesti terveydenhuollossa, sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja tyttöjen koulutuksessa.

Nobelilla palkittu taloustieteilijä Amartya Sen on kiinnittänyt Maailmanpankin mainitsemiin tekijöihin huomiota jo muutama vuosi sitten. Intialaissyntyisen Amartya Senin mielestä Fazle Abedin perustamalla Bracilla on ollut huomattava merkitys Bangladeshin sosiaalisessa kehityksessä.

”Intian pitäisi ottaa oppia Bangladeshin menestyksestä, sillä se on ohittanut monilla sosiaalisilla indikaattoreilla mitattuna Intian. Väestön elinikäodote on Bangladeshissä 69 vuotta, kun se Intiassa on neljä vuotta alhaisempi. Naisten lukutaitoprosentti on Bangladeshissä 77, Intiassa 74. Lapsikuolleisuusluvut ovat Bangladeshissä pienemmät kuin Intiassa. Ja kaikki tämä on saavutettu puolta pienemmällä bruttokansantuotteella henkeä kohden laskettuna kuin Intiassa. Tämä myönteinen kehitys selittyy paljolti sillä, että sekä valtion että Bracin kaltaisten kansalaisjärjestöjen kehitysohjelmien keskiössä ovat olleet naiset.”

Tapio Tamminen

Lähetykset

  • la 21.11.2015 12.45 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kiina on viime vuosina lisännyt huomattavasti soft poweriin eli pehmeään vaikuttamiseen kuluttamiaan määrärahoja. Kun amerikkalaiset käyttivät vielä muutama vuosi sitten pehmeään vaikuttamiseen vuosittain noin 670 miljoonaa dollaria, kiinalaiset käyttivät siihen peräti 10 miljardia dollaria. Pertti Seppälä esittelee näkemyksiä Kiinan voiman noususta myös maailman mielipideilmastossa. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Columbian yliopistossa New Yorkissa vertailevan kirjallisuustieteen professorina työskentelevä iranilainen kulttuurintutkija Hamid Dabashi on eräs maailman tunnetuimmista Lähi-idän tutkijoista. Hän on kirjoittanut ja toimittanut lähes 30 akateemista teosta, joiden aihepiiri on vaihdellut politiikasta elokuviin ja islamilaisesta filosofiasta arabimaiden kansannousuihin ja länsimaiden orientalistisiin ennakkoluuloihin..Peik Johansson esittelee Hamid Dabashin ajatuksia ja näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Jussi Raumolin esittelee näkemyksiä maailmaa huolestuttaviin vesiongelmiin. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Syyriassa aktiivisesti toimiva kansalaisyhteiskunta on jäänyt sotauutisten alle. Uutiset kertovat pääosin presidentti Bashar al-Assadin johtaman Syyrian ja sen liittolaisten, Iranin ja Venäjän ja toisella puolella sotivien, ennen muita Saudi-Arabiasta tukea saavien taistelujärjestöjen toiminnasta. Kuitenkin Syyriassa vaikuttaa oppositiota edustava kansalaisyhteiskunta, joka ei tue kumpaakaan sotilaallisen taistelun osapuolta. Liisa Liimatainen esittelee Citizens for Syria -järjestön puheenjohtajan Hosain Ibrahimin näkemyksiä Syyrian tilanteesta. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Pertti Seppälä esittelee Hong Kongin yliopiston professorin, alkujaan hollantillaisen Frank Dikötterin kirjaa `The Cultural Revolution. A People's History 1962-1976´. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Tämän puheenvuoron aiheena on, miten islamilaiset veljeskunnat nousivat merkittävään asemiin Senegalissa. Se nojautuu senegalilaisen sosiologin Abdoulaye Bara Diopin suurteokseen ”La Société Wolof. Tradition et changement”, jota tämä tutkija valmisteli vuosikymmeniä. Wolofit ovat selvästi suurin heimo Senegalissa, joten teos kertoo myös yleisesti Senegalista. Hän sanoo tavoitteekseen vetää yhteen kaikki Senegalin kehityksestä tehty aiempi tutkimus. Senegalilaisen sosiologin Abadoulaye Bara Diopin teosta esittelee Jussi Raumolin. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Peik Johansson esittelee turkkilaisen politiikantutkijan Ismail Numan Telcin ajatuksia Qatarin tilanteesta. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Tapio Tamminen esittelee veteraanitoimittaja Saeed Naqvin uusinta teosta. Saeed Naqvi on ollut Intian tunnetuimpia toimittajia jo lähes puolenvuosisadan ajan. Siksi hänen viime vuonna ilmestynyt kirjansa on saanut paljon huomiota myös Intian ulkopuolella.
    Näytteet lukee Sasu Moilanen.

  • Jussi Raumolin esittelee kehitystutkija Sophie Bessisin teosta ”Valeureuses. Cinq Tunisiennes dans l´Histoire”. Näytteet lukee Minna Korhonen.

  • Jussi Raumolin esittelee algerialaisen kolumnistin ja kirjailijan Kamel Daoudin näkemyksiä.
    Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Libanonilaissyntyisen tutkija ja kirjoittaja Gilbert Achcar on tehnyt ajatuksistaan terrorismista, uskonnollisesta fundamentalismista ja geopolitiikan tuottamasta kaaoksesta Lähi-idässä ja muualla merkittävän kirjan.
    Hannu Reime esittelee Lontoossa nyt työskentelevän, professori Gilbert Achcarin jo 15 vuotta sitten kirjoittamaa teosta `Choc des barbaries´, josta on juuri ilmestynyt kolmas uusittu painos. Näytteet lukee Juha Kulmanen.

  • Somalian presidentiksi helmikuussa valittu Mohamed Abdullahi Farmajo oli presidentinvaalin yllätysvoittaja. Lähes koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa asunut Farmajo oli vielä viime kuussa New Yorkin osavaltion liikennelaitoksen palkkalistoilla vähemmistöjen oikeuksista vastaavana virkamiehenä Buffalon haarakonttorissa.
    Uusi presidentti valittiin parlamentin jäsenten kesken. Peik Johansson esittelee Somalian presidentin Mohamed Abdullahi Farmajon ajatuksia. Näytteet lukee Sasu Moilanen.

Klipit

  • Chile on aloittanut uudet tutkimukset sotilasvallankaappauksessa kuolleen presidentti Salvador Allenden kuolemasta. Allende menehtyi syyskuussa 1973, kun sotilaat kaappasivat vallan ja hyökkäsivät presidentinpalatsiin. Kolmannen maailman puheenvuoroja on toimittanut Auli Leskinen.

  • Kolmannen maailman puheenvuoroja. Tapio Tamminen esittelee filosofi Ruiping Fanin uutta teosta.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä