Puheen Aamu

Tärähtäneet ämmät opettavat nuoria unelmoimaan

  • 27 min
  • toistaiseksi

-Kun ryhdymme kuvittelemaan toisenlaisia todellisuuksia ja tulevaisuuksia, niin silloin on jo laitettu siemen muutoksen eteen. Muutos on mahdollista vain silloin, kun pystymme kuvittelemaan toisenlaisia todellisuuksia, muistuttavat Vilma Metteri ja Katriina Haikala.

-Nuoret ovat kyllästettyjä dystooppisilla kuvitelmilla. Kasvattajan on helpompi maalailla lapselle ja nuorelle synkkiä tulevaisuuden kauhukuvia mm. mahdollisesta yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä. Opetamme nuoria unelmoimaan, tekemään abstrakteista asioista konkreettisia. Se ei ole aina helppoa.

Millaiselta nuorten tulevaisuus näyttää? Onko edessä utopia vai dystopia? Yhteiskunnallisesti valveutunut taiteilijakaksikko Tärähtäneet ämmät esittelevät uudessa näyttelyssään syrjäytymisvaarassa olevia teinejä. Millaisesta kannanotosta on kyse? Juuso Pekkisen vieraana Tärähtäneet ämmät -kaksikko Vilma Metteri ja Katriina Haikala.

Lähetykset

  • ti 29.9.2015 10.05 • Yle Areena

Jaksot

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Tavallisesta auton lämpötolpasta voi muuntaa sähköauton latauspisteen. Tuomas Vimma kirjoitti kirjan starupeista.

    Herää uuteen päivään Juhani Kenttämaan ja Alina Kulon seurassa. Uutistoimittajana on Minna Uusi-Eskola.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Musiikki vaikuttaa moneen - se auttaa myös masennukseen. Pukeutumisella voi vaikuttaa omaan uraansa ja työkarderobinsa kannattaa suunnitella, väittää Urapukeutuja-kirjan kirjoittanut Ulla Rask.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan. Uutistoimittajana on Monna Tervo.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Nenäpäivä valtaa TV2 ja Areenan perjantaina klo 19 lähtien. Nenäpäivä-säätiön puheenjohtaja Jouni Hemberg muistelee, miten punaisesta irtonenästä tuli kansainvälisen hyväntekeväisyyshankkeen symboli. Työ vai lapset? Aino-Mari Tuuri kirjoitti kirjan monen lisääntymisikäisen pohdinnasta.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkonen seurassa. Uutistoimittajana on Jan Fredriksson.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. SNAP-valokuvafestivaali tuo lapsille ja nuorille tärkeät aiheet kuvina eripuolille Suomea. Vammaisten henkilöiden työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan osaavien ihmisten palkkaamista.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkonen seurassa. Uutistoimittajana on Jan Fredriksson.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Ientulehdus vaivaa 2/3 suomalaisista aikuisista. Miten hampaat pitäisi hoitaa? Supon pääjohtajana ja Eduskunnan pääsihteerinä toiminut Seppo Tiitinen on julkaissut muistelmansa ja kertoo Puheen aamussa yhdeksän jälkeen, millainen vakoilukeskus Helsinki oli 1980-luvulla.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkonen seurassa. Uutistoimittajana on Monna Tervo.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Puheen aamu - aina kiinnostava. Miksi ihmiset äänestävät valtaan autoritäärisiä populisteja? Sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta vastaa.

    Herää uuteen päivään Linda Vettasen, Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkonen seurassa. Uutistoimittajana on Monna Tervo.

    Twitter: #puheenaamu WhatsApp: 040-163 8586

  • Noin viikon uutiset -tv-ohjelmasta tuttu Jukka Lindström on asunut 10 kuukautta Belgiassa ja tuo nyt Suomeen Välikysymys-stand up -shownsa, jossa hän kertoo vitsejä suomalaisesta yhteiskunnasta ja pohtii, ovatko poliitikot sittenkin koomikoita hauskempia.

    - Politiikka näyttää etäämmältä koomisemmalta. Esimerkiksi irtisanomislaissa mua huvitti se, että suomalaiset meni ihan hajalle siitä, että lapsille piti tehdä eväät kouluun - Belgissa eväät tehdään joka aamu, eikä kukaan rikas yrittäjä tule tarjoaamaan pastaa.

    Jukka Lindström kävi kertomassa kuulumisensa Puheen Aamussa. Jere Pehkonen ja Linda Vettanen haastattelevat.

  • Nuoremman konstaapelin ja jalkapallomaalivahti Heidi Foxellin elämä muuttui lopullisesti nuoren miehen ammuskeltua kiväärillä liikehuoneiston katolta Hyvinkäällä. Tuore kirja "Luodinkestävä" on Heidi Foxellin tarina epätodennäköisestä selviytymisestä, rankasta toipumisesta ja ihmissuhteiden vaikeudesta.

    Heidi Foxell oli Puheen Aamussa Juhani Kenttämaan ja Jere Pehkosen vieraana kertomassa, kuinka selvitä päivästä toiseen, kun kaikki mikä on ollut itsestään selvää, otetaan pois.

  • Arkisessa työssä mietimme rajoitteita, jotka estävät tekemästä asioita. Ketterässä työkulttuurissa tehdään pieniä kokeiluja ja keskitytään asiakkaalle hyvän tekemiseen. Ketterään työkulttuuriin voi tarttua kiinni miettimällä yhdessä, mitä kokeilemme tällä viikolla. Viikon lopulla käydään läpi, mitä odotimme, mitä tapahtui ja mitä opimme.

    Ylen Ketterän kiihdyttämön päällikkö Mirette Kangas on johtava ketterän yrityskulttuurin ja johtamisen asiantuntija ja muutoksentekijä Suomessa. Kankaan kokemuksen mukaan suurin este uudenlaiseen tekemiseen siirtymisessä on pelko: Uskallanko tehdä uudella lailla? Onko mulla lupa tehdä näin? Voidaanko päätöksentekoa ja johtamistapaa muuttaa?

    Mirette Kangas oli Puheen Aamussa Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan haastateltavana.

  • Alle kouluikäinen lapsi tulee pahoinpidellyksi todennäköisemmin kotonaan kuin päiväkodissa tai pihalla. Pahoinpitelijä on usein oma äiti. Parikymppinen Henkka halusi nostaa kokemansa väkivallan julkisuuteen, jotta kukaan muu ei joutuisi ajattelemaan olevansa ainoa äitinsä pahoinpitelemä lapsi.

    Pääkaupungin turvakoti ry:n vastaavan sosiaalityöntekijän Minna Remes-Sieväsen mukaan äidin käyttämä väkivalta on tyypillisesti rankaisuväkivaltaa kuten tukistamista lapsen kurissa pitämiseksi. Toinen äideille tyypillinen tapa on mitätöidä ja vähätellä lasta. Niin henkinen kuin fyysinen väkivalta on lapselle aina haitallista, vaikka lapsi saataisiin sillä hetkellä tottelemaan.

    Toimittajina Linda Vettanen ja Juhani Kenttämaa.

  • Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin kävi syksyllä 2017 viimeistä kertaa neuvottelupöytään nykyisessä tehtävässään. Yleisradion kuvausryhmä pääsi seuraamaan Selinin valmistautumista neuvotteluihin kulissien takana. Talvi oli pitkä ja raastava 57-vuotiaalle Selinille, sillä hän oli hädin tuskin toipunut syöpähoidoista, kun neuvottelukierros pyörähti käyntiin.

    Väsynyt Selin yrittää pitää itsensä kasassa, kun kolmen suurimman ammattiryhmän sopimusneuvottelut junnaavat paikallaan. Periksi antaminen ei kuulu hänen luonteeseensa. Selin aikoo viedä neuvottelut päätökseen, viimeisen kerran, sillä kesäkuussa 2019 hän luopuu PAMin puheenjohtajuudesta.

    - Selinin kiehtovuus löytyy hänen särmikkyydestä. Hän ei varmasti ole se helpoin ihminen elää ja työskennellä, mutta hän puhuu suoraan ja vilpittömästi, jota arvostan suuresti. Keskinäinen kemiamme toimi hyvin, toteaa Dokumenttiprojekti: Viimeinen taistelu ohjannut ja käsikirjoittanut Simo Sipola.

    Yli 15 vuotta PAMia johtanut Selin puhuu dokumenttielokuvassa suunsa puhtaaksi työmarkkinoiden ja yhteiskunnan ilmapiiristä. Hän ei säästä maan hallitusta, työnantajia eikä omiaan, ammattiyhdistysliikettä. Poikkeuksellisen avoimessa ja suorapuheisessa elokuvassa pääsee ääneen myös Selinin lähipiiri.

    Simo Sipola oli Puheen Aamussa Jere Pehkosen ja Linda Vettasen vieraana.

  • Liikenneturvan vuonna 2015 julkaistussa kyselytutkimuksessa vastaajista kuusi kymmenestä myönsi ärsyyntyneensä liikenteessä. Useimmiten mielenkuohut haihtuvat nopeasti, jos niihin ei jää vellomaan. Mutta toisinaan niin kutsuttu liikenneraivo roihahtaa.

    Liikenneturvan selvitysten perusteella liikenneraivo ilmenee tavallisesti tööttäilynä, keskisormen heristämisenä, perässä roikkumisena ja kiilailuna.

    Tahallinen vahingonteko on Suomessa hyvin harvinainen ilmiö. Sitä vastoin melko yleistä on esimerkiksi "näpäyttäminen" täpärällä ohittamisella.

    Miten tunteita tulisi hallita auton ratissa? Puheen Aamussa aiheesta oli puhumassa liikennepsykologi Mika Hatakka.

    Jere Pehkonen ja Juhani Kenttämaa haastattelevat.

Klipit

  • Redrama on kuluneen vuoden aikana tasapainoillut työn ja vapaa-ajan sekä jaksamisen kanssa. Luovuus tuntui tyrehtyvän eikä musiikin tekeminen tuntunut sujuvan. Redrama vieraili Puheen Aamun Linda Vettasen ja Jere Pehkosen vieraana.

  • Puolustajat näkevät kannabiksen auttavan vaivaan kuin vaivaan, vastustajat uskovat porttiteoriaan eli kannabiksen johtavan kovien huumeiden käyttöön. Perjantaina 20.4.2018 julkaistava toimittaja Anton Vanha-Majamaan kirjoittama "Kannabiskirja" on ensimmäinen suomalainen kattava tietokirja kannabiksesta. Aiemmin Vanha-Majamaa oli kannabiksen suhteen kaksinaismoralisti: järjellä ajatellen kannabis ei tuntunut hirveän vaaralliselta, mutta omaa ajattelua johti näkemys kannabiksen käyttäjien olevan "tietynlaisia ihmisiä". Kirjan tekemisen myötä mielipiteet kannabiksesta lievenivät. Myös valtioiden suhtautuminen kannabikseen on lievenevässä. Esimerkiksi Kanada on laillistamassa kannabiksen ensi kesänä. Suomessa THL:n tutkijat ovat esittäneet, että huumeiden käyttö pitäisi dekriminalisoida.

    Toimittaja Anton Vanha-Majamaata haastattelevat Juhani Kenttämaa ja Linda Vettanen.

  • Donald Trump on ottanut jenkkifutisliiga NFL:n silmätikukseen. 23 pelaajaa osoitti mieltään sunnuntaina kansallislaulun aikana. Trump twiittasi pelaajia olleen yli 24 ja kertoi samassa twiitissä oman havaintonsa yleisökadosta. Todellisuudessa yleisöä on tälle kaudelle ollut yhtä paljon, ehkä jopa vähän enemmänkin, kuin viime vuonna. Puheen aamussa pohdittiin, voiko Trumpin kärkkään twiittailun syy ulottua aina 80-luvulle saakka.

  • Asiakaslähtöisyys ja kuluttajakeskeisyys ovat tämän hetken avainsanoja, mutta ei joka paikassa.
    Niin paljon kuin päiväkodeista puhutaankin, niin yllättävän vähän siitä kysytään asiakkailta itseltään - eli lapsilta.

    Mitä lapset ajattelevat päiväkodeista?
    Sitä selvitti perjantaina 16.1.2015 Tampereen yliopistolla tarkastettavassa kavatustieteen alan väitöstutkimuksessaan tutkija, kasvatustieteiden maisteri, lastentarhanopettaja Piia Roos.

    Roosin mukaan lasten puheissa keskiöön nousivat leikki ja kaverit. Aikuiset he näkivät järjestyksen ylläpitäjinä ja ohjaajina. Kuitenkin arkinen yhdessäolo aikuisten kanssa puuttui lasten puheista kokonaan.

    Mutta miten lapset viihtyvät päiväkodissa? Entäpä miten on kiistellyn tuokiokeskeisyyden laita, mitä mieltä lapset ovat ohjatusta ohjelmasta?

    Linda Vettanen soitti Piia Roosille ja selvitti asiaa.

  • Nuori Suomi ry:n mukaan pääosan lasten liikunnasta tulisi tapahtua kotona, pihalla ja lähialueella. Tavoitteena on, että lähialueelta tulisi löytyä kaikkien perusliikuntamuotojen suorituspaikat. Yksi lähiliikuntaa omalla alueellaan tarjoavista urheiluseuroista on Pakkalan Palloseura. Seura tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa Keski-Vantaalla. Lasten lähiliikunnasta ja urheiluharrastuksesta yleensäkin kertoo PPS:n valmennuspäällikkö Jussi Korpinen. Jarmo Laitaneva haastattelee.

  • Työterveyspsykologi Jouni Luukkalan kirjassa "Jaksaa, jaksaa, jaksaa..." esitellään ohjelma, jonka avulla voi vahvistaa työhyvinvointitaitojaan. Esittelemästään viidestä polusta Jouni Luukkala nostaa esiin tunnetaidot. Luukkala tietää, että jokainen ihminen kokee työssään tölväisyjä, mutta kaikkea ei pidä luulla työpaikkakiusaamiseksi. Juuri tunnetaidot auttavat ihmistä ottamaan asiat asiana eikä henkilökohtaisesti. Työterveyspsykologi Jouni Luukkalalle soitti Jarmo Laitaneva.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä