Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa: Tiina Sanila-Aikio

  • 44 min
  • toistaiseksi

“Kun olen ollut suorittajatyyppiä jo kouluaikana ja äidiltä saanut perinnöksi yhteisten asioiden hoidon, niin tässä sitä ollaan.”

Tiina Sanila-Aikio on Saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Hän on käräjien johdossa ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja ja niin ikään ensimmäinen kolttasaamelainen.

15-vuotiaana Tiina lähti mukaan Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen toimintaan. Saamelaiskulttuuri eli vahvasti jo kotona ja lisäksi äiti piti huolta, että koulussa on kielen ja kulttuurin opetusta.

“Samanhenkisten nuorten löytäminen oli minulle pelastus.  Heidän kanssaan pääsin keskustelemaan  omista tuntemuksistani ja näkemyksistäni  ja maailman hahmotuksestani ja heidän kauttaan vielä muiden maiden saameisten kanssa. Ilman Suomen saamelaisnuorten yhdistystä en olisi tässä asemassa.”

Tiina Sanila-Aikio on kotoisin Sevettijärveltä, Inarinjärven pohjoispuolelta läheltä Norjan rajaa. Nuorin perheen kolmesta tytöstä ei ollut vielä syntynytkään, kun perheen isä kuoli ja äiti jäi yksin pyörittämään arkea ja perheyritystä. Kolttasaamelaiselle puolisolleen äiti oli luvannut, ettei vie lapsia pois pohjoisesta, vaikka itse on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Niin tyttäret kasvoivat saamelaiseen identiteettiin.  

Tiinan isä oli poromies ja nyt aviomies on poromies.

Leo Aikio löytyi omalta poroaidalta. Hän oli seuraamassa erotusta naapuripaliskunnan edustajana ja tarkistamassa, onko joukkoon eksynyt oman paliskunnan poroja. Tiina painoi nimen ja miehen mieleen ja kun muutamaa kuukautta myöhemmin näki tämän Inarissa paikallisessa kuppilassa, meni heti kosimaan. Siinä vaiheessa puheet naimisiinmenosta kirkon varaamisineen olivat vielä leikkiä, mutta niin vain Sevettijärven tyttö sai inarilaisen poromiehensä häissä kesällä 2008.

“En voinut kuvitellakaan, että en olisi mennyt poromiehen kanssa naimisiin. Arvot ja maailmankuva on vaikea jakaa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole kasvanut siihen lapsesta asti. Meillä on ollut poroja aina”

“Porot ovat yksilöitä kuten ihmisetkin. Jotkut ovat arempia ja jotkut kesympiä . Kaikkein kesyin poro meillä oli nimeltään Leipä-Suivakko. Se uskalsi tulla ottamaan leivän suusta. Kaikki porot eivät edes syö leipää mutta jotkut tykkäävät, ja niille annetaan herkkupaloja. Märältähän se tuntui, kun Leipä-Suivakko varovasti otti leivästä kiinni. Porojen kanssa ei tarvitse pelätä että ne vahingossa purisivat.”

Sittemmin Sanila-Aikion perheeseen on syntynyt tytär, joka käy esikoulua inarinsaameksi. Äitinsä kanssa hän puhuu koltansaamea, isänsä kanssa inarinsaamea ja suomea, ja esikoulussa on myös pohjoissaamenkielisiä osuuksia.

Tiina Sanila-Aikio on huolissaan saamen kielten asemasta. Koltansaamen hän pelkää hiipuvan jo tyttärensä elinaikana.

“Kouluopetuksessa ollaan nyt parhaimmassa tilanteessa ikinä, mutta samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Suomessa saamelaislapset eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan omaa äidinkieltään sivistysvaltiossa nimetä Suomi, joka on koulutuksen edelläkävijämaa.”

Lähetykset

  • la 12.12.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Leena Taavitsainen-Petäjä tunnetaan ansioikkaista italialaisen kirjallisuuden romaanisuomennnoksistaan, joihin kuuluu nimekkäitä kirjailijoita kuten Domenico Starnone, Claudio Magris, Umberto Eco, Roberto Saviano ja Irene Cao. Hän on myös tunnettu, korkean tason tulkki, jonka kirjallisuuden ystävät tuntevat monista alan tapahtumista ja yleisötilaisuuksista, sekä pitkäaikainen italian kielen opettaja. Työssä, jossa kielitaito, kommunikaatio ja toisen ihmisen kohtaaminen ovat keskeisellä sijalla, vaaditaan tietoa, tutkijan otetta ja tuntosarvia. Italian ja Suomen kulttuurit ovat Leena Taavitsainen-Petäjän elämässä toisiaan täydentäviä ääripäitä. Toimittaja on Sini Sovijärvi

  • Meikkitaitelija Piia Hiltunen inspiroitui luonnosta kotiseudullaan Mikkelissä jo lapsena ja Lapin erämaareissuilla. Nykyisin hän on tuttu näky kansainvälisillä muotiviikoilla niin Pariisissa, Milanossa kuin Lontoossakin. Myös televisiosta tuttu nainen on työskennellyt kansainvälisten brändien johtavana meikkitaiteilijana ja tänä päivänä hän meikkaa muun muassa Jenni Vartiaista, Chisua ja Anna Puuta. Ujosta persoonastaan huolimatta hänen tyylinsä meikata on rohkea, tunnistettava ja hänelle se on keino purkaa omaa, päänsisäistä maailmaa. Toimittajana Teresia Jokinen.

  • Spekulatiivista fiktiota kirjoittava kirjailija Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kirjailijan hänen kotonaan Ristiinassa.

  • Tutkipa kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina myös itsensä likoon. Tutkimuskohteena Kinnusella on tällä hetkellä ruumiillisuus työelämässä. Työ ei usein enää ole fyysistä, mutta kehoon kohdistuu silti työmarkkinoilla vaatimuksia. Kulttuuriantropologi ihmettelee ja tutkii ihmisiä työkseen, mutta Taina haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa tai yksin luontoon. Kinnunen on sanonut puoliksi tosissaan, että ihmisten sijaan hän pitää enemmän eläimistä ja luonnosta. Onnellisimmat hetket hän on viettänyt hiihtoretkillä tunturissa, yksin. Arjestaan hän nauttii nyt syrjäisessä omakotitalossa vinttikoirien kanssa Joensuussa. Siellä hänet tapasi elämän kuuden kuvan ääressä kevättalvella 2018 toimittaja Leena Pihkala.

  • Eeva Lennon toimi vuosikymmeniä Yleisradion kirjeenvaihtajana Lontoossa. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Nyt tämä utelias feministi raottaa yksityiselämänsä verhoa tuoreessa elämänkerrassaan. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Eeva Lennonin Suomessa.

  • Kuvataiteilija Teo Annanollia on aina kiinnostanut vanhojen taiteilijoiden, kuten Michelangelon ja Rembrandtin kuvaamisen tapa. Heidän kaltainen analyyttinen ote ja hidas tekeminen ovat sopineet Kokkolan Ykspihlajassa kasvaneelle ja maailmaa kiertävälle Tero Annanollille. Toimittaja Lisa Enckell tapasi kuvataiteilijan ja taidepedagogin työhuoneella Helsingissä.

  • Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä. Hän inspiroituu saaristoissa Euroopan äärilaidoilla. Taiteilijaisä Torsten Korsströmin suvun muistorikas kotiseutu Korppoo tarjoaa kesäparatiisin. Legendaarinen Kreeta on usein ollut kohteena yhteisille matkoille Kyra-sisaren ja lastenlasten kanssa. Tuva Korsströmin kansainvälisten kontaktien perusteella käydyt keskustelut on julkaistu sekä Hufvudstadsbladetin lukuisissa artikkeleissa, että hänen pohdiskelevissa esseekirjoissaan. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

  • Teatteritekijänä Katriina Honkanen uskoo teatterin voimaan. Hän toivoo että teatteri menisi avoimempaan yhteiskunnalliseen ja yhteisöllisen suuntaan ja saisi vahvemman roolin niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnassa, Muusikkona on haluaa tehdä lauluja naisista ja heidän vahvoista tarinoistaan. Niin musiikki kuin teatteri voivat muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Katriina Honkasen Mikkelissä.

  • Sanoittaja, säveltäjä ja kehotaiteilija Sirkka-Liisa Krapinoja-Sassilla on unelma että kaikenlaiset ja näköiset ihmiset saisivat kokea tulevansa hyväksytyiksi. Kahdeksankymmentä vuotta täyttävä taiteilija on vahvasti nykypäivässä kiinni. Kolmas syöpä ei häiritse arkea, vaikka se onkin tikittävä aikapommi taiteilijan kehossa. Kehollisuus, tai oikeastaan ruumiillisuus, niin kuin Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass haluaa asian nimetä, astui hänen mukaansa taiteen foorumille 1990-luvulla. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan.

  • Kun tutkija Tuula Juvonen ymmärsi olevansa lesbo, hän kertoi sen kaikille, jotka vain suostuivat kuuntelemaan - ja niillekin, jotka eivät. Sukupuolentutkimus ja homohistorian dokumentointi ovat hänen tutkimuskohteitaan ja Tampereen lisäksi hän työskentelee Turun yliopistossa ja on opettanut myös Jyväskylässä ja Helsingissä. Tuula Juvonen on asunut vuosia myös ulkomailla, mutta lopulta palannut aina Tampereelle takaisin. Toimittaja Leena Pihkala.

  • Turun yliopiston professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa. Toimittajana Aino Saarenmaa.

  • Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä