Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa: Tiina Sanila-Aikio

  • 44 min
  • toistaiseksi

“Kun olen ollut suorittajatyyppiä jo kouluaikana ja äidiltä saanut perinnöksi yhteisten asioiden hoidon, niin tässä sitä ollaan.”

Tiina Sanila-Aikio on Saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Hän on käräjien johdossa ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja ja niin ikään ensimmäinen kolttasaamelainen.

15-vuotiaana Tiina lähti mukaan Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen toimintaan. Saamelaiskulttuuri eli vahvasti jo kotona ja lisäksi äiti piti huolta, että koulussa on kielen ja kulttuurin opetusta.

“Samanhenkisten nuorten löytäminen oli minulle pelastus.  Heidän kanssaan pääsin keskustelemaan  omista tuntemuksistani ja näkemyksistäni  ja maailman hahmotuksestani ja heidän kauttaan vielä muiden maiden saameisten kanssa. Ilman Suomen saamelaisnuorten yhdistystä en olisi tässä asemassa.”

Tiina Sanila-Aikio on kotoisin Sevettijärveltä, Inarinjärven pohjoispuolelta läheltä Norjan rajaa. Nuorin perheen kolmesta tytöstä ei ollut vielä syntynytkään, kun perheen isä kuoli ja äiti jäi yksin pyörittämään arkea ja perheyritystä. Kolttasaamelaiselle puolisolleen äiti oli luvannut, ettei vie lapsia pois pohjoisesta, vaikka itse on kotoisin Pohjois-Karjalasta. Niin tyttäret kasvoivat saamelaiseen identiteettiin.  

Tiinan isä oli poromies ja nyt aviomies on poromies.

Leo Aikio löytyi omalta poroaidalta. Hän oli seuraamassa erotusta naapuripaliskunnan edustajana ja tarkistamassa, onko joukkoon eksynyt oman paliskunnan poroja. Tiina painoi nimen ja miehen mieleen ja kun muutamaa kuukautta myöhemmin näki tämän Inarissa paikallisessa kuppilassa, meni heti kosimaan. Siinä vaiheessa puheet naimisiinmenosta kirkon varaamisineen olivat vielä leikkiä, mutta niin vain Sevettijärven tyttö sai inarilaisen poromiehensä häissä kesällä 2008.

“En voinut kuvitellakaan, että en olisi mennyt poromiehen kanssa naimisiin. Arvot ja maailmankuva on vaikea jakaa sellaisen ihmisen kanssa, joka ei ole kasvanut siihen lapsesta asti. Meillä on ollut poroja aina”

“Porot ovat yksilöitä kuten ihmisetkin. Jotkut ovat arempia ja jotkut kesympiä . Kaikkein kesyin poro meillä oli nimeltään Leipä-Suivakko. Se uskalsi tulla ottamaan leivän suusta. Kaikki porot eivät edes syö leipää mutta jotkut tykkäävät, ja niille annetaan herkkupaloja. Märältähän se tuntui, kun Leipä-Suivakko varovasti otti leivästä kiinni. Porojen kanssa ei tarvitse pelätä että ne vahingossa purisivat.”

Sittemmin Sanila-Aikion perheeseen on syntynyt tytär, joka käy esikoulua inarinsaameksi. Äitinsä kanssa hän puhuu koltansaamea, isänsä kanssa inarinsaamea ja suomea, ja esikoulussa on myös pohjoissaamenkielisiä osuuksia.

Tiina Sanila-Aikio on huolissaan saamen kielten asemasta. Koltansaamen hän pelkää hiipuvan jo tyttärensä elinaikana.

“Kouluopetuksessa ollaan nyt parhaimmassa tilanteessa ikinä, mutta samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Suomessa saamelaislapset eivät opi lukemaan ja kirjoittamaan omaa äidinkieltään sivistysvaltiossa nimetä Suomi, joka on koulutuksen edelläkävijämaa.”

Lähetykset

  • la 12.12.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä