Kuusi kuvaa

Kirjailija Sirpa Kähkönen: Haluan muistaa nuoren huolettoman itseni!

  • 44 min
  • toistaiseksi

Nyt viiskymppisenä huomaan palaavani lapseksi, joka olen ollut. Paradoksaalisesti kaikki asiat painavat päälle, vanhempani vanhenevat ja lapseni tulevat teini-ikään, mutta minä se vaan nauran. Pystyn taas hulluttelemaan, en ole enää niin tarkka itsestäni.  Ajattelen, että arvokkuus ei ole niin kauhean tärkeätä, pohtii kirjailija Sirpa Kähkönen.

Suomen lähihistoria nappasi kirjailija Sirpa Kähkösen otteeseensa tiukasti. Hän oli jo lapsena aistinut sukulaisissaan salaisuuksia ja suruja, joita kannettiin vaieten. Isoisän ja isotädin puhuessa, lauseiden väliset hiljaiset tauot huusivat niin lujaa, ettei pikkutyttö voinut olla kuulematta.

—Jokainen, joka on nähnyt intensiivisesti surevia ihmisiä tietää, että ihminen voi olla aivan surun ja ikävän marinoima. Lapsena havainnoin ihmisiä - mitä he tekevät silloin kun eivät puhu. Lapsihan katsoo miten aikuinen reagoi erilaisissa tilanteissa. Lapset tarkkailevat meitä silloinkin kun emme huomaa ja tällaisina hetkinä voi paljastua jotakin tosi isoa.

Jotakin suurta paljastuikin. Kun Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistot avautuivat 1990-luvun alussa, alkoi löytöretki, jolle ei loppua näy. Isoisän elämä alkoi piirtyä ja Sirpa Kähkönen alkoi kirjoittaa auki oman sukunsa, ja samalla koko kansan, kipeitä salaisuustaakkoja.

—On onnellinen sattuma, että kommunismi oli kerran rikos ja nyt taas niin vähän rikos, että arkistot on voitu avata. Etsivän keskuspoliisin arkistot ovat aarreaitta niille, joiden omaisilla on ollut tietynlaista poliittista toimintaa. Tavallisista ihmisistä ei jää arkistoihin jälkiä, mutta kommunistien elämästä on monenlaisia dokumentteja. Eri lähteitä tutkimalla voi saada hyvinkin tarkan kuvan heidän elämänvaiheistaan ja ratkaisuistaan.

Kun Sirpa Kähkönen valitsi valokuvia tähän henkilökuvasarjaan, yhtenä tärkeimmistä kokoelmaan nousi haaleansinisen meren rannalla otettu muotokuva 24-vuotiaasta reppumatkaajasta. Nizzan lämmöstä nauttinut kesämekkoneito muistuttaa huolettomuudesta. Arkistot eivät vielä olleet avautuneet eikä nuorella kirjailijahaaveita elätelleellä Sirpalla ollut aavistustakaan tulevasta suuresta tehtävästä.

—Tämä kuva minulla on aina työpöydän yllä. Haluan muistaa tämän ihmisen. Hän oli ihan rutiköyhä, hänellä ei ollut ketään eikä mitään, silti hän vain meni, huolettomasti. Silläkin lailla voi elää!

Katso Sirpa Kähkösen kuvat ja kuuntele tarinat niiden takaa!

Lähetykset

  • la 19.12.2015 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä