Radio 1:n erikoislähetykset

Marian Helsinki

  • 14 min
  • toistaiseksi

Maria Andersson oli tiettävästi vanhin koskaan elänyt suomalainen. Mitä hän kertoi elämästään 110-vuotishaastattelussa vuonna 1939?

Lähetykset

  • ke 30.12.2015 18.02 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Pianisti ja säveltäjä Ann-Elise Hannikainen (1946-2012) loi uransa ennen kaikkea Espanjassa, jossa hän herätti suurta huomiota 1970-luvulla. Suomessa Hannikainen oli hetken valokeilassa, kun hänen pianokonserttonsa kantaesitettiin Helsingin Juhlaviikoilla elokuussa 1976. Toisin kuin Espanjassa, Suomessa Hannikaisen vuolaan melodinen ja myöhäisromanttinen musiikki sai tyrmäävän vastaanoton. Lopulta säveltäjän kohtaloksi koitui unohdus ja väliinputoajan rooli. Espanjassa häntä pidettiin sittenkin ulkomaalaisena, Suomessa hän ei koskaan edes ehtinyt saada kunnon jalansijaa.

    Ohjelman on toimittanut Hannikaisen elämäntyöstä väitöskirjaa valmisteleva toimittaja, musiikintutkija ja säveltäjä Markus Virtanen.

    Ohjelman musiikki:

    1) W.A. Mozart: katkelma 2. osasta pianokonsertosta nro 17 (Ann-Elise Hannikainen, piano)
    2) Improvisaatiota (Ann-Elise Hannikainen, piano)
    3) Chopin: katkelma Balladista nro 1 g-molli (Ann-Elise Hannikainen, piano)
    4) E. Halffter: 2. osa Adagio Sinfoniettasta (Teneriffan sinfoniaorkesteri, joht. Víctor Pablo Pérez)
    5) A-E. Hannikainen: Toccata-fantasia (Ann-Elise Hannikainen, piano)
    6) A-E. Hannikainen: katkelma pianokonsertosta (Ann-Elise Hannikainen, piano, sekä Helsingin kaupunginorkesteri, joht Ernesto Halffter).
    7) A-E. Hannikainen: Cháchara (Tapio Jalas, huilu, ja Ann-Elise Hannikainen, piano)
    8) A-E. Hannikainen: Pensamientos 1974 (Ann-Elise Hannikainen, piano)

  • Yleisöä laulattaa Yleisradion vuoden nuorisokuoro eli Oulaisten nuorisokuoro johtajanaan Tapani Tirilä. Juontajana Inari Tilli. Suora lähetys Musiikkitalosta.

  • Puolan värikäs historia on täynnä dramatiikkaa. Myös katolinen kirkko on vaikuttanut maahan voimakkaasti. Miten kansakunta on matkannut tähän päivään asti ja mitä maalle kuuluu tällä hetkellä?

    Puola-asiantuntijat tutkija Miia Ijäs ja puolalaissyntyinen Stefan Widomski keskustelevat Puolan sadan vuoden ajanjaksosta unohtamatta vanhempaakaan historiaa. Toimittajana on Jari Aula.

  • Tsekki täyttää 28.10. sata vuotta. Mitä kaikkea Tsekissä on historian saatossa tapahtunut ja miten kansakunnan identiteetti on muovautunut nykyaikaan tultaessa? Maan sijainti keskellä myrskyisää ja moninaista Eurooppaa ei ole läheskään aina ollut auvoisuuden tae, varsinkaan kun maa sijaitsee lännen ja idän leikkauspisteessä suurvaltojen puristuksessa.

    VTT Heikki Larmola ja Jari Aula keskustelevat satavuotiaan päivänsankarin menneisyydestä ja nykyisyydestä.

    Kuva: Petteri Peuranen

  • Tasavallan presidentin kyselytunnilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelee Iltalehden pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvalan, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimiehen Matti Kalliokosken sekä Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhdan kanssa ajankohtaisistaaiheista ja vastaa kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Ohjelman juontaa vastaava toimittaja Petri Kejonen.

    (Kuva: Tiina Jutila /YLE)

  • Prahan kevään muutosprosessi sai tylyn lopun 50 vuotta sitten, kun Varsovan liiton joukot tunkeutuivat Tsekkoslovakiaan. Kansalaisia kehotettiin pysymään rauhallisina, mutta pysyikö kansa rauhallisena?

    Prahan kevään tärkeitä tavoitteita olivat ihmiskasvoinen sosialismi, sananvapaus ja sosialismin ”raikastaminen”. Vaikka vuosi 1968 ei ole enää nykyisen ikäpolven puheenaiheena, ovat Prahan kevät ja sen jälkeinen normalisaation kausi jättäneet jälkensä myös nykyiseen Tsekkiin ja Slovakiaan.

    Suomessakin tilannetta seurattiin pelonsekaisin tuntein, ja maailmalla miehitys tuomittiin jyrkin sanankääntein. Mitä tuo aika merkitsi ja mitä jälkiä se on jättänyt nyky-Tsekkiin? Tsekin ja Tsekkoslovakian historiaan perehtynyt VTT Heikki Larmola valottaa tarkemmin vuoden 1968 Prahan kevään tapahtumia.

    Toimittaja on Jari Aula.

  • Rakkaus on kärsimystä ja hulluutta, eikä rakastettua kuulu tavoittaa. Tällaisen kirjallisen ihanteen meille välittävät keskiajan arabit ja persialaiset runoudellaan. Tunnetuimmin ja vaikutusvaltaisimmin ihanne näkyy Laylán ja Majnúnin legendassa. Täällä pohjolassa se ei kuitenkaan ole saanut näkyvyyttä osakseen.

    Tarinassa mies nimeltä Qais ja nainen nimeltä Laylá rakastuvat, mutta he eivät saa toisiaan. Mies vetäytyy aavikolle, ja siellä hän sepittää kaunista rakkausrunoutta. Shakespeareen vaikuttanutta legendaa ruotivat professori Jaakko Hämeen-Anttila ja toimittaja Jani Tanskanen.

    Persiankieliset näytteet lukee iranilaistaustainen kirjailija Mohsen Emadi.

  • Professori Martti Nissinen kertoo.

    (Ohjelma on alunperin äänitetty Helsingin Musiikkitalossa, Ennen RSO:n illan konserttia 9.1.2011.)

    Kuva: Erkki Väänänen

  • Ohjelmassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kysymyksiin ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa suorassa radiolähetyksessä.

    Tämä on ohjelman musiikiton versio.

    Tämä ohjelma kuultiin suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä 2.12.2017. Kysymyksiä oli mahdollista lähettää keskiviikkoon 29.11. asti. Etukäteen lähetettävillä kysymyksillä varmistettiin, että ohjelmaan saatiin monipuolisia aiheita. Toimitus valitsi kuuntelijoiden lähettämistä kysymyksistä ne, jotka pääsivät lähetykseen. Presidentille oli etukäteen kerrottu ohjelmaan tulevien kysymysten aihealueet, mutta muuten lähetys muotoutui keskustelun mukaan.

    Toimittajana on Krista Taubert.

    Tasavallan presidentin kyselytunteja on aiemmin lähetetty Yle Radio 1:ssä vuosina 2000 - 2008 ja 2012 - 2016.

  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa kysymyksiin ja keskustelee kuuntelijoiden kanssa suorassa radiolähetyksessä. Toimittajana on Krista Taubert.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä