Laulun paikka

Maanantaisin klo 14.00, Yle Radio 1 - Yle Areena 30 pv

Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville. Toimittajina Lotta Emanuelsson, Anu Jaantila, Vesa Kytöoja, Outi Paananen, Ainomaija Pennanen ja Inari Tilli.

Jaksot

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville. Yleisradio on jo vuodesta 1988 lähtien valinnut vuoden nuorisokuoron. Tällä valinnalla halutaan tukea korkeatasoista suomalaista nuorisokuorotoimintaa. Inari Tilli kertaa toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa, minkälaista osaamista maastamme on jo kolmenkymmenen vuoden ajan löytynyt.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Heikki Sarmanto: Hanget soi
    (Lahden Musiikkiluokkien kuoro/Seppo Korhonen)

    Virsi 499: Jumalan kämmenellä
    (Oulaisten nuorisokuoro/Tapani Tirilä)

    Pekka Kostiainen: Onpa tietty tietyssäni
    (Kiimingin Kiurut/Liisa Räisänen)

    Heikki Sarmanto: Minä metsän polkuja kuljen
    (Turun konservatorion nuorisokuoro/Anna-Maija Sillanpää)

    Pekka Kostiainen: Satakieli
    (Vox Aurea/Pekka Kostiainen)

    Leevi Madetoja: Oi, Jeesus, kiitos nimellesi sun
    (Kokkolan nuorisokuoro/Kari Pappinen)

    Zoltán Kodály: Gergely Járas
    (Itä-Helsingin musiikkiopiston kuoro/Iris Sundberg)

    Virsi nro 125: Kosketa minua, Henki
    (Nuorisokuoro Sympaatti/Pekka Nikula)

    Hugo Hammarström: Kyrie
    (Seinäjoen tyttökuoro/Tuulikki Orrenmaa)

    Matti Hyökki (sov.): Suomalainen humoreski
    (Veräjäpellon kuoro/Johan Perälahti)

    Kansanlaulu, Lappi: Saamen neito
    (Selestina/Tarja Vanhala)

    Kalevi Aho: Lasimaalaus
    (Campanella/Aino Loppela)

    Mooses Putro: Rukous
    (Kalajoen nuortenkuoro Fermaatti/Soili Autio)

    Essi Wuorela & Jussi Chydenius (sov.): Kaipaava
    (Sibelius-lukion kamarikuoro/Marjukka Riihimäki)

    Olli Vehkavaara (sov.): Noita laulan, joita tiijän
    (Nuorisokuoro Linnanneidot/Leena Astikainen)

    Heino Kaski: Kesäyö
    (Vaskivuoren lukion kamarikuoro/Jukka Lehtinen)

    Piae cantiones: Ave maris stella
    (Madetojan musiikkilukion kuoro/Kari Kaarna)

    Jukka Linkola: The joiku
    (Tapiolan kuoro/Kari Ala-Pöllänen)

    Lasse Heikkilä: Vuosi luojan kämmenellä
    (Poikakuoro Pirkanpojat/Jussi Kauranen)

    Kaj-Erik Gustafsson: Divinum mysterium
    (Nuorisokuoro Laurus/Heidi Harinen)

    Jan Hellberg: Salmo nro 23
    (Ruamjai/Sanna Salminen)

    Charles Villiers Stanford: Coelos ascendit hodie
    (Cantores Minores/Hannu Norjanen)

    Petri Herranen: Angelus Domini
    (Nuorisokuoro Allegro/Susanna Alajuuma-Kettunen)

    George Mitchell (sov.): Old MacDonald had a farm
    (Vanajan nuorisokuoro/Ismo Savimäki)

    Anton Bruckner: Locus iste
    (Somnium Ensemble/Tatu Erkkilä)

    Kansansävelmä: Ievan polokka
    (Kuopion Nuorisokuoro/Jussi Mattila)

    Juan Jurado: Seven words
    (Candomino/Esko Kallio)

    Satu Simola: Heinien laulu
    (Cantus Michaelis/Johanna Tähkäpää)

    Kansansävelmä: Vot i kaalina dai
    (Vox Aurea/Sanna Salminen)

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville.

    Inari Tilli esittelee toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa Eero Sipilän kuorosävellystuotantoa.
    Suomalaisen säveltäjä, musiikkipedagogi, urkutaiteilija ja kuoronjohtaja Eero Aukusti Sipilän syntymästä tuli heinäkuun 27. päivänä 2018 kuluneeksi tasan sata vuotta. Sipilän sävellystuotannossa keskeisessä asemassa on kuoromusiikki. On tullut aika muistella joitakin näistä teoksista.

    Ohjelmassa kuultavat Eero Sipilän sävellykset:

    Super flumina Babylonis (Radion kamarikuoro/Harald Andersén)

    Fot mot jord (Kamarikuoro Kampin Laulu/Kari Turunen)

    Te deum laudamus (Radion sinfoniaorkesteri ja kuoro/Okko Kamu, sol. Heljä Angervo ja Pekka Sirola)

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville. Inari Tilli esittelee toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa Let the peoples sing -kilpailun historiaa. Tarkastelun kohteena on erityisesti suomalaisten kuorojen menestys kilpailussa. Euroradion kuorokilpailulla on pitkät perinteet. Ensimmäistä kertaa euroradion alueen kuoroja laitettiin paremmuusjärjestykseen vuonna 1966. Kilpailun isäntänä toimi pitkään brittiläinen TV- ja radioyhtiö BBC. Nykyisin tapahtuman järjestävät eurooppalaiset yleisradioyhtiöt vuorollaan. Alun perin Let the Peoples Sing oli vuosittain järjestetty äänitekilpailu. Nykyisin se järjestetään joka toinen vuosi. Semifinaali on edelleen äänitekilpailu, mutta finaalista on muodostunut korkeatasoinen konsertti, jossa esiintyy kymmenkunta tuomariston valitsemaa kuoroa. Eri sarjojen sekä arvostetun pääpalkinnon Silver Rose Bowlin voittajat julkistetaan suorassa lähetyksessä. Suomalaiset kuorot ovat menestyneet Let the Peoples Sing -kilpailussa hyvin. Useat kuoroistamme ovat voittaneet omia sarjojaan. Pääpalkinto on tullut maahamme kolme kertaa.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Arne Mellnäs: Aglepta (Tapiolan kuoro/Erkki Pohjola)

    Jaakko Linjama: Myrsky (Candomino/Tauno Satomaa)

    Mikko Heiniö: Tirlir (Jubilate/Astrid Riska)

    Kalevi Aho: Lasimaalaus (Campanella/Aino Loppela)

    Jukka Linkola: Punapaula (EMO Ensemble/Pasi Hyökki)

    Mia Makaroff: Kylyn kyselijä (Philomela/Marjukka Riihimäki)

    Robert Pearsall: Lay a garland (Suomalainen Kamarikuoro/Eric-Olof Söderström)

    Jean-Yves Daniel-Lesur: Le jardin clos (Key Ensemble/Teemu Honkanen)

    Lauri Mäntysaari: Himo (Slavonic Tractor)

    Sanna Salminen (sov.): Anda Niilas tunturissa (Vaskivuoren lukion kamarikuoro/Jonna Vehmanen)

    Cyrillus Kreek: Önnis on inimene (Collegium Musicale/Endrik Üksvärav)

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville. Inari Tilli esittelee toimittamassaan Laulun paikka -ohjelmassa Oskar ja Aarre Merikannon kuorosävellystuotantoa.

    Vuonna 1868 syntynyt ja 1924 kuollut Oskar Merikanto tunnettiin omana elinaikanaan kaikkialla Suomessa erityisesti monien kauniiden laulujensa sekä suomalaisen musiikin hyväksi tekemästään työstä. Oskar Merikannon vuonna 1893 syntynyt ja vuonna 1958 kuollut poika Aarre Merikanto kehitti jo nuorena hyvin omanlaisensa modernistisen sävellystyylin. Hänen kynästään syntyi myös monta mielenkiintoista kuoroteosta.

    Ohjelmassa kuultavat sävellykset:

    Oskar Merikanto: Nälkämaan laulu (How Many Sisters ja Tapiola Sinfonietta/Kirmo Lintinen)

    Oskar Merikanto: Musiikkia näytelmään Juhannustulilla (Radion kamarikuoro/Eric-Olof Söderström)

    Oskar Merikanto: Kiitos sulle, Jumalani (Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kuoro/Heikki Liimola)

    Aarre Merikanto: Viimeiselle (Polyteknikkojen Kuoro/Tapani Länsiö)

    Aarre Merikanto: Sydämeni laulu (Kamarikuoro Kampin Laulu/Timo Lehtovaara)

    Aarre Merikanto: Ukri (Laulu-Miehet ja Helsingin kaupunginorkesteri/Martti Turunen)

    (KUVA: Aarre Merikanto -elämäkerta, Seppo Heikinheimo 1985)

  • Monipuolinen ohjelma laulumusiikin ystäville. Toimittajana Risto Nordell. Uusinta heinäkuulta 2017.

    Toivo Kuula: Siel' on kauan jo kukkineet omenapuut
    Auringon noustessa
    Hautalaulu
    (Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen)

    Toivo Kuula: Meren virsi
    (Suomen Laulu, joht. TImo Nuoranne)

    Toivo Kuula: Virta venhettä vie
    Kullervon laulu
    Iltatunnelma
    Kesäyö
    Syksy
    (Ylioppilaskunnan Laulajat, joht. Pasi Hyökki)

    Toivo Kuula: Stabat mater
    (Chorus Cathedralis Aboensis ja Turun Filharmoninen orkesteri, joht.Jaques Mercier)

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä