Ykkösaamun kolumni

Terttu Utriainen: Kulttuuri, uskonto tai kunnia ei oikeuta väkivallantekoa

  • 5 min
  • toistaiseksi

Viime aikoina kansalaisia ovat hämmentäneet maahan saapuneet pakolaiset ja kuohuttaneet raiskaustapaukset, joissa epäiltynä on ollut ulkomaalaisia.

Sosiaalisessa mediassa syinä näihin rikoksiin on nähty lähinnä kaksi seikkaa: uskonto ja kulttuuri, jossa naisen asema on heikko. Lakeja säädettäessä uskonto vaikuttaa yhä joissakin kristityissäkin maissa. Tällaisia asioita ovat erityisesti avioliittoa, aborttia ja syntyvyyden sääntelyä koskevat kysymykset.

Länsimaissa uskonto on siirtynyt kuitenkin yhä enemmän ihmisten yksityisasiaksi. Valtiolla ja kirkolla on omat tehtävänsä. Kirkkojen vaikutus lainsäädäntöön on entisestään vähentynyt viime vuosikymmeninä. 

Kun kauhistelemme Sharia-lakien käyttöönottoa Isiksen hallitsemilla alueilla, on hyvä muistaa, että vastaavanlaisia, uskonnolla perusteltuja julmia lakeja löytyy kristittyjenkin historiasta. Vuoden 1686 kirkkolain mukaista uskonnollista yhtenäisyyttä suojeltiin Ruotsissa jopa niin pitkälle, että "oikeasta opista" poikkeaminen rangaistiin kuolemanrangaistuksella. 

Maallisessa oikeudessa alettiin soveltaa myös Jumalan lakia. Mooseksen laki kaikessa ankaruudessaan kovensi rangaistuksia niin, etteivät edes puritaaniset Amerikan uudet siirtokunnat olleet moraalikysymyksissä niin ortodoksisia kuin Ruotsi 1600-luvulla.

Ei naisten nykyinen asema kristityissäkään maissa kovin vanhaa perua ole. Antiikista tuttu patriarkaalinen järjestys säilyi halki vuosisatojen, eikä uskonpuhdistus ei tuonut tähän muutoksia. Huoneenhallituksessa valta kuului edelleen perheen isälle, joka hallitsi alamaisiaan eli perhekuntaansa.

Naiset joutuivat aina 1900-luvun alkuun saakka hakemaan "erivapauden sukupuolestaan" päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. Vaikka tilanne on tällä hetkellä naisistuneissa yliopistoissa aivan toinen, mielikuvat naisten ja miesten ammateista ovat säilyneet pitkään.

Kun itse aloitin oikeustieteen opinnot vuonna 1965, vieressäni istunut herrasmies kysyi, aionko suorittaa alemman vai ylemmän oikeustieteen tutkinnon. Kun ilmoitin tähtääväni ylempään tutkintoon, hän sanoi, että hänen mielestään tuomarin ammattia paremmin naisille sopivat lähinnä hammaslääkärin ja opettajan ammatit.

Tilanne ei neljää vuotta myöhemmin ollut kovin paljon muuttunut. Kun valmistuneet opiskelutoverini aikoivat osallistua pankin soveltuvuustesteihin, heille ilmoitettiin, että voittehan te osallistua, mutta ei tähän pankkiin johtajiksi naisia oteta.

Tilanne oli tänä syksynä jo aivan toinen samaisessa pankissa, kun seitsemän henkeä kokoontui tekemään kiinteistökauppaa. Paikalla olijoista kaksi oli miehiä, muut viisi naisia. Myös pankin edustaja oli nainen samoin kuin pankin ulkomaalaistaustainen harjoittelija.

Niin muuttuu maailma, Eskoseni!

Mikä tämän muutoksen on saanut aikaan? Tärkeänä tekijänä on ollut ihmisoikeuksien ulottaminen universaaleina oikeuksina koskemaan kaikkia ihmisiä.

Ihmisoikeusajattelun juuret ovat valistuksessa. Ranskan vallankumouksen ajatukset vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta syntyivät kuitenkin aikana, jolloin harjoitettiin vielä orjakauppaa.

Ihmisoikeudet lähtivät kehittymään erilaisten julistusten ja lukuisten kansainvälisten sopimusten kautta kohti nykypäivää. Kehitys ei ole kuitenkaan ollut mitenkään suoraviivaista. Taaksepäinkin on välillä menty. On syntynyt ideologioita, joiden nimissä miljoonia ihmisiä on tapettu, kuten kansallissosialismin aikana Saksassa.

Erityisesti viime vuosikymmenet ovat kuitenkin olleet naisten oikeuksien kehitykselle tärkeitä. Hillary Clinton totesikin, että 20 vuotta sitten oli mullistavaa julistaa, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Onneksi nyt se on rutiinia.

Kokonainen kansainvälinen sopimusverkosto on syntynyt estämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Viimeisimpänä vuonna 2011 solmittu Istanbulin sopimus, joka Suomessa tuli voimaan elokuun alussa tänä vuonna. Sen mukaan kulttuuri, tapa, uskonto, perinne tai "kunnia" ei oikeuta väkivallantekoa. -  Tämä koskee kaikkia, niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin.

Terttu Utriainen

Ykkösaamun kolumni  3.12.2015

Lähetykset

  • to 3.12.2015 9.15 • Yle Areena

Jaksot

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä