Eurooppalaisia puheenvuoroja

Unkarin kansalaisjärjestöt oikeistohallituksen otteessa

  • 13 min
  • toistaiseksi

Fidezin johtama oikeistolainen hallitus on viime vuosina järjestelmällisesti murentanut perustuslaillista demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä kaventanut kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia. Hyökkäyksen kohteena on myös demokraattinen, riippumaton kansalaistoiminta, erityisesti ihmisoikeusjärjestöt. Monien järjestöjen arkea ovat nykyisin ahdistelu, poliisitutkinnat, oikeusjutut ja medioihin masinoidut mustamaalauskampanjat.

Vapaan kansalaistoiminnan tilaa ja tulevaisuutta Unkarissa arvioivat Unkari-Helsinki-komitean varajohtaja Márta Pardavi ja Ökotárs -ympäristöjärjestön johtaja Veronika Móra.

Toimittajana on Airi Leppänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

Yksi Unkarin vanhimmista uudentyyppisistä kansalaisjärjestöistä on vuonna 1989 perustettu Helsinki-komitea, jonka päämääränä on alusta alkaen ollut Unkarin demokraattisen kehityksen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Toiminnan ensimmäisinä vuosina, Unkarin 1990-luvun alun poliittisessa murroksessa aktivistit tosin pohtivat pitäisikö keskittyä muissa maissa asuvien unkarilaisten vähemmistöjen oikeuksiin vai puolustaa ihmisoikeuksia maan sisällä. Kesti yli neljä vuotta ennen kuin komitea pääsi aloittamaan ensimmäisen varsinaisen hankkeensa, kertoo Unkarin Helsinki-komitean varajohtaja Márta Pardavi.

”Tilanne muuttui syksyllä 1994, kun Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea kävi ensimmäistä kertaa Unkarissa tarkastamassa vankiloiden ja muiden suljettujen laitosten tilaa. Tarkastuskäynneillä oli mukana myös komiteamme aktivisteja ja tapaus oli historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin kansalaisaktivistit eivät olleet päässeet käymään näissä laitoksissa. Niinpä Helsinki -komiteassa ymmärrettiin, että kidutuksen ehkäisemiseksi laitosten toimintaa täytyy tarkkailla jatkuvasti. Samana vuonna saimme myös ensimmäisen avustuksen amerikkalaiselta säätiöltä ja saatoimme vuokrata pienen toimiston, palkata muutaman työntekijän ja aloittaa suljettujen laitosten monitorointiin liittyvän ensimmäisen hankkeemme. Yhä edelleen työntekijämme käyvät säännöllisin väliajoin monitoroimassa ihmisoikeuksien toteutumista vankiloissa sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pidätyskeskuksissa. Juristimme antavat niihin suljetuille myös oikeusapua.

Unkarissa 1990-luku oli erittäin menestyksekäs ajanjakso, erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä. Kaikki piti aloittaa alusta, luoda kokonainen järjestelmä. Perustettiin muun muassa ihmisoikeusvaltuutetun järjestelmä ja perustuslakituomioistuimet kansalaisten riippumattomuuden turvaksi ja vastapainoksi valtiovallalle. Mutta ehkä me ihmisoikeusaktivistit pidimme 1990-luvun myönteisen kehityksen jatkumista itsestäänselvyytenä. Toisaalta kansalaisten suuri enemmistö ei sisäistänyt demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion merkitystä, vaan ne jäivät abstrakteiksi käsitteiksi. Odotettiin, että taloudellinen hyvinvointi kasvaa heti, mutta muutosprosessissa monelta katosi toimeentulo, mistä seurasi syvä pettymys. Taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten hitaus ja poliittisen eliitin mittava korruptio lisäsi kansalaisten epäluottamusta demokraattiseen järjestelmään.”

Sosialistien ja oikeistovoimien hallitukset vuorottelivat Unkarissa 1990-luvulta lähtien vallan kahvassa. Mutta vuoden 2010 parlamenttivaaleissa sosialistit kärsivät rajun tappion ja konservatiivinen Fidesz -puolue sai parlamenttiin kahden kolmasosan enemmistön. Myös äärioikeistolainen Jobbik lisäsi kannatustaan. Määräenemmistö takasi Fideszille mahdollisuuden muuttaa perustuslakia ja hyväksyttää uuden vaalilain, joka entisestään vahvistaa vaalivoittajan asemaa. Vuosien 2011‒2013 lakimuutokset vaikuttavat suuresti myös kansalaisjärjestöjen toimintaan, toteaa Ökotarsympäristöjärjestön johtaja Véronika Mora.

”Kun uusi järjestölaki astui voimaan, valtiollisia ja EU-rahoitusjärjestelmiä leikattiin ja avustusten jakotapaa muutettiin. Hallitus ja sitä lähellä olevat piirit alkoivat myös avoimesti hyökkäilllä riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan. Kun edeltävät 10 vuotta oli ollut mahdollista kehittää toimintaa suhteellisen vakaissa oloissa, monet järjestöt olivat suorastaan sokissa. Lisäksi käänne tapahtui hyvin nopeasti. Oma taustani on ympäristöjärjestöissä, jotka ovat aina olleet enemmän tai vähemmän oppositiohenkisiä, joten hallituspolitiikan muutos ei tullut aivan täytenä yllätyksenä. Uutta oli vain sen rajuus ja hallituksen otteessa olevien medioiden loanheittokampanjat, jollaisia aikaisemmin emme olleet kokeneet. Tärkeintä onkin, että pystymme puolustautumaan ja säilyttämään uskottavuutemme.”

Ensimmäisten joukossa maan hallituksen tulilinjalle joutui Unkarin Helsinki-komitea, kertoo komitean varajohtaja Márta Pardavi.

”Helsinki-komiteaa ja monia muita hallituksen politiikkaan ja uusiin lakeihin kriittisesti suhtautuvia kansalaisjärjestöjä on viimeisten kahden vuoden ajan nimitelty Soroksen säätiöiden rahoittamiksi valejärjestöiksi, jotka toimivat Unkarin hallituksen ja yhteiskunnan etuja vastaan. Toimivat globaalin finanssiverkoston käsikassaroina pyrkien vahingoittamaan Unkaria ja koko maailmaa. Erityisen aktiivisesti näitä syytöksiä esitti Fidezsin tiedottaja, kansanedustaja Péter Hoppál. Koska syytöksissä ei ole mitään perää ja ne vahingoittavat järjestöämme, päätimme haastaa Hoppálin ja Fidezsin oikeuteen. Voitimme jutun ja Hoppál määrättiin suorittamaan julkinen anteeksipyyntö. Oikeusjuttu oli meille välttämätön, sillä ei johtavan poliittisen puolueen keskeinen toimihenkilö voi päästää suustaan ihan mitä sattuu joutumatta siitä vastuuseen.”

Helsinki -komitean tapaus oli kuitenkin vasta alkusoittoa niin sanotulle Norja -jutulle, jossa hyökkäyksen kohteena oli EEA Norja -rahoitusohjelma ja sen kansalaisjärjestöosuutta Unkarissa hallinnoiva Ökotars -ympäristöjärjestö. Kyseessä on EU:n ja siihen kuulumattomien Euroopan maiden välinen rahoitusinstrumentti uusien EU:n jäsenmaiden avustamiseksi, mistä suurimman osan maksaa Norjan valtio. Sveitsillä on oma vastaava järjestelmänsä. Varat käytetään sopimuksen mukaisesti erilaisiin kehityshankkeisiin ja yksi prioriteeteista on kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Tähän tarkoitukseen on ohjattu 10 prosenttia rahoituksesta ja keskeinen periaate on, ettei näitä rahoja kierrätetä hyödynsaajamaan hallituksen ja valtionbudjetin kautta. Unkarin hallitus on kuitenkin toista mieltä, kertoo Ökotars -järjestön johtaja Veronika Móra.

”Riidan taustalla on se, ettei Unkarin hallituksella ole minkäänlaista mahdollisuutta puuttua näiden kansalaisjärjestörahojen jakoon. Me laadimme hankesuunnitelman, lähetämme sen Brysselin sihteeristölle joka sen hyväksyy. Noudatamme EEA -avustusohjelman prioriteetteja: demokratia, hyvä hallinto, osallistaminen, sukupuolten tasa-arvo ja romanien integrointi, toisin sanoen monia Unkarissa tällä hetkellä varsin herkkiä asioita. Olemme jakaneet rahaa avoimella haulla, mikä ei aikaisempiakaan hallituksia miellyttänyt, vaikka asiasta on virallinen sopimus. Nykyhallitus halusi puuttua rahanjakoon, mistä koko kärhämä johtuu.

Nostimme oikeusjutun ja kaikki oikeusasteet katsoivat, että me olemme toimineet sopimuksen mukaisesti. Hallituksen hyökkäys meitä vastaan onkin nyt hiljentynyt. Tosin en usko, että hallitus olisi muuttanut näkemyksiään järjestöistä ja kansalaisyhteiskunnasta, vaan saattaa jatkaa järjestöjen vainoamista jotenkin muuten. Mutta me jatkamme joka tapauksessa työtämme. Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme jakaneet EEA Norja -rahoitusta yli 11 miljoonaa euroa hankkeille, joiden kirjo ulottuu ihmisoikeuksista sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Tämä avustusohjelma on ollut yksi tärkeimmistä kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoittajista Unkarissa.”

Unkarin Helsinki-komitea on yhdessä useiden muiden järjestöjen kanssa tehnyt selvityksen Unkarin hallituksen vuosina 2012‒2013 toteuttamien lakimuutosten vaikutuksista maan kehitykseen. Siitä käy ilmi, että hallitus on miehittänyt monet demokraattiset instituutiot omilla kannattajillaan ja jopa lakkauttanut näitä institutioita. Ihmisoikeuksiin ja lakiasioihin keskittyneenä järjestönä Helsinki-komitea antaa lainopillista neuvontaa ja apua niin maan kansalaisille kuin maahantulijoille, mutta tilanne on vaikea, toteaa Márta Pardavi.

”Näyttää siltä, että viimeiset ihmisoikeuksia ja perustuslakia puolustavat linnoitukset ovat joutuneet antautumaan, esimerkkinä ihmisoikeusvaltuutettu. Perustuslakituomioistuimenkin mahdollisuudet toimia ovat heikentyneet, kun lakia muutettiin ja tuomareita vaihdettiin valtapuolueelle lojaaleihin. Jos haluaa kuvata Unkarin tilannetta synkin värein, se ei ole kaukana todellisuudesta. Vaikka radikaali oikeisto etenee muualla Euroopassakin ja sen vanavedessä muukalaisviha ja rasismi, meillä tämä kehitys ei koske vain äärioikeistoa. Unkarin erikoisuus on siinä, että hallituksemme aktiivisesti lietsoo suvaitsemattomuutta. Se käyttää esimerkiksi miljoonia euroja muukalaisvihamielisiin kampanjoihinsa maassa, jossa muunmaalaisia asuu erittäin vähän. On todella huolestuttavaa miten nopeasti rasististen, stereotyyppisten ja erittäin väkivaltaisten näkemysten kannatus kasvaa.

Siksi Helsinki-komitean ja muiden kansalaisjärjestöjen on ollut pakko ottaa poliittisempi rooli ja, kun maan poliittiset päättäjät eivät kritiikkiin reagoi, olemme jälleen joutuneet turvautumaan kansainvälisiin instituutioihin kuten EU:hun ja YK:hon. Olemme tavallaan palanneet takaisin 1980-luvulle, jolloin järjestöt tekivät paljon yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa saadakseen ihmisoikeuskysymykset oman maan agendalle. Taas meitä syytetään vieraiden valtojen käsikassarana toimimisesta ja kun autamme pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, myös terrorismin lietsomisesta. Unkarilaisten kansalaisjärjestöjen suurin haaste onkin se, miten saamme äänemme kuuluviin ja ihmiset liikkeelle puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia.”

Haaste on suuri, sillä politiikan tasolla suunta Unkarissa tuskin muuttuu seuraavissakaan vaaleissa, jotka pidetään vuonna 2018.

Airi Leppänen

Eurooppalaisia puheenvuoroja 13.1.2016

Lähetykset

  • la 16.1.2016 12.35 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Reformaation juhlavuonna Berliinissä rukous on politiikkaa.
    Kirkko on poliittinen instituutio. Kristittyjen on tartuttava toimeen ja puolustettava ihmisoikeuksia selkä suorana, sanoo saksalaisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske.
    Berliiniläisen evankelisen seurakunnan aktiivijäsen Peter Steudtner pidätettiin terrorismista syytettynä Turkissa. Kotiseurakunta käynnisti ympäri Saksaa levinneen rukouskampanjan syyttömänä vankilassa viruvan, kansainvälistä työtä tekevän ihmisoikeusaktivistin vapauttamiseksi.
    Peter Steudtner pääsi palaamaan kotiin, mutta samalla käynnistyi teologinen keskustelu siitä, miten rukous tässä pahassa maailmassa oikein toimii?
    Toimittaja on Jorma Mattila ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Ranskalainen kansantalous- ja sosiaaliteoreetikko Jacques Attali kertoo, mitä on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä.
    Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee ranskalaisen Jacques Attalin uusinta ´Finalment après-demain!´ - teosta. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on tehty vuodesta 1982 saakka ja Pirkko Peltonen-Rognoni on tehnyt pitkälti yli 200 puheenvuoroa. Tämä on hänen viimeisensä.

  • Ranskan nuori presidentti Emmanuel Macron tunnusti jo ennen kevään 2017 presidentivaaleja, että yksi hänen inspiraationsa oli Napoleon ja hänen kykynsä rakentaa valtio ja sen hallinto. Ranskalaisjournalisti Jean-Dominique Merchet'n uutuuskirja 'Macron Bonaparte' on poliittis-filosofinen essee Macronin noususta valtaan ennalta suunnitelluin napoleonilaisin keinoin. Kirjan esittelee Ismo Nykänen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Leijuuko Euroopan yllä nationalismin aave? Juha Kulmanen esittelee katalonialaisen Javier Ruiz Portellan näkemyksiä nationalismista. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2001.

  • Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto. Tämän Utopian ääniä -sarjan viidennessä teoksessa ‒ Vremja Sekond Hend ‒ Aleksijevitshin haastateltavat tuovat moniäänisesti esille hämmennyksensä, jopa epätoivonsa, elämästä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Selvitystyötä menneisyydestä ei ole tehty ja Homo Sovieticus on yhä voimissaan, vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on yli neljännesvuosisata. Airi Leppänen esittelee valkovenäläisen Nobel-kirjalija Svetlana Aleksijevitsin uusinta teosta ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Kristiina Koivunen esittelee ruotsalaisen turvapaikkajuristin Viktor Banken uutta teosta ´Andrum`. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Saksa ja Ranska ovat nyt valmiita yhdessä ottamaan johtoaseman EU:n kehittämiseksi. Suomella voisi saksalaisdiplomaatin mukaan olla merkittävä rooli Ukrainan konfliktin avaamisessa.
    Wolfgang Ischingerin tapasi Münchenissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Mitä Espanjalle on tapahtumassa 40 vuotta demokratiaan siirtymisen jälkeen?
    Syvissä poliittisissa riidoissa kummittelevat taas 1930-luvun haamut. Katalonian
    itsehallintoalueen separatistijohto uhkaa perustaa oman valtion, joka voi johtaa
    koko Espanjan hajoamiseen.
    Tunnettu politiikan kommentaattori Fernando Ónega on seurannut kotimaansa
    demokratian kehitystä alusta asti läheltä.

    Jyrki Palo esittelee espanjalaisen kirjailijan ja toimittajan Fernando Ónegan uutta teosta. Näytteeet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuosikausia kaikkinaiset hälytyskellot ovat kertoneet meitä uhkaavista vaaroista. Ranskalainen esseisti Jacques Lecomte kirjoittaa kuitenkin uutuuskirjassaan 'Maailma voi paljon paremmin kuin voisitte sitä uskoakaan', että niin terveyden alalla, koulutuksessa, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, ympäristössä kuin väkivallan vähenemisessä ihmiskunta on ottanut harppauksenomaisia askeleita parempaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Miksi neuvostojoukot hyökkäsivät Afganistaniin vuonna 1979, millaisia seurauksia vuoteen 1989 jatkuneella sodalla oli Neuvostoliitossa ja miten se näkyy Venäjän nyky-yhteiskunnassa? Millaisia vaikutuksia Afganistanin sodalla on ollut kansainvälisellä areenalla ja millaisia yhtymäkohtia sillä on USA:n Vietnamin sotaan?

    Muun muassa näitä kysymyksiä eri alojen huippututkijat pohtivat uutuuskirjassa ”Sovietnam – Die UdSSR in Afganistan 1979–1989”, jota tarkastelee toimittaja Airi Leppänen.
    Näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Juha Kulmanen esittelee norjalaisen professorin Thomas Hylland Eriksenin ajatuksia hitaasta ja nopeasta ajasta. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2002. Eurooppalaisia puheen- vuoroja on lähetetty 35 vuoden ajan.

  • Yksi suurista Euroopan yhdentymisen rakentajista, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing suomii kovin sanoin EU:n nykytilannetta.
    ”Eurooppaa vaivaa poliittisen johtajuuden puute. Britannian ero oli jo ennalta nähtävissä ja EU:n tilannetta selkiyttävä tapahtuma. Nyt euroalue siirtyy 20-30 vuodessa yhteiseen budjetti- ja veropolitiikkaan”, sanoo vuonna 1926 syntynyt, todellinen pitkän linjan Eurooppa-visionääri.
    Jorma Mattila haastattelee Giscard D´Estaingia ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
    Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on lähetetty vuodesta 1982 ja sitä tuottaa Juha Kulmanen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

  • Euroalueen toiseksi suurin maa Ranska elää edelleen yli varojensa. Entisen suurpankin pääjohtajan Jean Peyrelevade`in tuoretta kirjaa esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

  • Vuonna 1966 Torontossa, Kanadassa virolaisperheeseen syntynyt Andres Kasekamp on Baltian politiikan professori Tarton yliopistossa. Kasekamp, joka on asunut Virossa jo kaksikymmentä vuotta julkaisi vuosi sitten Baltian valtioiden historiaa vertailevan teoksen A history of the Baltic States.

  • EU:n viisaiden neuvoston puheenjohtajan ja Espanjan entisen pääministerin Felipe Gonzálezin uuden toeksen ´Mi idea de Europa` esittely. Toimittajana on Juha Kulmanen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä