Radio 1 vastaa

Anna Simojoki: Kunpa vikoja ja virheitä ei olisi

  • 4 min
  • toistaiseksi

Miksi jotkut ohjelmat ovat toisinaan kuunneltavissa areenasta ja toisinaan ei? Kuka toimii sensorina ja miksi? Viimeisenä esim. Muistojen bulevardi, maanantain lähetys oli, tiistain ei. Areenaa on aivan turha mainostaa, jos se ei toimi systemaattisesti, kaikki tai ei mitään.

Näin kirjoittaa Areenaan pettynyt kuuntelija. Hän on aivan oikeassa siinä, että Areenan pitäisi olla aina luotettava.

Kukaan ei sensuroi ohjelmia netistä, vaan Areena-kuunteluun vaikuttaa monta asiaa. Osa ohjelmista on Areenassa viikon, osa kuukauden ja loput pysyvästi. Vaihtelu johtuu tekijänoikeussopimuksista.

Joskus ohjelmaa ei löydy, vaikka pitäisi. Ikävä kyllä Areenassa on teknisiä ongelmia, joiden takia jokin ohjelma saattaa jäädä julkaistumatta nettiin. Teknisiä virheitä on vuosien mittaan korjattu paljon, mutta takuuvarma järjestelmä Areena ei ole.

Teknisten vikojen lisäksi ohjelmia voi puuttua verkosta vahingossa. Ihmisethän niitä julkaisujärjestelmän rukseja ja täppiä paikoilleen laittavat, niitä, joiden avulla ohjelma päätyy verkkoon kuunneltavaksi.

Jokainen puuttuva ohjelma on harmin aihe, ja pahoittelen puutteita. Yritämme parhaamme mukaan varmistaa, että Areenassa on tarjolla kaikki kuunneltavaksi tarkoitettu.

Sitten toinen palaute:

Mistä johtuu, että toisinaan Yle1 -kanavaa ei millään tahdo löytyä radiostani. Sen taajuusalue on hyvin kapea ja se kuuluu hiljemmin kuin muut kanavat. Viime päivinä en ole juuri pystynyt Ylen ykköstä kuuntelemaan, kun muut, kovempaa kuuluvat kanavat jyräävät päälle. Asun Varkaudessa, ja olen olen kokeillut sekä Kuopion että Pieksämäen taajuutta. Onkohan vika minun radiossani vai jossain muualla? Asia  harmittaa, sillä Yle 1 on mielestäni ainoa  järkevä radiokanava Suomessa.

Jos radio ei kuulu kunnolla, kannattaa tosiaan tarkistaa, mikä lähetystaajuus toimii parhaiten. Eri paikkakuntien lähetystaajuudet löytyvät verkosta Digitan sivujen karttapalvelusta. Digitan nettiosoite on digita.fi.

Jos lähetystaajuuden tarkistaminen ei auta, pulma saattaa johtua kaapeliyhtiöstä. Näin siis silloin, kun radio kuuluu taloyhtiön antennipistokkeen kautta.

Kolmas ratkaisumahdollisuus on antennin säätäminen. Radio 1 lähettää ns. vaakapolarisoitua lähetettä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähetetty ohjelma välittyy parhaiten vaakasuorassa olevan antennin kautta. Jos radiossa on piiskamainen teleskooppiantenni, antenni kannattaa kääntää vaakasuoraan. Sisätiloissa radio kuuluu yleensä parhaiten, kun antenni on lähellä ikkunaa.

Toivottavasti kanava näillä keinoin alkaa kuulua.

Palautteen lähettäjä ihmetteli myös, miksi Radio 1 kuuluu hiljempaa kuin Radio Suomi tai kaupalliset kanavat. Se johtuu siitä, että Radio 1 ei juuri pakkaa lähetyksen ääntä. Monet kanavat muokkaavat ääntä, jotta se kuuluisi mahdollisimman kovaa. Radio 1 pakkaa ääntä vain vähän, koska muuten puhe saattaa säröytyä ja dynamiikka eli voimakkuuden vaihtelu vähenee. Radio 1:ssä dynamiikalla on paljon merkitystä esimerkiksi klassisessa musiikissa ja radiodraamassa. Niinpä radiolähetyksen huippukohdat kuuluvat kyllä Radio 1:ssä yhtä lujaa kuin muillakin radiokanavilla, mutta keskimäärin Radio 1 soi hiljempaa kuin muut kanavat.

Kiitos kaikesta palautteesta! Sitä voi lähettää meille osoitteeseen yle.radio1@yle.fi tai osoitteeseen Yle Radio 1, PL 8, 00024 Yleisradio.

Anna Simojoki

Radio 1 vastaa 23.1.2016

Lähetykset

  • la 23.1.2016 12.50 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Kuten monet kuuntelijamme ovat huomanneet, on Tom Kankkonen liittynyt Ykkösaamun tarkkaan valikoituun juontajoukkoon. Asiaa on kiitelty paljon. Hyvänä esimerkkinä tämä posti Lohjalta:

    ”Yle Radio 1:n vakiokuuntelijana olen ollut sekä viime perjantaina että tänään tiistaina onneni kukkuloilla. Kun siis Ykkösaamua juonsi Tom Kankkonen! Loistavaa!
    Ammattilainen, joka kuuntelee, mitä haastateltava kertoo ja toimii sulavasti yllättävissäkin käänteissä lähetyksen aikana.
    Kankkonen ei siis noudata orjallisesti käsikirjoitustaan eikä kysele semmoista, mihin haastateltava onkin jo ehtinyt vastata aikaisemmissa vastausosioissaan.
    Ja mikä tärkeintä: Kankkonen ei puhu haastateltavansa puheen päälle sanomalla, että kertokaa nyt lyhyesti kun aikamme tässä alkaa loppua. Hän ei siis tuhlaa lähetyksen rajallista aikaa varastamalla haastateltavaltaan tämän puheaikaa!
    Korvinkuultavasti Kankkonen arvostaa haastateltaviaan eikä ole mikään hyökkäävä päällepäsmäri.
    Harkittua, hötkyilemätöntä ja todella ammattitaitoista radiojournalismia kuuntelen mielelläni. Samalla opin uusia asioita – ahdistumatta.”

    Näin siis Mikko Lohjan Virkkalasta ja hän ehdotti myös Tom Kankkoselle lisää liksaa. Välitin kiitokset Tom Kankkoselle ja hän oli erityisen ilahtunut palkkaa koskevasta ehdotuksesta. Kukapa ei.

    Luen vielä Mikon kirjeen loppukaneetin, niin mainio se on: ”Lopuksi elämänkokemukseni muovaama suhtautumiseni tosiolevaan: Kolmea en vaihda: lääkäriä, parturia enkä Yle Radio 1:tä.” Siinäpä elämänohjetta kerrakseen.

    Toinen paljon kiitosta saanut toimittaja on Seppo Heikkinen ja hänen toimittamansa minisarja ”Heimosotien uho ja pettymys”.Ohjelma kuullaan ensin maanantaisin kello 12.10 ja toistamiseen näin lauantaisin kello 17.15. Ja kaikki kolme osaa ovat jo Areenassa. Ohjelmassa haastateltavina ovat dosentit Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen. Näin ohjelmasta kirjoitti Antti Helsingistä:

    ”Todella vetävä sarja mielenkiintoisesta aiheesta. Minun kouluvuosista on jo parikymmentä vuotta aikaa, mutta ei meille tällaisesta kerrottu juuri mitään. Jollain sivumaininnalla taidettiin mennä. Kiinnostuin niin, että kävin jopa ostamassa herrojen tätä aihetta käsittelevän kirjan ”Villi itä”. Toivottavasti ei mennyt mainonnan puolelle, mutta kiitos siitäkin kuuluu Ylelle ja Seppo Heikkiselle.”

    Välitän kiitokset Sepolle. Itse olen sitä mieltä, että kirjoja ylipäänsä ja hyviä kirjoja erityisesti saa kannustaa lukemaan ja jopa ostamaan. Puhutaanhan radiokanavilla yhtenään uutuuslevyistäkin. No, meillä harvemmin.

    Siitten kiitoksia Kulttuuriykköselle ja Pauliina Grymille:

    ”Hei! Ihan isosti ilahduin Yle 1: n ohjelmasta Kulttuuriykkönen tiistaina 14. tammikuuta: todella asiallinen ja monipuolinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen haastattelu. Se oli myös oiva osoitus siitä, miten vastakkain asettelemista voi välttää: toimittajalta ei ainuttakaan asiatonta viittausta haastateltavan puoluepoliittiseen taustaan.
    Hienoa, Yle 1 ja toimittaja Pauliina Grym! Lisää tällaista! Myös uutis- ja ajankohtaisohjelmiin!
    'Esimerkin voimin irti vastakkain asettelemisesta.'
    Ja monista muista hyvistä ohjelmista kiittäen, Annikki.”

    Aiheestahan Annikki kiitteli.

    Tällä viikolla ei oikein haukkuja tullutkaan, mutta kyllä niitäkin otetaan vastaan. Kaikenlaista palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteinen posti kulkee sekin ja osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • Aloitetaan vuosi 2020 kiitoksilla Lappeenrannasta:

    ”Taas kuultiin ykköseltä Juhani Ahon lastuja. Kyllä oli kerrassaan hieno ohjelma! On suuri onni, että tällaista sivistynyttä ja rauhaisaa ohjelmaa saa kuulla.
    Taitaa olla suuri merkitys sillä, että lukeminen on niin korkeatasoista. Kiitokset tästä kuuluvat ilmeisesti Jari Rantschukoffille. Maailmassa on nykyään niin paljon kaikenlaista yhdentekevän heppoisaa ja jopa rumaakin materiaalia, että näin laadukkaasta kulttuuriohjelmasta täytyy pitää kaikin keinoin kiinni. Siitä voi myös kiittää ja vastaavaa kannattaa toivoa ohjelmistoonne lisää. Onneksi on radio ja onneksi siellä on töissä ammattitaitoista porukkaa.”

    Nämä kiitokset tulivat Markukselta. Sitten vuoden 2019 summaa Anneli näin:

    ”Haluan kiittää Yle Radio 1:n ohjelmakokonaisuudesta vuonna 2019.
    Mitä meillä olisi, jos meillä ei olisi Yle Radio 1:tä. Se tuo meille niin paljon iloa ja sivistystä elämäämme. Kiitos kaikille tekijöille!”

    Kiitokset näistä kauniista sanoista. Sitten siirrymme jo tämän vuoden puolelle:

    ”Haluan kiittää Maija Elonheimon toimittamasta Brysselin kone -ohjelmasta! Hän on toimittajana erittäin asiantunteva ja aihealueensa tarkasti tunteva toimittaja. Oli ilo todeta tämä taas kerran, kun hän 8. tammikuuta haastatteli Tytti Tuppuraista. Suomen toimintaa muun muassa EU:n puheenjohtajamaana valotettiin monelta kantilta. Nykyhallituksen ja Tuppuraisen kantaa sondeerattiin avoimuuden, budjettiasioiden, oikeusvaltioperiaatteiden, maahanmuuton ja tulevaisuudennäkökulmien kannalta taitavasti.
    Yle Radio 1:lle tarvittaisiin lisää tällaisia toimittajia, joille ei oman ideologian tuputtaminen ole pääasia, vaan asiaosaaminen ja älykäs keskustelu.”

    Näin kirjoitti Marja-Leena.

    Mutta aivan kaikki ei ole alkuvuonna sujunut niin kuin olisimme toivoneet. Viime sunnuntaina – loppiaisaattona – oli määrä lähettää jumalanpalvelus Maarian seurakunnan partiolippukunnasta. Lähetys oli tallenne ja näkyi lähetysjärjestelmässä normaalisti ja kaiken piti olla kunnossa, joten kuuluttaja kuulutti jumalanpalveluksen asianmukaisesti ja pani lähetyksen käyntiin. Sitten tapahtui jotain, mikä liittyy minun käsityskykyni ylittävällä tavalla tietotekniikkaan ja sen järjestelmiin. Seurauksena oli joka tapauksessa, että lähetystä ei saatu kuuluville. Kuuluttaja teki oikean ratkaisun ja kaivoi esille tällaisten tapausten varalle tehdyn niin sanotun varajumalanpalveluksen, mikä tässä tapauksessa oli Tuomasmessu Helsingin Agricolan kirkosta. Jumalanpalvelus siis tuli, mutta eihän se tietenkään ollut aivan sama juttu. Ymmärrän hyvin juuri partiojumalanpalvelusta kuuntelemaan kokoontuneiden nuorten ja vanhempienkin pettymyksen, kun monien nuorten avustuksella tehty jumalanpalvelus jäikin kuulematta. Jos ollenkaan lohduttaa, niin saimme kuitenkin jälkeenpäin pelastetuksi tuon partiojumalanpalveluksen Areenaan, mistä sen onkin käynyt kuuntelemassa jo neljättä tuhatta kuuntelijaa. Yritämme myös yhdessä Kirkon viestinnän kanssa löytää kevään kuluessa sunnuntain, jolloin voimme lähettää myös radiossa tuon mainion palveluksen. Kun paikka löytyy, kerromme siitä varmasti ajoissa.

    Pyydän vielä kerran anteeksi tuota tapausta. Niinhän se on, että vaikka herkästi syytämme asioista teknisiä virheitä, löytyy niidenkin takaa erehtyväinen ihminen.

    Pelkäänpä pahoin, että erehdyksiä sattuu vastakin, mutta toivottavasti myös onnistumisia ja saamme kuunnella ajatuksia herättäviä ohjelmia tänäkin vuonna.

    Kommentoikaa kaikkea joko kanavan nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kaj.farm@yle.fi ja perinteisen postin osoite on Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Vuoden toinen viikko on jo lopuillaan, joten olen pahasti myöhässä, mutta saanen silti toivottaa kuuntelijoillemme oikein hyvää alkanutta vuotta 2020.

    Kaj Färm

  • Viikko sitten luin erään Erkin kirjeen, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä ”Kamala luonto” kuunnelmasarjaan. Hyvä, että luin, sillä se on kirvoittanut suuren joukon kuuntelijoita kehumaan juuri tuota sarjaa. Palautetta ja tukea on siis tullut runsaasti, mutta luen pari edustavinta viestiä. Ensin Johannes Rovaniemeltä:

    ”Viime kerralla joku kuuntelija valitti, kuinka ei voi ymmärtää kuunnelmasarjaanne Kamala luonto. Makuasioista ei tosiaan kannata kiistellä, mutta koska niistä voi ja on syytäkin keskustella, niin rohkenenpa epäillä, että Kamalan luonnon huumori on tuolle kuuntelijalle joko liian liberaalia tai älykästä. Ellei peräti molempia. Minullakin oli aikamoinen ennakkoluulo kyseistä sarjaa kohtaan, kun sen taustalla oleva sarjakuva on mielestäni huono. Mutta tämä kuunnelmahan on täynnä erinomaista huumoria ja aivan yhtä hyvää näyttelemistä. Suurkiitos käsikirjoittajalle ja näyttelijöille. Lisää vain tällaista!”

    Samasta asiasta, mutta myös paljon muusta kirjoittaa nimimerkki ”Seija Gee”:

    ”Olen Radio 1:n vakikuuntelija eli kuuntelen usein myös näitä palautteita. Aamu alkaa Muistojen bulevardilla ja jatkuu milloin Roman Schatzin, milloin Kalle Haatasen tai Sari Valton seurassa. Musiikkiohjelmat ovat aivan helmiä. Kuunnelmia en nykyään paljon seuraa mutta Kamala luonto osui huumorintajuuni niin kovasti kolahtaen, että kuuntelin välillä uusinnatkin. Olen siis eri mieltä kuin tuo varkautelainen kuuntelija, joka kuunnelmaa roskaksi luonnehti. Sainkin oikein innon antaa palautetta minäkin, ettei tuo mielipide jäisi ainoaksi, joka radioteatteriin kuunnelmasta menee.
    Arvostan kanavaanne suuresti. Oikeastaan en jaksa muita juuri kuunnellakaan, kun Yle Puheestakin tuli urheilukanava. Ykkösen kuuluttajat ovat aivan huippuja, ei turhaa höpötystä. Kulttuuriykkösessä on kiinnostavia aiheita, Välilevyjä ja Riston valintaa jaksaa kuunnella uusintoinakin. Tiedeykkönen, Kuusi kuvaa, Klassista kahteen, kaikki erinomaisia kuten myös juuri nyt tuleva 'Semanttista hälyä'.
    Jatkakaa siis samaan malliin! Minua ei ole häirinnyt minkään ohjelman tunnusmusiikkikaan. Niistähän ohjelmat tunnistaa. Kiitos!”

    Näin positiivisella joulumielellä oli Ikaalisissa vaikuttava ”Seija Gee”. Kaikki nuo hänen mainitsemansa ohjelmat ovat yhä kuunneltavissa Areenassa. Sitten terveisiä Roman Schatzille nimimerkiltä MH:

    ”Kiitos Roman Schatzin ohjelmasta maanantailta 16. joulukuuta. Mielenkiintoinen keskustelu evoluutiosta suorastaan liimasi radion ääreen. Asiantuntijat antoivat selkeitä vastauksia mielenkiintoisiin kysymyksiin. Kaikki onnistuivat.”

    Kyseisen jakson alaotsikko oli kaikessa yksinkertaisuudessaan ”Ihmisen evoluutio” ja Roman Schatzin vieraina olivat biologi ja tietokirjailija Juha Valste ja evoluutiopsykologian tutkija Markus J. Rantala. Ja Areena onkin jo mainittu.

    Elämme vuoden pimeimpiä päiviä, minkä huomaa varsinkin täällä lumettomassa Etelä-Suomessa. Mutta valoa kohti kuljemme suloisen joulun kautta. Toivotan kaikille kuulijoillemme sekä heidän läheisilleen oikein iloista joulua ja hyvää uutta vuotta 2020. Itse jään pienelle joululomalle, mutta palaan palautteiden ääreen heti loppiaisen jälkeen.

    Lähettäkää siis kaikenlaisia huomioita vaikka jouluohjelmistostamme tai toiveita ensi vuodelle. Niin voi tehdä vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista joulunalusaikaa.

    Kaj Färm

  • ”En saata sitten millään ymmärtää!” parahtaa kuuntelijamme Varkaudesta ja jatkaa:

    ”Olen kuunnelmien suurkuluttaja ja kuuntelen sujuvasti kaikenlaista taidepuuhastelusta dekkareihin, mutta nyt lauantaisin kuultava sarja 'Kamala luonto' on minulle liikaa. Käsittääkseni se perustuu ainakin Helsingin sanomissa julkaistavaan sarjakuvaan, joka sekin on typerä ja kaikin tavoin mauton. Ensin luulin, että kyseessä on lastenkuunnelma, mutta ei. Vaikka se onkin lapsellinen ikävällä tavalla, lapsille se ei sovi. Miksi tuhlaatte varmaankin rajallisia resurssejanne tällaiseen roskaan?”

    Tämän kysymyksen jätti ilmaan roikkumaan kuuntelijamme Erkki. En nyt sano, että makuasioista ei pitäisi kiistellä, sillä niistähän on mukavaa kiistellä, mutta mitään vastausta en osaa antaa. Välitän kuitenkin tämän palautteen radioteatteriväelle.

    Sitten mennään taas kehujen puolelle ja tämä perinpohjainen kirje tulee Turusta:

    ”Yle Radio 1:ssä on paljon erinomaista ohjelmaa.
    Erityisesti kiitän muistaakseni sunnuntaina 24.11.2019 kuulemastani Radio Variaatiosta, jossa oli hienoja ajatuksia ja monipuolista historiaa kirjoituskoneista. Suosittelin ohjelmaa ystävillenikin – sitä ei kuitenkaan taida olla Areenassa.
    Kiitän myös toimittaja Ville Talolaa, joka on haastattelijana erinomainen. Hän rakentaa kysymyksensä taitavasti niin, että kuulija on heti mukana kysymyksessä ja ymmärtää Talolan kysymyksen avulla vastauksenkin paremmin. Jotkut toiset toimittajat esittävät kysymyksensä miltei ulkolukuna, mikä ei anna hyvää kuvaa toimittajan taustatiedoista – usein kyse lienee myös kokemuksen puutteesta.
    Kalle Haatanen kuuluu myös syvällisiin haastattelijoihin. Perjantain 13.12. Kalle
    Haatasen ohjelma 'Maailma Lännen hegemonian jälkeen' oli erittäin valaiseva ja vei läpi 70 vuoden jakson vajaassa tunnissa kiehtovasti ja suorastaan hengästyttävästi. Miten Jukka Valtasaari pystyikään kutomaan niin monet langat lyhyessä ajassa yhteen!
    Markus Leikolan palaaminen radioon on myös ilo.
    Eva Tigerstedtin musiikkiohjelmat ovat hienovaraisia ja upeita. Niissä on riittävän paljon musiikkia. Joissakin musiikkiohjelmissa puhe vie liikaa alaa, toisaalta joissakin puheohjelmissa (esimerkiksi Johanna Korhosen ohjelmissa) välimusiikki kestää liian kauan ja herpaannuttaa kuulijan.
    On siis todella paljon hyvää ja kiitettävää niin, että kaikkea ei tässä suinkaan edes pysty mainitsemaan.
    Toivoisin kuitenkin, että edes joskus esitettäisiin vanhaa kunnon New Orleansin jazzia.
    Lisäksi olisi hyvä, etteivät eri ohjelmien tunnusmusiikit olisi niin hyökkääviä, että radio on suljettava niiden ajaksi. Tällaisia ovat ainakin ohjelmien Horisontti, Tiedeykkönen ja Maailmanpolitiikan arkipäivää tunnusmusiikit. Roman Schatzin Maamme-kirjan aloittava tunnus on kuitenkin mainio.
    Monin terveisin ja kiitoksin hyvää joulunalusaikaa toivottaen, Kirsti Turusta”

    Kiitoksia Kirstille, välitän kiitokset eteenpäin. Muistutan myös vaikka Muistojen bulevardin ja jazz-ohjelmien tekijöitä tuosta New Orleans jazzin puutoksesta. Sitähän on aina kiva kuunnella. Alkuun Kirsti kiitteli ja kaipaili Areenaan Radio Variaation kirjoituskoneita käsitellyttä ohjelmaa. Sen nimi on ”Kirjainten koti” ja sen käsikirjoitti ja ohjasi Mikko Järvinen. Kyllä se on yhä Areenassa. Kannattaa panna hakuenttään tuo ohjelman nimi, niin ainakin löytyy.

    Mitä tulee noihin ohjelmien tunnuksiin, niin ilokseni voin kertoa, että asialle ollaan jo tekemässä jotain. Huomasimme itsekin, että ohjelmien tunnukset ovat todella kirjavia. Se lienee ymmärrettävää sitäkin taustaa vasten, että osa niistä on kovin vanhoja osa taas tuoreempia. Olemme etsimässä kaikille tunnuksille yhteistä, hillitympää äänimaailmaa. Tuloksia kuulette jo heti alkuvuodesta.

    Kiitoksia taas kuluneen viikon aikana tulleesta palautteesta ja hyvistä ideoista. Lähettäkää niitä vastakin vaikka nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista huomista kolmatta adventtia.

    Kaj Färm

  • Nimimerkki "Tuiran poika" on lähettänyt mielenkiintoisen ja analyyttisen viestin koskien erityisesti arkiaamujen ohjelmistoa. Koska viesti on melko pitkä, luen siitä vain osia ja koetan tiivistää sanoman. Näin nimimerkki aloittaa:

    "Kuuntelen jatkuvasti Radio 1:tä, koska sen ohjelmat ovat yleensä hyviä, ja joka tapauksessa enimmäkseen parempia kuin muilla kanavilla, TV-ohjelmista puhumattakaan. Mutta ei mikään ei ole niin hyvää, ettei voisi olla parempaakin. Siksi kerron ajatuksiani Radio 1:n aamuohjelmista."

    Tämän jälkeen nimimerkki kummeksuu tässä palauteohjelmassa usein luettuja ohjelmien kehuja ja epäilee siksi, ettei hänenkään palautetta lueta. On totta, että minulle asti tuleva palaute on voittopuolisesti kiittävää tai sitten hyviä ideoita tarjoavaa. Toki kielteistäkin palautetta tulee, mutta "Tuiran pojan" lähettämän kaltaista fiksua ja analyyttista kriittistä palautetta valitettavan harvoin. Usein kielteinen palaute on selvästi lähetetty kiivastuksissa ja on ikävästi joko haastateltavan tai haastattelijan henkilöön käyvää, erityisesti Ykkösaamun aikaan. Mutta mennään sitten itse asiaan eli nimimerkin aamuanalyysiin:

    Hän aloittaa kuvaamalla ohjelmistoa kello seitsemän uutisista lähtien ja toteaa sen olevan "jotakuinkin täysin pirstottua, pienimuotoista näperrystä, josta kaikki linjakkuus puuttuu". Tuohon aikaanhan lähetämme hartaita säveliä, aamuhartauden ja hieman musiikkia ennen Ykkösaamua. Ykkösaamua nimimerkki kommentoi näin:

    "Tämän jälkeen alkaa Ykkösaamu, joka sinänsä on hyvä ja tarpeellinen ohjelma. Aikaisemmin tämä ohjelma sijoittui aikaväliin klo 8.10 – 9.00, joten aikaa siihen oli varattu noin 50 minuuttia. Nyt tämä ohjelma kestää melkein puolitoista tuntia. Kun ohjelman aikaa pidennettiin pari vuotta sitten, perusteluina oli se, että asioita saataisiin käsiteltyä enemmän ja perusteellisemmin. Miten on käynyt?"

    Nimimerkin mielestä ei kovin hyvin. Hänen käsityksensä mukaan kello seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän uutiset toistavat samoja uutisia ja niitä on liikaa. Hän myös kummeksuu sitä, että alkulähetyksessä kuullusta haastattelusta lähetetään tiivistetty versio vielä lähetyksen lopuksi. Hänen mielestään olisi syytä palata lyhyeen versioon.

    On hyvä palauttaa mieliin, mitä kaikkea tavoiteltiin, kun tuo puolen tunnin pidennys Ykkösaamuun pari vuotta sitten tehtiin. Yksi syy oli tosiaan se, että saisimme ohjelmasta hieman kattavamman, mutta suurin syy oli toinen: Olimme saaneet paljon palautetta niin sanotulta aktiiviväeltä siitä, että he eivät ehdi kuuntelemaan ohjelmaa kuin korkeintaan aivan sen alkuosan kahdeksan jälkeen. Olemme hyvin tietoisia siitä, että suurin osa kuuntelijoista ei kuuntele koko puolentoista tunnin ohjelmaa – aamu on usein kovin hektistä aikaa. Aloittamalla ohjelman jo puoli tuntia aikaisemmin, suomme mahdollisuuden myös aikaisille työmatkalaisille aamun ajankohtaispakettiin. Uusimalla alkulähetyksen haastattelun vielä ennen yhdeksää, pyrimme palvelemaan niitä, jotka aloittavat aamunsa hieman myöhemmin.

    Tietenkin kuuntelijoillamme on kovin monia eri tapoja ja tarpeita, joten tällaista tasapainottelua ja kompromissien hakemista tämä ohjelmasuunnittelu joskus on.

    Toivottavasti tämä antoi edes jonkinlaisen vastauksen nimimerkki "Tuiran pojan" pohdinnoille.

    Aika kuluu eikä tähän palautetuokioon juuri enempää taida mahtua, mutta sen vielä kerron, että ensimmäisen adventtisunnuntain kantaattijumalanpalvelus Turusta on saanut paljon kiitosta ja hienohan se olikin.

    Vaikken tässä lähetyksessä kovin monta asiaa saanutkaan käsitellyksi, takaan, että kaikki luetaan. Palautetta voi lähettää joko kanavan nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Suoraan minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen kaj.farm@yle.fi ja manuaalisen postin osoite on Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonvaihdetta.

    Kaj Färm

  • Ruvetaanpas purkamaan kuluneen viikon monipuolista palautepinoa. Aloitetaan politiikasta, siitähän riittää juttua:

    ”Miksi Yle ja muut tiedotusvälineet aina syyttävät Perussuomalaisia populismista ja vääristä tiedoista? Syyllistyväthän siihen kaikki muutkin, mutta Antti Rinnettä ei kuitenkaan syytetä, vaan ihastellaan kansanrintamahallitusta”

    Kysymyksen esitti Mauri Pirkanmaalta. Ottamatta kantaa siihen, kuka mihinkin syyllistyy, on minulla kuitenkin sellainen tunne, että onhan tämä istuva hallituskin ollut aikamoisen ryöpytyksen kohteena viime päivät. Demokratia toimii.

    Seuraava viesti tulee Pohjois-Karjalasta:

    ”Brysselin kone on erittäin hyvä ajankohtaisohjelma. Myös yleisön toiveisiin perustuvat musiikkiohjelmat ovat hyviä. Yleensäkin ohjelmatarjonta on hyvää. Ihmettelen, että Radio 1:n kuuluvuus Joensuun kaupungin alueella on huono muihin kanaviin verrattuna! Miksi?”

    Jaahas, että huonosti kuuluu yhä Joensuussa. En tiedä, mistä siellä kiikastaa, tehoja tarvittaisiin varmaan lisää. Näistä lähettimistä vastaa Ylen puolesta Digita Oy ja toimitan viestin heille.

    Sitten siirrymme musiikkiosioon:

    ”Kaunista musiikkia Euroopan Valot -ohjelmassa tänäänkin. Toivottavasti ohjelma jatkuu. Tarvitsemme muistutuksia yhteisen Eurooppamme kevyemmästäkin musiikista, jota tehdään eri puolilla niin paljon.”

    Hauska kuulla, että Euroopan valojakin arvostetaan. Jotkuthan ovat olleet sitä mieltä, että Yle Radio 1:n ei tulisi soittaa tuollaista musiikkia lainkaan, sillä sitä soittavat kaikki muutkin. Eivät muuten soita. Eivätkä varsinkaan ne lukemattomat kymmenet kaupalliset radiokanavat, joita taas vuodenvaihteessa tulee lisää.

    Sitten niin sanotun taidemusiikin pariin:

    ”Toivoisin kuulevani enemmän unohdettujen suomalaissäveltäjien sinfonista musiikkia tai kamarimusiikkia ja oopperoita, kuten esimerkiksi Tuukkasen Karhunpyynti, luonnekuvia kolmesta muskettisoturista, vuorten laulu ja 5 ja 6. sinfonia, Ernst Lingon 4. pianokonsertto ja ritarisinfonia ja niin edelleen.”

    Kiitos vinkeistä. Me täällä yritämme kovin olla unohtamatta unohdettujakaan suomalaissäveltäjiä. Kalervo Tuukkasta varmaan löytyy, mutta joskus ongelmana on taltioiden puuttuminen. Mutta onhan meillä toki sentään Suomen suurin levystö, unohtamatta Ylen omaa kantanauhatuotantoa.

    Sitten vielä yksi tärkeä huomio:

    ”Johanna Korhosen sinänsä ansiokkaassa ja kiinnostavassa ohjelmassa 28.11. sanottiin, että kvadriljoonassa olisi 15 nollaa. Näin Amerikassa, mutta meillä täällä sivistysmaissa pohjana on miljoona eikä tuhat niin kuin Atlantin takana. Näin siis kvadriljoona on miljoona potenssiin neljä, joka on siis 10 potenssiin 24!(24 nollaa) Tämä luku on myös huomattavasti uskottavampi kun arvioidaan sitä rahamäärää, mikä maailmassa liikkuu.”

    Ihmeellinen on lukujen maailma. Aivan en lähtisi mukaan tuohon Matti Klingemäiseen hieman lapselliseen ajatukseen siitä, että on olemassa moukkamainen Amerikka ja sivistynyt Eurooppa. Siitä ei oikein näy merkkejä. Kaiken lisäksi olen ymmärtänyt, että ”tuhat-pohjainen ajattelu” on vallalla myös Britanniassa eli kyse on siis anglosaksisesta käsityksestä. Luvuthan ovat joka tapauksessa samoja, vaikka nimitykset vaihtelevat.

    Kiitoksia taas kaikesta palautteesta ja ideoista. Kaikkea sellaista voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Vanhan kunnon perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Huomenna onkin sitten ensimmäinen adventti. Iloitaan siitä.

    Kaj Färm

  • ”Kiitoksia torstain Ykkösaamusta Päivi Neitiniemelle!”, kirjoittaa Tuomo Vantaalta.

    ”Erityisesti nautin siitä kuinka tiukassa pihdissä toimittaja piti kokenutta konkaripoliitikko Mika Lintilää. Siinä oli valtionvarainministeri välillä helisemässä ja kuitenkin toimittaja pysyi koko ajan asiallisena. Tuli melkein vastikään edesmennyt Leif Salmen mieleen.”

    Näin siis Tuomo.

    Toinen paljon keskustelua herättänyt ohjelma torstaina oli Juho-Pekka Rantalan ”Mikä maksaa”, minkä aiheena oli ”Onko kasvisruokabuumi tulossa”.

    Näin Liisa Espoosta:

    ”Muuten hyvä ohjelma, mutta otsikko oli kyllä aika hölmö. Kasvisruokabuumi on ollut täällä jo vuosia. Itse lopetin kaiken eläinperäisen syömisen heti tultuani täysi-ikäiseksi kuusi vuotta sitten, enkä ole katunut milloinkaan.”

    Onhan ohjelmasta närkästyttykin, tietenkin:

    ”Miksi Ylessä nykyään ovat vain äänessä vegaanit? Lisäksi vielä vegaaniruokaa kauppaavan yrityksen omistaja! Piilomainontaa....Ihminen on sitäpaitsi aina syönyt sekaravintoa, lisäksi meillä on pidettävä omavarainen ruoantuotanto, siis elinvoimainen maatalous tässä maassa. Kotimainen ruoka on puhdasta ja Suomessa ei naudat pilaa ilmastoa, syntipukit löytyvät ihan muualta. Lisäksi nauta ei kilpaile ravinnosta ihmisen kanssa. Eikä naudanlihaa voi rinnastaa tupakkaan, se on absurdia!”

    Täytyy heti korjata tuota nimettömäksi jäänyttä kirjoittajaa. Kyllä täällä muutkin pääsevät ääneen kuin vegaanit. Nytkin on äänessä lihaa silloin tällöin syövä setämies.

    Aihe on saanut jotkut myös muistelemaan menneitä:

    ”Olen jättänyt lihan syönnin 1960 luvun lopulla ja olen hyvin pärjännyt. Aina on ollut hyvää omatekoista ruokaa tarjolla. Joskin silloin olin 'kummajainen'. Ravintolassa sain opastaa tarjoilijaa, esim. kun listalla oli metsästäjän pihvi! ”Voitko jättää siitä sen jauhelihapihvin pois ja laittaa reilusti sienikastiketta ja vihannesta.”

    Näin muisteli Harriet. Minäkin muistan että vielä parikymmentä vuotta sitten, kun yksi lounasseurueemme jäsenistä oli pyytänyt kokin tekemään itselleen ihan pelkän salaattilautasen, toi tarjoilija tilaukset pöytään saatesanoin: ”Kaksi sipulipihviä, kaksi lohta ja yksi höpö-höpö”. Tosin tuo höpö-höpökin oli runsas ja kuulemma maittava.

    Keskiviikkona Aristoteleen kantapään aiheena oli etukäteen hieman huolta herättänyt: ”Voiko sukupuolisen suuntauksen kuulla puheesta?” Ohjelmaa kommentoi Tomi näin:

    ”Pelkäsin, että ohjelmassa sorruttaisiin toisaalta helppoihin stereotypioihin tai sitten sievistelyyn ja poliittisesti korrektiin jargoniin. Ohjelma oli kuitenkin hyvä ja kunnon tietoa lisäävä ja ajatuksia avaava.”

    Tuossa ohjelmassa Pasi Heikura haastatteli tutkija Sanni Surkkaa ja se, kuten kaikki muutkin tässä mainitut ohjelmat ovat yhä kuunneltavissa Areenasta.

    Kiitoksia jälleen runsaasta palautteestanne, jota ei postilakko ole pahemmin haitannut, kunhan ei sähköpostilaitos menisi sekin tukilakkoon. Lähettäkää lisää kysymyksiänne, toiveitanne, haukkujanne ja kehujanne. Niitä kaikkia voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Maapostin voi tälläkin viikolla unohtaa.

    Rauhallista viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • "Olenhan aina tiennyt, että Radio 1 on aivan omassa laatuasteikossaan. Kaikki muut radiot, televisioista puhumattakaan, tipahtavat tämän asteikon ulkopuolelle."

    Näin maltillisesti aloitti kirjeensä Jarmo Helsingistä ja selittää sitten asiansa tarkemmin:

    "Sattumalta osuin radion ääreen keskellä päivää maanantaina. Siellä kerrottiin, että alkamassa oli ohjelma nimeltä 'Metallijahti'. Säikähdin jo, ettei kai nyt Radio 1:ssäkin ruveta soittamaan jotain peräkammarinpoikien hevimusiikkia, mutta olisi pitänyt olla uskossani vankempi: Ei tietenkään, vaan kyseessä oli erittäin mielenkiintoinen reilun puolen tunnin ohjelma Suomen kaivosteollisuuden kehityksestä 1800- ja 1900-luvuilla. Sitten kävi ilmi, että kyseessä onkin ohjelmasarjan toinen osa. Ensimmäisen osan kuuntelin samana iltana Areenasta. Se käsitteli Ruotsin ajan kaivostoimintaa. Fiksua, kiihkotonta ja asiantuntevaa ohjelmaa, joka nivoutui hienosti Suomen valtiolliseen kehitykseenkin. Vaikka äänessä oli paljolti geologit, ei kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiakaan sivuutettu. Niitähän on ollut aina ja paljon rajummin kuin nykyään.
    Taas löysitte aiheen, josta en tiennyt olevani lainkaan kiinnostunut ennen kuin toitte sen tarjolle. Kysynpä vaan: mikä muu kanava tällaiseen pystyy ja ryhtyy? Kiitoksia Radio 1:lle ja Ylelle!"

    Näin kirjoitti Jarmo Helsingistä. "Metallijahti" ohjelmasarjasta, mikä kuullaan tosiaan maanantaisin kello 12.10. ja toisen kerran näin lauantaisin kello 17.15. Ohjelman toimittaa Harri Alanne ja haastateltavina ovat geologi Veli-Pekka Salonen ja historian dosentti Panu Nykänen.

    Kyseessä on kolmiosainen niin sanottu minisarja, minkä kolmas ja viimeinen osa kuullaan ensi maanantaina, mutta kaikki kolme osaa ovat jo kuunneltavissa Areenasta.

    Maarit Lukkarisen toimittama "Kulttuurin kutsumana Euroopassa" -ohjelmasarja on sekin saanut kiitosta. Myös viimelauantainen jakso, jossa haastateltavana oli muusikko Marko Ojala. Näin kirjoitti Leena:

    "Huippumielenkiintoinen ohjelma, hyvät kysymykset, miellyttävät puhujaäänet molemmilla. Ilo oli kuunnella tietoa Latviasta. Lumisadeterveisin Leena."

    Vai että lumisade. Näkisipä vaan.

    On muuten totta, että vaikka Latvia on maantieteellisesti kovin lähellä, kuulemme siitä melko harvoin. Puhumattakaan sitten Liettuasta. Kuinka moni tuntee edes käsitteen "Suur-Liettua" tai "Liettuan ja Puolan unioni"? Vielä on meillä kuulkaas paljon kerrottavaa.

    Paljon on kerrottavaa sekä huomioitavaa. Siinäkin te kuuntelijat olette ideoinenne meitä paljon auttaneet. Lähettäkää niitä ja kaikkea palautetta vastakin. Ja konstithan ovat monet. Palautetta voi antaa joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Sattuneesta syystä en tällä kertaa lupaa mitään tuon perinteisen postilaitoksen jakaman postin suhteen, joten jätänpä sen osoitteen lukematta. Tämä ei kuitenkaan ollut kannanotto kenenkään puolesta saati vastaan.

    Kaikesta huolimatta toiveikasta viikonloppua kaikille.

    Kaj Färm

  • Kovin on kehnoa toimittajakunta täällä Ylessä, mutta monipuolisella tavalla:

    "Antakaa kansan valitseman hallituksen tehdä työtään rauhassa! Joka päivä studiossa lappaa joku mukamas talousviisas lukemassa madonlukuja. Pitkästä aikaa meillä on vasemmisto voimissaan tekemässä politiikkaa köyhälle kansalle, mutta Ylen porvaritoimittajat pullikoivat vastaan."

    Muun muassa näin kirjoittaa pitkässä kirjeessään nimimerkki "Sorretut nousevat". Täysin päinvastaista mieltä on Jouko Jyväskylästä:

    "Teillä on siellä vihervasemmistolaisia politrukkeja niin monissa ohjelmissa, että oikein huimaa. On Brysselin konetta, Sari Valtoa, Mikä maksaa muutamia luetellakseni. Eduskunnan enemmistö on oikeistolainen. Miksei se näy eduskunnan omistamassa Ylessä?"

    Positiivisena ihmisenä totean, että kun joka suunnasta moititaan, olemme ehkä onnistuneet olemaan tasapuolisia. Yle on tosiaan niin sanottu "eduskunnan radio", mutta eduskunta on asettanut sen pääperiaatteeksi riippumattomuuden. Siksi ei toimittajakunta vaihdu aina vaalien myötä niin kuin joissain maissa.

    Jätetään sitten politikointi ja kuunnellaan nimimerkki "Vapaarouvaa":

    "Kiitokseni ovat odottaneet lähettämistään pari vuotta, ajan jonka olen ollut vapaana työelämästä. Olen toki seurannut aiemminkin kanavan ohjelmia, ajaessani tunnin työmatkaa aamun ohjelmat valmistivat hienosti kiireiseen työpäivään, Faunin iltapäivä toimi siirtymäriittinä sen jälkeen. Nyt voin rehellisesti sanoa, että kanava on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että olen solahtanut vapaarouvan elämään ja nautin joka hetkestä. Pidin suunnattomasti työstäni ja koska olen edelleen hyvin utelias elämälle, saan valtavasti sisältöä päivääni ykköseltä: yleissivistystä miellyttävässä formaatissa ja mainioita musiikkiohjelmia. Saatte tavattoman paljon kiitosta ohjelmista jotka ovat minunkin listallani, joten riittää, että mainitsen Muistojen bulevardin - Jake Nymanin aivan ykkösenä - ja erinomaisen ihanan Euroopan valot. Olen joskus ystävilleni verrannut tunnetta kun on kuunnellut ohjelman joko suorana tai Areenassa hetkeen, kun istuu lempiravintolassa jossain Euroopassa ja odottaa espressoa erinomaisen aterian jälkeen...
    Koska kunnon arvioon kuuluu rehellisyys, löydän yhden seikan: varsinkin Kulttuuriykkösen toimittajakunnassa olen huomannut hieman turhaa pääkaupunkikeskeisyyttä. Erinomaista syystalven jatkoa."

    Kiitoksia Vapaarouvalle kannustavasta viestistä.

    Journalisti Johannan torstainen ohjelma on saanut paljon kiitosta sekin. Tässä yksi:

    "Journalisti Johannan Kouluampuja -teemainen ohjelma oli todella erinomainen! Tällaista lähestymiskulmaa tarvitaan juuri kyseessä olevan aiheen arkipäivän uutisia syvällisempään käsittelyyn. Myös musiikin valinta oli hienoa ja sen käyttötapa oli aiheeseen hyvin istuvaa."

    Näin kiitteli monien muiden joukossa nimimerkki "Hannele-mummo". Kyseinen ohjelma sai hurjan alaotsikon: "Mikä saa koululaisen tappamaan" ja on sekin tietenkin kuunneltavissa Areenassa.

    Sitten seuraa tärkeä tiedotus:

    Suomen ja Helsingin ortodoksisen pääkirkon Uspenskin katedraalin kellojen soitto on vihdoinkin tallennettu uudelleen. Uudessa äänityksessä kelloja soittaa Pekka Eronen.
    Uusi tallenne katedraalin kellojen kumusta otetaan käyttöön radiossa tulevana sunnuntaina, kun Yle Radio 1:ssä lähetetään ortodoksinen liturgia kello 11. Eli kaikkien kauniista kellonsoitosta nauttivien kannattaa silloin olla kuulolla!

    Kiitoksia taas erittäin monipuolisesta palautetulvasta, jota olette lähettäneet. Kuten aiemminkin olen todennut, läheskään kaikki eivät tähän ohjelmaan mahdu, mutta kaikki kyllä luetaan ja opiksi otetaan.

    Postiahan voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.
    Kyllä marraskuustakin voi nauttia.

    Kaj Färm

  • Muutama viikko sitten jonkinlaisen pienoiskohun aiheutti Johanna Korhosen eli Journalisti Johannan ohjelma ”Paha puhe tappaa”. Ohjelman teemana oli, kuinka pitäisi suhtautua, kun kielenkäyttö niin politiikassa ja muuallakin kovenee? Onko tahdikas hiljaisuus aina viisasta?

    Ohjelma sai paljon kiitosta ja sen aihetta sekä käsittelytapaa pidettiin viisaana, tärkeänä ja asiallisena.

    Kuitenkin eräs oululainen kaupunginvaltuutettu tulkitsi, että ohjelmassa kohdeltiin juuri häntä kaltoin ja hän vaatikin oikaisua sekä anteeksipyyntöä. Syytös on kovin vakava ja siksi se tietenkin otettiin täällä Ylessä tosissaan ja asia tutkittiin kunnolla, kuten pari viikkoa sitten lupasin tässä ohjelmassa. Nyt asia on ratkaistu ja tuo ratkaisu on oikaisupyynnön esittäjälle saatettu tiedoksi. Oleellinen osa vastauksesta kuuluu näin:

    "Ohjelmassa käsiteltiin Oulun käräjäoikeuden tuomiota periaatteelliselta ja yleiseltä kannalta. Ohjelmassa kommentoitiin sitä, mitä periaatteellista seikkaa oikeus käsitteli ja miten se ratkaisi sen sekä arvioi loukkaavina pidettyjen sanojen käyttöä. Ohjelmassa ei mainittu teitä eikä siinä käsitelty teidän toimintaanne. Teille ei näin ollen ole syntynyt oikaisuoikeutta."

    Melko odotettu ratkaisu siis, mutta hyvä, että asia käytiin kunnolla läpi. Tältä osin tapaus on siis loppuun käsitelty.

    Musiikista on jälleen kirjoitettu paljon, ja sehän onkin ymmärrettävää. Musiikki vaikuttaa suoraan tunteisiin ja tunnelmiin.

    Eräs uskollinen kuuntelijamme toivoi musiikkiohjelmiin enemmän romantiikan ajan säveltäjiä. Se kun lohduttaisi näinä syksyisen harmaina päivinä. Välitän toiveen musiikkitoimittajillemme.

    Ikisuosikki Muistojen bulevardikin saa jälleen huomiota muiden musiikkiohjelmien ohella. Tämä todistaa, että samat ihmiset arvostavat niin sanottua taidemusiikkia kuin laadukasta viihdettäkin:

    "Taas kerran kiitos kanavallenne. Täytyy tunnustaa: ainoa kerta kun vaihdan Radio Suomeen, on sunnuntaina klo 10-12 eli jumalanpalvelusten ajaksi. Uskomattomia toimittajia teillä. Kiitos taas tämänpäiväisestä Riston valinnasta, jota oli ilo kuunnella, kuten aina. Uusinnat kirkkomatkoista olivat tosi hyviä. Ehkä Risto voisi jatkaa matkaa eri kirkkokuntien välillä laajemminkin?
    Sunnuntain tooraselitykset ovat nekin loistavia.
    Olemme kaksi muistojen bulevardifania. Joka-aamuista fanien tietokilpailua vaikeuttaisi, jos alkuviikon laatijoiden järjestys vaihtuisi.
    Syysterveisin
    Uskollisimmat kuulijanne"

    Vai että fanit järjestävät tietokilpailuja myös Muistojen bulevardin ympärille! Tuohan voisi olla hyvä ohjelmaideanakin.

    Vielä yksi viesti koskien musiikkia:

    "Sydämelliset kiitokset keskiviikkoisesta Faunin iltapäivästä. Se oli hieno yhdistelmä hieman yllättävämpiä kappaleita ja vanhoja lempikappaleitani. Oli Arto Noraksen sellonsoittoa, Matti Salmisen ihana tulkinta Merikannon laulusta 'Soi vienosti murheeni soitto' ja lopuksi vielä pappa-Bachin hieno kvintetto. Juuri tällaista musiikkia kaipaan iltapäiviini. Että te sitten osaattekin!"

    Näin kirjoitti nimimerkki ”Runotyttö, jonka parasta-ennen-päivä taisi jo mennä”.
    No johan on nimimerkki!

    Muistutan, että myös nämä ”Faunin iltapäivät”, ja muutkin äänilevykonsertit, kuten ”Klassista kahteen” ja ”Aamusoitot”, löytyvät Areenasta vielä kolmekymmentä vuorokautta radiolähetyksen jälkeen.

    Kiitoksia jälleen palautteestanne eli osallistumisesta kanavan kehittämiseen. Kaikkea palautetta voi lähettää joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten perinteisen postin kautta osoitteeseen: Kaj Färm PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhaisaa viikonloppua

    Kaj Färm

  • Hetken olin lomamatkalla ja sillä välin Suomessa on tapahtunut vaikka mitä. Käsitettävämmästä päästä on se tosiasia, että taas on lokakuu, niinhän käy joka vuosi. Mutta paljon surullista ja käsittämätöntäkin on tapahtunut. Sitä käsitteli arkkipiispa Tapio Luoma iltahartaudessaan tiistaina Kuopion tapahtumien jälkeen. Tätä iltahartautta on pidetty lohtua antavana ja sitä on paljon kiitelty. Se on yhä kuultavissa Areenassa.

    Sitten on pienempiä asioita, jotka nekin ovat tuoneet lohtua ja rauhaa. Näin kirjoittaa Nina:

    "Kun maailma myllertää ja tuntuu välillä niin kovin rajulta ja pelottavalta, antaa minulle lohtua musiikki. Olen klassisen musiikin ystävä ja siksi sellaiset ohjelmat kuin Aamusoitto, Klassista kahteen ja Faunin iltapäivä ovat minulle kovin tärkeitä. Myönnän mieluusti, että joskus ne ovat mielen pakopaikkoja, mutta sellaistakin tarvitaan. Kiitos kaikkien näidenkin ohjelmien tekijöille."

    Olen Ninan kanssa aivan samaa mieltä: eskapismillekin on aikansa. Musiikista on seuraavassakin viestissä kyse:

    "Kiitoksia torstai-illan konsertista, joka oli harvinaista kyllä äänitetty täällä Kokkolassa meidän Snellman-salissamme. Kiitoksia juontaja Inari Tillille, Keski-Pohjanmaan kamariorkesterille ja kaikille ihanille solisteille ja muille osallisille. Hienolta kuulosti vaikka pikkuinenhan tämä sali on Helsingin musiikkitaloon verrattuna, mutta kotoinen se on."

    Näin kirjoitti kokkolalainen Pekka. Tuolla torstaisella konsertilla oli muuten hieno nimi: "Yhä hohtaa sisälläni". Täytyykin joskus tulla sinne Snellman-saliin vierailemaan.

    Onhan tässä kaikenlaista poruakin syntynyt. Joku oli loukkaantunut "Mikä maksaa" -ohjelmasta, jossa käsiteltiin niin sanottuja kryptovaluuttoja. Kuulemma väärin käsitelty.

    Johanna Korhosen eli "Journalisti Johannan" torstainen ohjelma "Paha puhe tappaa" on aiheuttanut jonkin verran mielipahaa. Tutkimme nyt, oliko ohjelmassa kaikki kohdallaan.

    Talvea kohden siis menemme ja niinhän sen pitääkin olla, vaikka on tähän kylmyyteen vielä totuttelemista. Pysytellään me vilukissat sisällä, siemaillaan teetä ja kuunnellaan vaikka radiota. Niitä ohjelmia voi sitten kommentoida joko nettisivujemme kautta tai sitten sähköpostitse osoitteeseen yle.radio1@yle.fi. Myös suoraan minulle voi lähettää postia sähköpostitse osoitteeseen kaj.farm@yle.fi. Perinteisen postin osoite on: Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Rauhallista viikonloppua

    Kaj Färm

  • "Oon niin kiitollinen tästä kanavasta. Faunin iltapäivän kuuntelin tänään. Oon vielä nuori, ei teijän kuuntelijat välttämättä oo ikäihmisiä. Ystävällisin terveisin, keraamikko maalta"

    Oivallinen nimimerkki on muuten oikeassa: Vaikka kanavamme kuuntelijoiden mediaani-ikä alkaakin kuutosella, on meillä kaiken ikäisiä kuuntelijoita. Esimerkiksi elokuussa, josta viimeiset kuuntelijalukumme ovat saatavilla, oli Yle Radio 1:llä lähes 80 000 alle 35-vuotiasta kuuntelijaa viikossa. Se joukko täyttäisi aika monta stadionia ja jäähallia. Kanavan ohjelmistoa ei suunnitellakaan ikäperustein, vaan asia edellä. Minusta se on perusteltua, sillä ikä ja sukupuoli kertovat meistä ihmisistä kovin vähän.

    Postia Tampereelta:

    "Vaikka humanisti olenkin, odotan joka viikko toimittaja Rantalan talousohjelmaa 'Mikä maksaa?' Ja taas torstaina 19.9. Rantala oli iskenyt ajankohtaiseen aiheeseen uudesta budjetista ja valtion rahapolitiikasta. Sen lisäksi, että ohjelma oli tehty ymmärrettäväksi ja kysymykset enemmän kuin relevanteiksi, työssään meritoituneet haastateltavat oli valittu nappiin!"

    Pia tarkoittaa tässä "Mikä maksaa" -ohjelmaa, jossa J.P. Rantalan haastateltavina olivat kokeneet budjettien tekijät Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Ohjelma on saanut runsaasti positiivista palautetta ja on luonnollisesti kuunneltavissa Areenasta.

    Sitten vaihdetaan lajia:

    "Minusta tuntuu, että kirjallisuusohjelmat ovat käyneet todella vähiin ja siksi ilostuinkin niin, kun löysin sunnuntaiaamusta "Luomiskertomuksia" nimisen ohjelman. Margaret Atwood sattuu vielä olemaan lempikirjailijoitani. Kiitos ohjelmasta."

    Kiitokset lähetti Merja Helsingistä, mutta asialla on tietenkin toinenkin puoli. Siitä kirjoittaa Pentti näin:

    "Esitän kysymyksen. Aiotteko lopettaa Yle1:n ohjelman 'Musiikkia vanhasta Euroopasta'? Tänä aamuna kuulin, että se on typistetty puolen tunnin mittaiseksi. Sen alkupuolen on vallannut kirjallisuusohjelma. Kestämätöntä! 'Musiikkia vanhasta Euroopasta' on 'Lauantain toivottujen' lisäksi ollut ainut ohjelma, mitä radiosta olen enää vuosiin kuunnellut. En voi kuunnella puheohjelmia niiden esiintyjien kammottavan vääristellyn suomen kielen takia."

    Niin, yksi tykkää… ja toinen taas. Niinhän se on. Vastaus on yksinkertainen: Ei, emme aio lopettaa "Musiikkia vanhasta Euroopasta". On totta, että se lyhennettiin kahdellakymmenellä minuutilla, jotta saimme lisättyä mainitun "Luomiskertomuksia" ohjelman ohjelmistoomme. On nimittäin niin, että kirjallisuusohjelmat ovat muun muassa eläköitymisten takia vähentyneet kanavalta. Sen sijaan musiikin määrä on kasvanut. Näinä niukkuuden aikoinahan ei läheskään kaikkia eläköitymisiä paikata uusilla ihmisillä, mikä on tietenkin sääli. Siksi olimme iloisia, kun pystyimme tuottamaan tuon kaksikymmenminuuttisen sunnuntaiaamuun, mikä on perinteinen kirjallisuusohjelmien paikka. Luomiskertomuksia alkaa kello 9.05 ja toistamiseen se esitetään keskiviikkoisin kello 17.35.

    Kiitoksia jälleen kaikesta palautteesta, ideoista ja aatoksista. Niitähän voi lähettää meille joko Yle Radio yhden nettisivujen kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi. Mainio keino on lähettää postia suoraan minulle osoitteeseen kaj.farm@yle.fi tai sitten rakkaan postilaitoksemme kautta osoitteeseen Kaj Färm, PL 8, 00024 Yleisradio.

    Pirteätä syksyä.

    Kaj Färm

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä