Kuusi kuvaa

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa innostuessaan "hyppää laukalle"

  • 44 min
  • toistaiseksi

– Minulla on suomenhevostamman luonne.  Se on sinnikäs, sitkeä ja tasainen, toisaalta joskus vähän tuulella käypäkin. Ja saan välillä hepuleita, hyvässä ja pahassa. Saatan toisinaan “hypätä laukalle” esimerkiksi lentopalloa tai tennistä pelatessani, kun keskittyminen ja innostus menee jossain pelitilanteessa jo yli.

– Olen aina tykännyt hevosista, ja erityisesti suomenhevosista. Lapsena olen ratsastanut ja aikuisena käynyt raveissa, mutta enemmän tykkään hevosista olentoina. Tykkään kyllä lehmistäkin.

Ehkä tämä on hieman tahditonta, mutta on pakko sanoa, että tuo hevonen on aivan sinun näköisesi. Näin lausahti Johanna Vuoksenmaan miesystävä Matti Rönkä. Katselussa oli dokumenttiohjelma suomenhevosista, ja ruudussa suomenhevostamma Suhinan naama. Johanna Vuoksenmaa ei lainkaan tyrmännyt ajatusta.

– Se on totta. Jotenkin tunsin suurta samankaltaisuutta siinä Suhinaa katsoessani ja tunnistin siitä itseni. Vähän niin kuin peiliin katsoisi!

– Toisaalta Matin kommentti kuvaa hyvin aikuisen iän parisuhdetta. Hyväksytään toinen hevosena, joka välillä hyppää laukalle.

– Otimme selvää Suhinasta ja saimme tietää esimerkiksi, että se on ainoa tamma, joka on voittanut myös kaikki orit. Suhina on kruunattu aikanaan 1950-luvulla sekä ravikuningattareksi että ravikuninkaaksi. Sen jälkeen sääntöjä on muutettu niin, että vaikka tamma saisikin paremman ajan kuin ori, siitä ei voi enää tulla ravikuningasta.

– Jonkin aikaa pidin jopa profiilikuvanani facebookissa Suhina-tamman  naamaa. Yhdennäköisyydestämme tuli vitsi ystäväpiirissä ja sain esimerkiksi uuden lempinimen.

– Kun sitten vietimme Viikossa aikuiseksi -elokuvan karonkkaa, sain lahjaksi osuuden ravihevosesta. Veljeni selvitti pyynnöstäni, onko Suhinan jälkeläisiä kaupan. Olihan niitä, ja useita vielä. Porin kuninkuusraveissa minusta sitten tuli Suhinan jälkeläisen osaomistaja.

Johanna Vuoksenmaan ja Suhina-tamman yhteinen tarina ei pääty vielä tähän. Ohjaaja vietti 50-vuotissyntymäpäiväjuhliaan syksyllä 2015. Yhtenä ohjelmanumerona oli muotokuvan paljastus, kuten 50-vuotisjuhlien ohjelmaan hyvin sopii. Matti Röngän puheen siivittämänä kankaan alta paljastui juuri se sama Suhinan naamakuva, jonka he olivat dokumentissa nähneet ja johon Johanna Vuoksenmaa oli samastunut. Kuva on nyt kauniissa kehyksissä seinällä, ja ohjaaja katselee sitä päivittäin.

Lähetykset

  • la 20.2.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä