Ooppera

Oopperailta Wienissä: Charles Gounod'n Romeo ja Julia, maailman tunnetuin rakkaustarina

  • 3 h 14 min
  • ei kuunneltavissa

William Shakespearen Romeo ja Julia on itkettänyt eurooppalaisia 500 vuoden ajan.Charles Gounod’n samanniminen ooppera on täynnä rehellisen kaunista rakkausmusiikkia ja suuria tunteita.

Romeo ja Julia sai kantaesityksessä Pariisissa kahdeksan vuotta Faustin jälkeen, huhtikuussa 1867. Vaikka Faust on säveltäjän tunnetuin ooppera, Romeosta ja Juliasta tuli Ranskassa Gounod’n suosituin teos.

Syitä ei tarvitse kaukaa hakea. Kaikkien tuntema klassinen rakkaustarina puetaan häpeilemättömän kauniiseen musiikkiin, jota jotkut ovat kritisoineet jopa yliemotionaalisena. Ooppera on tulvillaan toinen toistaan suloisimpia melodioita. Koko teos perustuu oikeastaan sarjaan rakastavaisten duettoja, jotka kuvaavat kahden nuoren kehitystä. Alun kevytmielinen flirttailu johtaa vastuuntuntoiseen rakkauteen, joka kuitenkin vääjäämättömästi päättyy kuolemaan.

Romeo ja Julia on myös Julian kasvukertomus. Aluksi hän on viaton tyttö, joka laulaa elämisen onnesta ja riemusta oopperan kuuluisimmassa aariassa Ah! Je veux vivre ("Haluan elää"). Avioliittoa solmiessa Julia on jo vakaa ja ratkaisuunsa kypsynyt. Samalla hän kuitenkin tajuaa rakkautensa kohtalokkaan merkityksen. Kun Julian on aika nauttia unijuoma, kohtaa hän tapahtuman täysin rauhallisena ja pelottomana.

Romeosta ja Juliasta voi löytää myös vastineita Gounod’n Faustiin. Valssiaaria Ah! Je veux vivre on vastine Faustin Margaretan Jalokiviaarialle ja rakastuneen Romeon cavatina muistuttaa Faustin nimihenkilön vastaavaa numeroa.

Paitsi kaunista rakkausmusiikkia, Charles Gounod on kirjoittanut orkesterille monia iskeviä ja dramaattisia jaksoja. Koko oopperan ilmaisuasteikko, rakkausteeman harkitut toistot ja pikkuroolien onnistuneet karaktäärit tekevät Romeosta ja Juliasta elävän kokonaisuuden.

Shakespearen näytelmän tapahtumat

Näytelmä alkaa kuoron lausumasta runosta, johon on tiivistetty koko kirjan tapahtumat. Yleisö siis tietää alusta asti, että kirjan päähenkilöt kuolevat.

Montagueiden ja Capuletien palvelijat ovat sanaharkassa keskenään. Tämä johtaa katutappeluun, jonka ruhtinas lopulta tulee katkaisemaan. Tästä voimme tehdä ensipäätelmät Montagueiden ja Capuletien suhteesta. Jopa nimittäin itse herra Montague ja herra Capulet olisivat osallistuneet tappeluun, mikäli heidän vaimonsa eivät olisi kieltäneet.

Capulet järjestää juhlat, jonne Romeo, hänen serkkunsa Benvolio sekä hänen ystävänsä Mercutio (ruhtinaan sukulainen) tulevat kuokkimaan. Romeo haluaa nimittäin nähdä rakastettunsa Rosalinan, jolta ei kuitenkaan saa vastarakkautta. Näissä juhlissa Romeo tapaa Julian ensimmäisen kerran ja nuoret rakastuvat toisiinsa ensisilmäyksellä.

Romeo menee salaa tapaamaan Juliaa kuuluisassa parvekekohtauksessa ja nämä kaksi avioituvat heti seuraavana päivänä Veli Lorenzon kammiossa.

Juuri kun Romeo tulee ulos kammiosta, seuraa riita Montagueiden ja Capuletien välillä, kun Tybalt, Julian serkku, haastaa Romeon tappeluun. Romeo kieltäytyy, sillä hänhän on juuri nainut Julian. Mercutio haastaa Tybaltin tappeluun osoittaakseen, etteivät Montaguet ole Capuleteja huonompia. Tämän tappelun tuloksena Mercutio kuolee. Romeo raivostuu silmittömästi ja yhtään ajattelematta hän hyökkää Tybaltin kimppuun ja tappaa hänet. Romeo ajetaan tästä hyvästä maanpakoon, Julia on todella surullinen Romeon tuomiosta. Hänen vanhempansa luulevat, että Julia suree Tybaltin kuolemaa ja päättävät piristää häntä sopien häät ja laittaen Julian avioitumaan kreivi Parisin kanssa. Julia kertoo kuitenkin Veli Lorenzolle mieluummin kuolevansa kuin naivansa Parisin. Hän saa Lorenzolta vahvaa yrttijuomaa, joka vaivuttaisi hänet sikeään uneen ja muut luulisivat hänen olevan kuollut. Lorenzon sanojen mukaan Julia heräisi hautaholvissa ja Romeo olisi silloin siellä ja sitten he voisivat karata yhdessä Veronasta.

Kaikki ei kuitenkaan mene ihan suunnitelmien mukaan. Hääpäivän aamuna Julian imettäjä löytää tytön ”kuolleena” ja häät muuttuvat hautajaisiksi. Romeo saa tiedon Julian kuolemasta omalta palvelijaltaan ja ryntää suin päin ostamaan myrkkyä. Veli Lorenzo on lähettänyt kollegansa viemään Romeolle kirjeen, jossa hän kertoo Julian oikean tilan ja antaa tälle ohjeita, miten toimia. Tämä kirje ei kuitenkaan pääse perille.

Romeo menee hautausmaalle, jossa hän näkee Parisin, tappaa hänet ja vie hänet Capuletien sukuhautaan, suureen kiviholviin. Romeo menee myös itse sisälle, juo myrkyn ja kuolee. Lorenzo tulee paikalle liian myöhään ja kun Julia herää, tyttö huomaa, että Romeo on kuollut ja tappaa itsensä Romeon tikarilla. Kun Montaguet ja Capuletit saavat tietää, mitä on tapahtunut, he sopivat kauan kestäneen riitansa.

Ykkösluokan miehitys Wienin valtionoopperassa

Wienin valtionoopperasta taltioidun esityksen nimiosassa loistaa latvialainen sopraano Marina Rebeka. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa tapahtui Salzburgin musiikkijuhlilla vuonna 2009. Sen jälkeen hän on vieraillut säännöllisesti muun muassa New Yorkin Metropolitan -oopperassa, Lontoon Covent Gardenissa, Milanon La Scalassa ja Wienin valtionoopperassa.

Romeon rooli laulaa perulaistenori Juan Diego Flórez. Vuonna 1973 syntynyt Flóres opiskeli kotikaupunkinsa Liman Kansallisessa konservatoriossa. Kansainvälisen debyyttiinsä Juan Diego Flórez teki Pesaron Rossini-juhlilla 1996. Marina Rebekan tavoin hän esiintyy säännöllisesti Milanon La Scalassa, Lontoon Covent Gardenissa ja New Yorkin Metropolitan -oopperassa. Erityistä mainetta Juan Diego Flórez on niittänyt bel canto -laulajana, varsinkin Rossinin tenoriroolien tulkinnoillaan.

Rooleissa:

Julia - Marina Rebeka, sopraano
Romeo - Juan Diego Flórez, tenori
Mercutio - Gabriel Bermudez, baritoni
Veli Laurent - Alexandru Moisiuc, basso
Stephano - Rachel Frenkel, sopraano
Gertude - Carole Wilson, mezzosopraano
Tybalt - Marian Talaba, tenori
Benvolio - Martin Müller, tenori
Paris – Mihail Dogotari, baritoni
Gregorio - Marcus Pelz, baritoni
Kreivi Capulet - Il Hong, basso

Wienin valtionoopperan kuoro ja orkesteri, joht. Marco Armiliato

Oopperan alussa,väliajalla ja päätteeksi toimittaja Risto Nordell sekä oopperalaulajat Anssi Hirvonen ja Eeva-Liisa Saarinen keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Synopsis oopperan tapahtumista

Tapahtuu Veronassa 1400 -luvun alussa.

I näytös

Capuletien talossa vietetään tanssiaisia. Paikalla ovat myös vihollisperhe Montagueiden edustajat Romeo ja Mercutio. Romeo rakastuu kauniiseen tyttöön mutta saa kauhukseen kuulla, että Julia on hänen perheensä perivihollisen, Capuletien tytär. Juhlaväki tunnistaa Romeon ja Mercution ja heidän on paettava

II näytös

Romeo odottaa puutarhassa Juliaa tämän parvekkeen alla. Capuletit seuraavat kuitenkin häntä, mutta Romeo onnistuu piiloutumaan. Nuoret tunnustavat rakkautensa ja haluavat avioitua perheiden riidoista huolimatta.

III näytös

Romeon rippi-isä, Laurent siunaa luostarissa Romeon ja Julian salaisen liiton ja toivoo, että perheiden riidat näin laantuisivat.

Romeon palvelija Stephano härnää Capuleteja pilkkalaululla. Hän tekee sen vihollisen alueella. Tybalt Capulet haluaa karkottaa hänet, mutta Mercutio, Romeon ystävä suojelee nuorukaista. Miehet alkavat tapella. Kun Tybalt iskee veitsellä Mercutiota, Romeo tappaa Tybaltin. Veronan herttua karkottaa Romeon eliniäksi Veronasta.

IV näytös

Ennen lähtöä Romeo viettää yön Julian kanssa. Julia on vaikeassa tilanteessa, sillä hänen isänsä kreivi Capulet on naittamassa Juliaa kreivi Parisille. Romeon ja Julian liiton siunannut veli Laurent keksii keinon: Julian on määrä juoda unijuomaa, joka saa hänet vaikuttamaan kuolleelta. Kuolleeksi luultu Julia haudattaisiin, mutta Romeo tulisi häntä noutamaan juoman vaikutuksen haihduttua ja rakastavaiset pääsisivät pakenemaan. Julia suostuu suunnitelmaan. Kesken vihkiseremoniaa Julia teeskentelee kuolevansa.

V näytös

Julia makaa kryptassa kuin kuollut. Romeo ei ole saanut vihiä juonesta ja luulee, että Julia on oikeasti kuollut. Romeo juo nyt myrkkyä päästäkseen kuoleman myötä rakkaansa luo.

Julia herää kun Romeo on kuolemaisillaan. He haaveilevat hetken yhteisestä elämästä. Vähän ennen kuin Romeo kuolee, Julia iskee tikarin rintaansa ja he kuolevat yhdessä.

Lähetykset

  • la 12.3.2016 19.03 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Richard Wagner: Reininkulta
    Nibelungin sormus -tetralogian esinäytös

    Uuden produktion ensi-ilta Suomen kansallisoopperassa 30.8.2019
    Musiikinjohto Esa-Pekka Salonen
    Ohjaus Anna Kelo

    Suomen kansallisoopperan orkesteri.

    Rooleissa:
    Ylijumala Wotan - Tommi Hakala, baritoni
    Wotanin vaimo Fricka - Lilli Paasikivi, mezzosopraano
    Tulen henki Loge - Tuomas Katajala, tenori
    Nuoruuden jumalatar Freia - Reetta Haavisto, sopraano
    Ukkosen jumala Donner - Tuomas Pursio, bassobaritoni
    Rakkauden ja kauneuden jumala Froh - Markus Nykänen, tenori
    Kääpiö Alberich - Jukka Rasilainen, bassobaritoni
    Kääpiö Mime - Dan Karlström, tenori
    Jättiläinen Fasolt - Koit Soasepp, basso
    Jättiläinen Fafner - Jyrki Korhonen, basso
    Viisauden ja tiedon jumalatar Erda - Sari Nordqvist, mezzosopraano
    Reinintyttäret:
    Woglinde - Marjukka Tepponen, sopraano
    Wellgunde - Mari Palo, sopraano
    Flosshilde - Jeni Packalen, mezzosopraano

    Äänitetty Suomen kansallisoopperassa 7.9.2019

    Tapahtumat ennen Reininkullan alkua
    Ylijumala Wotan on luovuttanut toisen silmänsä tiedonlähteeseen saadakseen viisautta.
    Hän veistää maailmansaarnesta lainkeihään. Wotan tekee jättiläisten, Fasoltin ja Fafnerin, kanssa sopimuksen, jonka mukaan nämä rakentavat hänelle puolustuslinnoituksen, Valhallan. Palkaksi ylijumala Wotan lupaa heille nuoruuden jumalattaren Freian.

    Reininkulta
    1. kohtaus. Tapahtumapaikka Reinvirran pohjalla.
    Maailman synty. Turmeltumaton luonto, kuin alkumeri. Reinintyttäret vartioivat puhdasta Reininkultaa. Alberich-kääpiö ilmestyy ja haluaa tytöiltä rakkautta. Nämä nauravat kääpiölle. Auringonsäde osuu Reininkultaan ja Alberich ihmettelee näkemäänsä. Reinintyttäret paljastavat kultaan liittyvän salaisuuden: Isä-Rein on antanut tyttärilleen tehtävän vartioida kultaa, ettei kukaan väärämielinen ryöstäisi sitä. Väärämielinen on se, joka kiroaa rakkauden vaihtaakseen sen omaisuuteen ja valtaan.
    Se, joka takoo kullasta sormuksen, saa omakseen koko maailman herruuden. Koska Alberich ei saa rakkautta, hän kiroaa sen ja ryöstää kullan. Reinintyttäret jäävät valittamaan menetettyä kultaa.

    2. kohtaus. Tapahtumapaikka korkealla vuoristossa.
    Valhalla on juuri valmistunut. Wotanin puoliso Fricka vaatii miestään tilille linnoituksen rakentamisesta ja ennen kaikkea sisarensa Freian lupaamisesta palkkioksi jättiläisille. Tulen henki Logen avulla Wotan lupaa korjata asian. Fasolt ja Fafner tulevat hakemaan palkkaansa. Froh yrittää suojella Freiaa ja Donner uhittelee jättiläisille heiluttamalla moukariaan. Paikalle saapuu Loge ja ehdottaa, että jattiläiset saisivat Freian sijaan Reininkullan palkakseen rakennustyöstä.

    Logen ehdotuksesta Wotan päättää ryöstää kullan Alberichilta. Jättiläiset suostuvat palkkion vaihtoon, mutta ottavat kuitenkin Freian pantiksi mukaansa. Elleivät he saa iltaan mennessä kultaa, Freia on jäävä ikiajoiksi jättiläisille. Heti jättiläisten ja Freian poistuttua jumalten vanheneminen alkaa. Wotan lähtee Logen opastamana alas Nibelheimiin kullan ryöstöretkelle.

    3. kohtaus. Nibelheim, maan alla.
    Alberichin veli, seppä Mime on saanut valmiiksi sormuksen ja Tarnhelm-kypärän ja aikoo pitää kypärän. Alberich riistää sen itselleen ja taikoo sen avulla itsensä näkymättömäksi. Sormus ja taikakypärä tekevät Alberichista voittamattoman diktaattorin, jota kaikki pelkäävät ja joka pystyy pakottamaan kaikki Nibelungit omiksi orjikseen.

    Loge ja Wotan ilmestyvät Nibelheimiin. Vetoamalla Alberichin omahyväisyyteen he saavat tämän ansaan ja vangituksi. Alberich viedään ylös jumalten vuorelle.

    4. kohtaus. Korkealla vuoristossa.
    Loge ja Wotan pakottavat Alberichin luovuttamaan jumalille kaiken omistamansa kullan. Wotan on päättänyt pitää Alberichilta ryöväämänsä sormuksen itsellään. Alberich kiroaa sormuksen, joka tästedes tuo kantajalleen pelkkää onnettomuutta ja kuolemaa. Alberich katoaa paikalta.

    Fasolt ja Fafner palaavat Freia mukanaan noutamaan Reininkultaa. Fasoltin vaatimuksesta kulta on pinottava Freian ympärille siten, että jumalattaresta ei näy mitään. Loge joutuu luovuttamaan jättiläiselle myös Tarnhelmin, mutta Wotan ei luovuta sormusta. Silloin maa aukeaa ja jumalten omatunto Erda herää ja nousee varoittamaan sormuksesta ja jumalia odottavasta lopusta. Wotan alkaa pelätä ja hän heittää sormuksen jättiläisille. Saatuaan sormuksen nämä riitaantuvat sen omistuksesta ja Fafner tappaa veljensä Fasoltin.

    Ukkosenjumala Donner kokoaa ilmamassoja ja iskee moukarillaan salaman. Froh osoittaa paikan, johon ilmestyy sateenkaarisilta. Upouusi, rikoksella maksettu Valhalla kylpee ilta-auringossa. Wotan tervehtii linnoitustaan. Orkesterista kuuluu Notung-miekan aihe, ja Wotan saa uuden idean rikoksensa korjaamiseksi (Suuri ajatus). Hän johdattaa puolisonsa Frickan sateenkaarisiltaa pitkin kohti Valhallaa ja muut jumalat seuraavat esimerkkiä.

    Tulen henki Loge ei seuraa joukko, sillä hän tietää jumalien kiiruhtavan omaa loppuaan kohti. Yhtäkkiä kuuluu Reinintyttärien valitus, joka kaikuu jumalten korviin asti, mutta he vain nauravat ja jatkavat matkaansa kohti Valhallaa.
    (Juoniselostuksen lähde Pekka Asikainen).

    Illan toimittaa Outi Paananen.

    Katso ooppera Yle Areenassa:
    https://areena.yle.fi/1-50250423

  • Korrepetiittori ja Wagner-tuntija Pekka Asikainen suorittaa obduktion eli ruumiinavauksen Reininkullalle, Wagnerin Nibelungin sormus tetralogian esinäytökselle. Operaatiossa avustaa Outi Paananen.

  • 3-näytöstä ja epilogi. Libretto: W.H. Auden ja Chester Kallman William Hogarthin samannimisen kuparipiirrossarjan vuodelta 1735 mukaan. Suomen kansallisoopperan kuoro ja orkesteri. Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen. Tom Rakewell - Steve Davislim, tenori. Anne - Hanna Rantala, sopraano. Nick Shadow - Jaakko Kortekangas, baritoni. Baba Turkkilainen - Päivi Nisula, mezzosopraano. Trulove - Koit Soasepp, basso. Sellem - Mika Pohjonen, tenori. Mother Goose - Merle Silmato, altto. Mielisairaalan vartija - Juha Eskelinen, baritoni. - Kansallisoopperassa 9.4. äänitetyn esityksen toimittaa Risto Nordell. Outi Paananen sekä säveltäjät Kimmo Hakola ja Olli Kortekangas keskustelevat illan teoksesta ja sen esityksestä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä