Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa tieteen akateemikko Sirpa Jalkasen elämästä

  • 43 min
  • toistaiseksi

’Saatpahan nähdä!’, tiuskaisi Sirpa pienenä kansakoulun ekaluokkalaisena opettajan moittiessa levotonta tyttöä, ettei tästä kyllä tulisi mitään.

Syyskuussa 2015 tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimesi hänet, Sirpa Jalkasen tieteen akateemikoksi. Nimitystä iloittiin juhlavasti yhdessä perheen ja lastenlasten kanssa. Sirpa Jalkanen voitti myös merkittävän EU:n vuoden 2016 innovatiivisten naisten palkinnon lääkekehityksen parissa.

Turun yliopiston immunologian professorina ja akatemiaprofessorina työskentelevä Sirpa Jalkanen on yksi maailman johtavia ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän lymfosyyttien liikkumismekanismien tutkijoita. Haitallista soluliikennettä tutkimalla pyritään edistämään tulehdussairauksien kuten reuman, diabeteksen, psoriasiksen ja haitallisen keuhkotulehduksen hoitoa sekä estämään syövän leviämistä.

Hänen tutkimusryhmänsä on tuottanut uraauurtavia tuloksia ja innovatiivisia havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibiologiasta.

Tutkimushavaintojen pohjalta on perustettu kaksi biotekniikkayritystä, jotka käyttävät Jalkasen löytämiä molekyylejä lääkekehityskohteina. Yhteen näistä molekyyleistä kohdistuva lääke toimi erinomaisesti kliinisissä kokeissa akuutin keuhkovaurion hoidossa, johon ei ole toistaiseksi ollut lääkettä. Sirpa toivoo, että kehitteillä olevat lääkkeet voisivat vähentää potilaidenkärsimystä ja kuolleisuutta.

Urastaan Sirpa antaa kiitosta miehelleen tutkija Markku Jalkaselle, jonka kanssa hän jakaa niin arjen kuin työtäänkin. Pariskunta löysi nuorena toisensa diskosta ja jo opiskeluaikana syntyi rivakkaan tahtiin kolme lasta, jotka kaikki jatkavat työtä lääketieteen parissa.

Aviomiehen tutkijanura johti 1980-luvulla Yhdysvaltoihin. Vauhdissa pysyäkseen Sirpa teki nopeassa tahdissa väitöskirjan, sillä tuore lääkäri ei voinut uudessa maassa harjoittaa ammattiaan paikallisen tutkinnon puuttuessa.

Sirpa hakeutui Stanfordin yliopistoon sittemmin alalla hyvin tunnetuksi tulleen intomielisen nuoren tutkijan, Eugene Butcherin, tutkimusryhmään. Tutkimusalue oli tuolloin uusi, ja Sirpa kokeekin itsensä etuoikeutetuksi päästyään tekemään pioneerityötä valkosolujen liikkumiseen osallistuvien molekyylien parissa.

Harva suomalainen tieteentekijä on saavuttanut urallaan yhtä paljon kuin Sirpa Jalkanen. Hän on vastaanottanut muun muassa lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpään palkinnon sekä Oslon yliopiston Anders Jahre -palkinnon, jota tiedemaailmassa arvostetaan ’pikku-Nobelina’.

Jyväskylän Schaumanin tehtailla ylimestarina toimineen isän neuvot Sirpa on tallentanut visusti sydämeensä: "Jos joku muu maailmassa on osannut tehdä jotain, kyllä meilläkin osataan!"

Tomittajana Lea Froloff.

---

Akateemikko, akatemiaprofessori Sirpa Jalkaselle myönnettiin 10.3.2016 toinen palkinto EU Prize for Women Innovators -tunnustuskilpailussa. ​Jalkasen saama palkinto on arvoltaan 50 000 euroa. Palkinto myönnetään eurooppalaisille naisille, jotka ovat onnistuneet hyödyntämään tieteellistä osaamistaan liiketoiminnassa ja perustaneet innovatiivisen yrityksen, jonka perustamisvaiheessa on hyödynnetty EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia. Lisää palkinnosta.

Lähetykset

  • la 19.3.2016 8.05 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

  • Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta. Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Selinin elämästä monia läheisiä, mutta rakkaus kantaa.
    Toimittaja Lisa Enckell tapasi Selinin Helsingissä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä