Laulun paikka

Bassojätin pääsiäismusiikit

  • 59 min
  • ei kuunneltavissa

Toisen pääsiäispäivän Laulun paikassa Jaakko Ryhänen ja Risto Nordell kuuntelevat kirkkomusiikkiteoksia ja keskustelevat niistä.

Johann Sebastian Bach: Gloria in exelcis Deo, h - messusta
(Japanin Bach Collegium, joht. Masaaki Suzuki)

Johann Sebastian Bach : Et in spiritum sanctum, h-molli-messusta)
(Peter Kooy, basso ja Japanin Bach Collegium, joht. Masaaki Suzuki)

Johann Sebastian Bach: Katkelma Matteus-passiosta
(Peter Schreier, evankelista, Dietrich Fischer-Dieskau, Jeesus, Matti Salminen, Juudas, Münchenin Bach-kuoro ja orkesteri, joht. Karl Richter)

Johann Sebastian Bach: Ich will bei meinem Jesum wachen, tenoriaaria Matteus-passiosta
(Werner Güra, tenori ja Japanin Bach Collegium, joht. Masaaki Suzuki)

Georg Friedrich Händel: I know that my Redeemer liveth, Messias-oratoriosta
(Kiri te Kanawa, sopraano ja Chicagon sinfoniaorkesteri, joht. Georg Solti)

Giuseppe Verdi: Libera me - osa Requiemista
(Arnold Schöberg - kuoro ja Wienin filharmonikot, joht, Nikolaus Harnoncourt)

Lähetykset

  • ma 28.3.2016 14.00 • Yle Radio 1

Jaksot

  • "Se on ihana tunne, kun on hyvässä äänessä. Lied veti minua ihan ehdottomasti. Flyygelin mutkassa minulla oli mahdottoman hyvä olla. Ja vaikka yleisönä olisi ollut vain yksi kuulija, olisin laulanut täydestä sydämestä" sanoo Tii Niemelä.

    Maaliskuussa laulajatar Tii Niemelän 100-vuotissyntymäpäiville kerääntyi hänen kotiinsa, taiteilijakoti Lallukkaan iso joukko ystäviä ja sukulaisia. Vieraat saivat huomata, että vaikka kuulo ja näkö eivät olekaan enää primakunnossa, sanavalmius ja itseironia ovat entisensä.

    Tii Niemelän laulajantaival alkoi vuonna 1937, jolloin hän pääsi opiskelemaan Konservatorioon, nykyiseen Sibelius-Akatemiaan. Jatkosodan sytyttyä hän palveli ensin kolme kuukautta rintamalottana ja sitten viihdytysjoukoissa. Ensikonserttinsa Tii Niemelä lauloi loppuvuodesta 1944.

    Tii Niemelä oli ja halusi olla ennen kaikkea liedlaulaja. Ooppera ei häntä kiinnostanut. Yhdessä aviomiehensä Pentti Koskimiehen kanssa hän konsertoi erinomaisella menestyksellä kotimaan lisäksi 1940- ja -50-luvuilla myös mm. Yhdysvalloissa, Lontoon Wigmore Hallissa ja Ruotsissa. Leikekirjaa selatessa huomio kiinnittyy kautta linjan ylistäviin arvosteluihin. Silti kaikkein hurmaavimmat kiitoksen sanat on lähettänyt marraskuussa 1948 päivätyssä kirjeessä F.E. Sillanpää:

    "Lasse Leutosää toi minut kotiin ja
    koko ajan minä höpötin Teidän taiteenne
    ihanuutta siinä kulkuvärkissä, jossa istuin.
    Te toteutatte ihastuttavasti erään
    ruotsinkielisen ohjesäännön niissä asioissa.
    Se kuuluu: konst är konst - men inte
    konster.

    Harras kiitos, että sain jaloimmilla aisteillani todeta,
    kuinka Te ainoastaan teitte taidetta ettekä harrastaneet
    joutavaa pelehtimistä."

    Toimittajana Outi Paananen.

Ei tulossa olevia jaksoja

Klipit

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä