Kuusi kuvaa

Marjatta Tapiolan kuvasto

  • 42 min
  • toistaiseksi

Matariston tila on vuosisatojen ajan ollut Marjatta Tapiolan suvun kotipaikka. Nykyisen kaksiporstuaisen talon vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, tarkkaa ikää ei kukaan kuitenkaan tiedä. Täältä Tapiola lähti aikoinaan Helsinkiin opiskelemaan.

Maalaaminen oli hänelle välttämättömyys, joka sai hänet sinnikkäästi uhmaamaan esteitä. Kotona ei taiteilijan uralle rohkaistu, sillä vanhemmat olisivat halunneet hänestä työnsä jatkajan. Sinnikkyys palkittiin, kun hän 18-vuotiaana pääsi Suomen Taideakatemian kouluun.

Marjatta Tapiola valmistui taidemaalariksi vuonna 1974 ja piti ensimmäinen yksityisen näyttelynsä Kluuvin galleriassa Helsingissä vuonna 1975. Se oli arvostelumenestys ja vei hänet nopeasti kuvataiteilijoidemme kärkeen. Ensimmäistä näyttelyä seurasi kuitenkin intensiivinen elämänvaihe, jolloin hän ei ehtinyt työstää uutta näyttelyä: hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja erosi – kaikki tämä parin kolmen vuoden sisällä.

Vuodesta 1979 eteenpäin Tapiolalla on ollut keskimäärin joka vuosi yksityisnäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja kymmeniä ryhmänäyttelyitä. Lisäksi hän on maalannut lukemattomia muotokuvia.

Maatalon elämä on luonnonläheistä ja tiivistä; elämä ja kuolema ovat läsnä joka päivä. Kissan synnytys, kotipihan eläinten teurastus ja kaikkinainen kova työ olivat Marjatallekin luonnollisia asioita pienestä pitäen. Maalla ovat myös hänen taiteensa juuret. Hänen kuvissaan on eläinten luita, kalloja ja raatoja, eläviä lintuja, koiria, hirmuisia härkiä mutta myös muinaiskreikkalaisen taruston hahmoja kuten minotauros ja toisaalta kalevalaisen taruston Louhi. Niissä on toki myös ihmisiä: alastomia vartaloita, miehen ja naisen välisiä jännitteitä, rakkautta mutta myös raadollista ristiriitaa. Hänen teoksensa ovat hyvin voimakkaita, usein räiskyvän intohimoisen värikkäitä. Niissä on vahva tunnelataus.

Helsingin vuosinaan Tapiola vietti paljon aikaa myös ulkomailla, muun muassa New Yorkissa. Sitten vuonna 1987 hänen siskonsa Tarja, joka silloin asui Mataristossa, soitti ja ehdotti, että hän ottaisi talon haltuunsa. Marjatta perui suunnitellun matkansa ja suuntasi saman tien Sysmään. Seurasi viiden vuoden perusteellinen remontti, jossa päärakennus ja kaikki piharakennukset entisöitiin. Samalla rahalla olisi saanut rakennettua pari kolme uutta omakotitaloa, mutta urakka kannatti, sillä nyt Mataristo on upeassa kunnossa ja pelastettu seuraaviksi vuosisadoiksi. Taiteilija teki vielä puimalasta itselleen ateljeen ja palasi lapsuudenkotiinsa vuonna 1993. Paljon on kuitenkin muuttunut: nyt ei pihamaalla ja rakennuksissa ole enää samanlaista hyörinää ja tohinaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Tapiola voi keskittyä työhönsä, joka taiteilijaeläkkeestä huolimatta pitää hänet edelleen kiireisenä.

Marjatta Tapiola on saanut kaikki merkittävimmät kansalliset palkinnot, mitkä taiteilija voi saada, muun muassa Pro Finlandia -kunniamerkin ja kuvataiteen valtionpalkinnon.

Toimittajana Elina Saksala.

Lähetykset

  • la 2.4.2016 8.06 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin. Sieltä hän sai myös kipinän opiskella useita kieliä. Ja niin hänestä on tullut väitellyt tohtori, joka on kolunnut varsinkin Eurooppaa monesta suunnasta. Maisteriksi hän valmistui Lontoosta ja Istanbul on ollut hänelle tärkeä kaupunki. Sari Valto tapasi Johanna Vuorelman hänen elämänsä kuvien äärellä.

  • Korusuunnittelija Tytti Bräysy ikuistaa Lapin luontoa koruihin ja valokuviin. Inariin asettuneen oululaisen päivät kuluvat sotkuisissa merkeissä työpajalla tai kuvausretkillä karun kauniissa maisemissa. Polku mainosalalta korusuunnittelijaksi on vaatinut tilaisuuksiin tarttumista ja sattumiin luottamista. Paljosta käy kiittäminen myös pientä korpiorvokkia. Tytti Bräysyn tapasi Inarissa toimittaja Anna Nevalainen.

  • Opettaja ja kirjoittaja Arno Kotron elämässä on ollut hurjia käänteitä. Vastavalmistuneesta, lähes syrjäytyneestä humanistista tuli 2000-luvun alussa hetkessä koko kansan tuntema esikoiskirjailija, jota kutsuttiin vierailemaan televisioon, radioon ja erilaisiin kissanristiäisiin niin tiheään, että taksin ovet paukkuivat ja kioskilta haettu jäätelötuuttikin alkoi näyttää mikrofonilta, jolle hän tilitti elämäänsä. Lopulta boheemi ja viinanhöyryinen taiteilijaelämä sai jäädä, kun mies havahtui elämänsä holtittomuuteen, raitistui ja löysi rakkauden. Nyt on kirjailijan urakin telakalla ja Kotro viettää keskiluokkaista perhe-elämää ja nauttii siitä. Hän toimii filosofian, psykologian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Toimittaja Eelis Bjurström tapasi Kotron tämän työpaikalla Herttoniemen yhteiskoulussa Helsingissä.

  • Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: Koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien. Ensimmäistä romaaniaan hän kirjoitti viisi vuotta, kun kuuluisan sukunimen takia kustantamo piti julkaisukynnystä tavallista korkeammalla. Ohjelman on toimittanut Sari Valto.

  • Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa pitkän uran tehnyt Jukka Petäjä on haastatellut lähes kaikkia aikamme huomattavia kirjailijoita. Petäjä tunnetaan erityisesti kirjallisuuskriitikkona, mutta myös montaa muuta taiteenalaa tutkivana toimittajana ja esseistinä. Mielenkiinnon kohteet liikkuvat kaikkialla Euroopan ja Amerikan kansainvälisissä tuulissa. Tohtorinväitöskirjansa hän teki v. 2010 kanadalais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Saul Bellow’n romaanista Herzog. Hän kertoo olevansa vahvaa helsinkiläsissukua - jo viidennessä polvessa ja suuri Italian kulttuurin tuntija ja matkailee siellä säännöllisesti. Toimittaja on Sini Sovijärvi.

  • Kulttuurityöntekijä Anna Lumikivi halusi pienenä rokkitähdeksi ja merimieheksi. Musiikkihaaveet toteutuivat aikuisiällä koltansaamen kautta. Kielen takaisinottoon rohkaisi kotikylässä yllättänyt Amorin osuma. Nyt Lumikivi opettelee ja elvyttää uhanalaisen koltansaamen katoavia murteita musiikin avulla. Pioneerityötä tekevän muusikon sielu lepää suvun lohiapajilla, Jäämeren rannalla. Toimittaja Anna Nevalainen tapasi Anna Lumikiven Keväjärven kylässä Inarissa.

  • Kirsimaria E. Törönen on saanut kuvataiteilija monta kertaa kokea, miten tie nousee pystyyn, mutta jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla hän aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kirsimaria E. Törösen hänen työhuoneellaan Studio Wäkevässä Mikkelissä.

  • Valotaiteilija Kari Kola valaisee poikkeuksellisia paikkoja ympäri maailmaa. Suunnitelma yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin yhden päivän valotaideteokseen odottaa toteutustaan ja suunnitelmat Grönlannin jäätikön valaisusta etenevät. Huiman rohkeana ja ennakkoluulottomana joensuulainen valotaiteilija luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Kari Kolan Joensuun kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.

  • Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä opettaa, tutkii ja kirjoittaa kirjoja. Hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan. Armenia ja armenialaiset ovat lähellä hänen sydäntään. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Serafim Seppälän työhuoneellaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

  • Joulussa tärkeintä kansanmuusikko ja Joensuun kulttuurijohtaja Sari Kaasiselle on olla yhdessä rakkaittensa kanssa. Tänä vuonna hän rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi Sari Kaasisen Joensuun Taitokorttelin punaisessa salongissa.

  • Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhlaa, kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Toimittaja Lisa Enckell tapasi taiteilijan hänen kotonaan Helsingin Käpylässä.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä