Horisontti

Horisontti: Pitääkö kirkon totella päättäjiä vai Jumalaa?

  • 40 min
  • toistaiseksi

Kirkko lupaa pitää ovensa auki kolkuttaville. Osa poliitikoista syyttää kirkkoa turvapaikanhakijoiden piilottelemisesta. Onko kirkolla oikeus tarjota turvaa niille, jotka eivät viranomaisten mukaan ole turvapaikan tarpeessa? Kirkkoturvasta ja pakolaislinjauksista keskustelevat kansanedustajat Kimmo Kivelä (Ps.) ja Ilkka Kantola (Sd.). Horisontin toimittavat Simo Alastalo ja Samuli Suonpää.

Lähetykset

  • su 3.4.2016 12.15 • Yle Radio 1

Jaksot

  • Jouluna moni tahtoo tehdä hyvää toisille. Suomalaiset valitsevat kuitenkin yhä tarkemmin, keitä he haluavat auttaa. Horisontissa keskustellaan auttamisen motiiveista, avustamisen etiikasta sekä siitä, kuka jää vaille yhteiskunnan myötätuntoa. Vieraina ovat keräysjohtaja Tapio Pajunen Kirkkopalvelut ry:stä, kapteeni Kaisa Mäkelä-Tulander Pelastusarmeijasta sekä pääsihteeri Pia Tornikoski Vastuullinen lahjoittaminen ry:stä.

    Lisäksi kuullaan Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyön uuden toiminnanjohtajan Sini Hurstin ajatuksia, kun hän valmistautuu perinteiseen yksinäisten ja vähävaraisten joulujuhlaan.

    Horisontin toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Suomalaiset luottavat tieteeseen enemmän kuin koskaan, näin kertoi vastikään julkaistu uusi tiedebarometri.

    Horisontti pohtii tällä kertaa, millainen on uskonnon ja tieteen suhde. Ovatko ne toistensa kumppaneita vai vastavoimia? Miten uskonnon ja tieteen suhde on muuttunut, ja mikä sitä tässä ajassa haastaa?

    Horisontissa ovat vieraina uskonnonfilosofian dosentti Ritva Palmén Helsingin yliopistosta, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta ja tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

    Ajatuksia uskonnosta ja tieteestä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luomalta. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkistivat marraskuun lopussa Tieteiden lahja -nimisen tiedekannanoton. Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen puolestaan pohtii, miksi jotkut toisaalta kyseenalaistavat tiedettä ja asiantuntijoita.

    Ohjelman toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Kysymys ihmisen vapaasta tahdosta on askarruttanut ihmisiä vuosituhansia. Edelleen vapaan tahdon ongelmaa tutkitaan ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee tekoälyn kehittäminen. Entä jos vapaa tahto onkin vain illuusio ja teemmekin valintoja tiedostamattomin syin?

    Mitä seurauksia vapaalla tahdolla tai sen puuttumisella on moraaliin ja vastuuseen? Mitä jos tekoäly kehittääkin itselleen vapaan tahdon ja aloittaa sodan? Keskustelemassa ovat tekoälytutkija Timo Honkela, akatemiatutkija Aku Visala sekä teologian väitöskirjaa valmisteleva Eeva-Mari Virtanen. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta joulukuulta 2018.

  • Intialainen äiti Amma on halannut lähes 40 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Loka-marraskuussa hän on ollut jälleen kiertueella Euroopassa, ja kiertue pysähtyi vastikään myös Suomessa.

    Vaikka Amma on käynyt Suomessa monta kertaa aiemmin, tälläkin kertaa tuhannet suomalaiset jonottivat hänen halaustaan. Horisontti kysyy, kuka oikein on äiti Amma ja mikä on halaamisen merkitys hänen edustamassaan hindulaisuudessa? Studiossa ovat keskustelemassa Amman seuraaja Mikko Lehtola, tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta ja uskontodialogikouluttaja, pastori Heidi Rautionmaa. Horisontti käy myös paikan päällä Espoossa, jonne Amma on tällä kertaa saapunut halaamaan. Siellä haastateltavana on muun muassa Suomen Amma-keskuksen tiedottaja Antti-Juhani Wihuri, joka kertoo millainen operaatio on järjestää tuhansia ihmisiä vetävä tapahtuma.

    Joulun lähestyessä keskustelu joulukirkosta ja joulujuhlista on ottanut kierroksia. Ytimessä on ollut kysymys siitä, onko joulujuhlia soveliasta järjestää kirkossa. Horisontin haastattelussa uskontodidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter Helsingin yliopistosta pohtii sitä, voisiko suomalainen koulu kulkea katsomusten moninaisuuden tunnustamisen tietä sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan arvoista vapaata tilaa.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Luterilaisen kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkolliskokouksen nelivuotiskausi on tullut päätökseensä. Kaksi kertaa vuodessa Turkuun kokoontuva kirkolliskokous istui viimeistä kertaa nykyisessä kokoonpanossaan marraskuun alussa. Ensi vuoden alussa valitaan uudet kokousedustajat.

    Myös Horisontti lähti Turkuun, ja kutsui saman pöydän ääreen kolme luopuvaa kirkolliskokousedustajaa. Vieraana ovat Helena Kauppila, Johannes Leppänen ja Juha Tanska. Heidän kanssaan muun muassa puidaan kysymystä samaa sukupuolta olevien vihkimisestä: miten paljon se on kiristänyt välejä kirkolliskokouksessa? Miltä näyttää kirkon tulevaisuus kirkolliskokousedustajan näkökulmasta?

    Horisontti tapaa myös Arja Lusan ja Tero Fleminchin. He edustavat kirkon kasvatus- ja nuorisotyöntekijöitä. Kirkolliskokousedustajille he jakoivat tiskirättejä, koska he kokevat, ettei kirkon nuorisotyöntekijöitä arvosteta.

    Tällä viikolla kirkollisia piirejä kiihdytti lisäksi kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvat esitutkinnat. Niitä kommentoi kyselytunnilla arkkipiispa Tapio Luoma.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Kuolemaan on suhtauduttu eri aikakausina eri tavalla. Lohtua kuolemansuruun on haettu monenlaisista riiteistä, uskonnoista ja uskomuksista, mutta tänään myös esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.

    Tehokkaan sairaalalaitoksen vuoksi moni aikuinen suomalainen on nähnyt kuolemaa vain televisiossa. Vaikka kuolema onkin arjesta etäällä, kuolema ilmiönä näyttää kiinnostavan uusillakin tavoilla. Mikä kuolemassa kiinnostaa nykyihmistä? Miten suremisen tavat muuttuvat? Keskustelemassa ovat historiantutkija Ilona Pajari, Ars Moriendi -kuolemanfestivaalin järjestäjä Lauri Jäntti sekä surututkija, pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas.

    Lisäksi Suomen ortodoksisen kirkon metropoliitta Arseni kertoo kirkon merkittävästä tapahtumasta. Kirkon uuden pyhän, vuonna 1958 kuolleen Johannes Valamolaisen hauta on vastikään avattu. Pyhäinjäännös eli luut on nostettu ja pesty ja nyt reliikit odottavat uudelleen hautaamista arkkuun, joka sijoitetaan Valamon luostarin kirkkoon.

    Ohjelman toimittavat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Myötätunnosta työpaikoilla on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän. Kaksi kolmesta suomalaisesta on havainnut joskus tai jatkuvasti kiusaamista työpaikallaan ja viidennes ei koe juuri koskaan yhdessä tekemisen tunnetta työssään. Horisontti pohtii tällä kertaa, mitä tarkoittaa myötätunto työelämässä, mikä sitä estää ja miten sitä voi työpaikalla osoittaa.

    Horisontin vieraina ovat kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi Helsingin yliopistosta, pappi, tietokirjailija Tapio Aaltonen ja palvelujohtaja, tutkija Elina Juntunen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Kaikki kolme ovat olleet mukana tutkimusryhmässä, joka on tutkinut myötätuntoa työelämässä eri kanteilta.

    Horisontti kuulee ajatuksia myötätunnosta myös Helsingin yliopiston työelämänprofessori Pekka Saurilta. Hän sai alkuvuodesta Helsingin piispa Teemu Laajasalon myöntämän myötätuntopalkinnon.

    Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Joka kolmas mies maailmassa on ympärileikattu. Suomessa poikiaan ympärileikkauttavat lähinnä juutalaiset ja muslimit. Miksi ympärileikkaus on heille välttämätön? Mitä Suomen juutalais- ja muslimivähemmistöt ajattelevat aloitteista, joilla tämä ikivanha traditio pyritään kriminalisoimaan? Entä millaista on tasapainoilla jatkuvasti oman identiteettinsä kanssa vähemmistökulttuurin ja enemmistökulttuurin välillä? Keskustelemassa ovat juutalaisten ympärileikkauksesta gradunsa tehnyt Daniel Shaul, Uskot-foorumin varapuheenjohtaja Atik Ali sekä lääkäri, kansanedustaja (kd) Sari Tanus. Ohjelma on uusinta lokakuulta 2018. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

  • Viimeisen viiden vuoden aikana kehoon liittyvät käsitteet ovat runsastuneet huomattavasti. Puhumme kehotietoisuudesta, kehopositiivisuudesta, kehohäpeästä ja jopa kehoaktivismista. Kokonaisvaltainen ote elämään kiinnostaa nyt monia, ja kehollisuuteen liittyvät hengellisyyden ja henkisyyden muodot ovat nousussa. Mutta millainen on protestanttisen kristinuskon kehosuhde?

    Onko keholla käyttöä nykyluterilaisuudessa vai onko tarjolla vain puhuvia päitä? Keskustelemassa ovat pappi ja fitness-valmentaja Jussi Koivisto, pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen sekä tanssi-liiketerapeutti, Gospel-lattarien kehittäjä, Tampereen NNKY:n työntekijä Asta Lehtimäki.

    Lisäksi dosentti Johan Bastubacka kertoo, millainen on ortodoksisten ikonien ruumiskuva. Toimittajina ovat Ilona Turtola ja Anna Patronen.

  • Väestöstä noin kymmenen prosenttia on vammaisia. Silti heidän äänensä ei kuulu historiassa. Miksi vammaisille on edelleen tilaa vain hyväntekeväisyys- ja avustustyön kohteina, ei täysivaltaisina kansalaisina? Ovatko kirkossa esteinä rappusten lisäksi myös asenteet? Mitä on vammaisuuden teologia?

    Keskustelemassa ovat teologian maisteri, vammaisaktivisti Amu Urhonen Vammaisuuden vaiettu historia -tutkimushankkeesta, papiksi pyrkivä teologian maisteri Antti Björklund sekä asiantuntija, rovasti Riitta Kuusi Kirkkohallituksesta. Toimittajina Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Ohjelma on uusinta huhtikuulta 2018.

  • Suomi on yhä moniuskontoisempi, ja se näkyy myös työelämässä. Mutta miten työpaikoilla suhtaudutaan siihen, jos työntekijä haluaa työpäivän aikana harjoittaa uskontoaan? Saako käyttää pään peittävää huivia tai rukoilla?

    Horisontti pohtii tänään, miten suomalainen työelämä kestää eri uskontoja keskuudessamme. Vieraina ovat musliminaisten huivin käyttöä työpaikoilla tutkiva Katri Karhunen, ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ja Uskot-foorumin sekä Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik.

    Horisontti tapaa myös Helsingin Agricola-yhteisön toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin, joka yhdistää tuoreessa esikoiskirjassaan punk-aatteen ja kristinuskon ja haluaa ev.lut kirkon tekemiseen lisää punkkia. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola.

  • Katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus puhuttaa taas. Tällä hetkellä kirkkoon kuulumaton oppilas voi kyllä valita halutessaan uskonnonopetuksen, mutta ei toisinpäin. Opetusministeriö haluaa selvittää, voisiko myös uskontokuntiin kuuluvat oppilaat valita halutessaan ET-tunnit oman uskonnonopetuksen sijaan.

    Mikä ylipäänsä on katsomusaineiden tulevaisuus? Saako koulussa tulevaisuudessakin jokainen oppilas oman uskontokuntansa mukaista katsomusopetusta, vai onko nykyinen malli remontin tarpeessa? Keskustelemassa ovat uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi, filosofian ja elämänkatsomustiedon didaktiikan yliopistonlehtori Eero Salmenkivi sekä opetusneuvos Kati Mikkola Opetushallituksesta.

    Lisäksi ohjelmassa äänessä ovat Suomen uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkösen ja Kirkkohallituksen asiantuntija Tuula Vinko sekä käydään Helsingin Kulosaaren koulussa. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen.

Klipit

  • Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaan Suomeen tuli kaikkiaan 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. On selvää, että ilman suomalaisia tukiverkkoja alaikäisillä on kaikkein suurin vaara jäädä yksin ja syrjäytyä.

    Helsingin diakonissalaitos käynnisti heti pakolaiskriisin kärjistyttyä kummitoiminnan, jossa alaikäisen on ollut mahdollista saada itselleen suomalainen kummiperhe ja siten turvallinen kiinnekohta tavalliseen elämään. Kaikkiaan noin sadalle alaikäiselle on järjestynyt kummiperhe ja nyt etsitään kummiperheitä vielä jo itsenäistyvillekin nuorille aikuisille.

    Helsinkiläisen Ulla Kärjen nelihenkinen perhe otti arkeensa Afganistanista tulleen Matin-pojan. Matin on saanut neljän vuoden oleskeluluvan, hän opiskelee peruskoulussa ja haaveilee aivan tavallisista asioista, kuten opiskelupaikasta ja työstä.

    Miten Ulla Kärjen perhe-elämä on muuttunut Matinin myötä? Mitä Kärki ajattelee tämänhetkisistä tapahtumista ja julkisesta keskustelusta liittyen maahanmuuttajiin ja seksuaalirikoksiin?

  • Vantaalainen graffitimaalari ja koululaisten iltapäiväkerho-ohjaaja Hende Nieminen on palkittu vastikään Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnolla. 44-vuotias Nieminen on työskennellyt vuosia oikeudenmukaisemman maailman puolesta maalipurkki kädessään. Hän on opettanut graffitimaalausta koululaisille sekä vetänyt Suomen ryhmää kolmivaiheisessa ihmisoikeuksia ja kansalaisaktivismia käsittelevässä Actlab-työpajakokonaisuudessa Armeniassa, Gerogiassa ja Norjassa.

    Suomen kristillinen rauhanliike on ekumeniaa ja uskontojenvälistä vuoropuhelua korostava, kirkkokuntiin sitoutumaton rauhanjärjestö. Palkinnon ovat aiemmin saaneet muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, sovinnontyön asiantuntija Mahdi Abdile ja kansanedustaja Pekka Haavisto. Hende Niemisen tapaa Anna Patronen.

    Kuva: Pasi Salminen.

  • Presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari puhuu suomalaisten erityissuhteesta Namibian kanssa. Maan itsenäisyyden kätilöksi tituleerattu Ahtisaari on puolisonsa kanssa Namibian kunniakansalainen.

  • Lapsi ei ole tyhjä taulu, ei kasvamassa oleva kuluttaja eikä tulevaa työvaoimaa, ajattelee Seurakuntien lalpsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen. Lapsen tulo ajattelun keskiöön merkitsee perustavaa muutosta sekä kirkkoon että muualle yhteiskuntaan.
    Ohjelmassa kuullaan myös, millaisia kuvia lapset piirtävät pyhästä sekä millaisista palikoista hyvä parisuhde rakentuu.

  • Luterilaisuus koettiin Venäjän vallan aikaan erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle tsaarin vallalle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla. Yhtenäisyyttä korostava historia oli aikanaan poliittinen valinta. Tarkastelukulmaa muuttamalla kokonaiskuva tarkentuu. Professori Irma Sulkunen valottaa suomalaisuuden ja luterilaisuuden sidoksia. Ohjelmassa tarkastellaan myös suomalaista antisemitismiä ja avataan ikkunat Arfikkaan.

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä