Koe uusi yle.fi
Radio Suomesta poimittuja

Ruoanlaitosta tullut salonkikelpoinen harrastus

  • 31 min
  • toistaiseksi

Ihmisen pitää syödä, jotta jaksaa. Mutta pitää syödä myös siksi, että ruoka on hyvää ja parhaimmillaan se huumaa kaikki aistit. Ruoka tuo ihmiset yhteen ja on suuri ilo niin tekijälle kuin syöjällekin.

Kaikki kotona -lähetyksen vieraina tiistaina 16.2.2016 ruokablogistit Minna Stoilov ja Jaakko Kujanpää. Puhuttiin paitsi ruoan syömisestä, myös sen hukkaan heittämisestä, laadusta, sekä hinnasta ja määrästä. Ja huipennuksena maistellaan Minna Stoilovin valmistamia munanvaahtoleivoksia, jotka saivat toimittaja Paula Jokimiehen melkein kyyneliin. Ohje löytyy: Isoäidin reseptillä - blogista

Isoäidiltä periytynyt hyvin vanha keittokirja on Minna Stoilovin suuri aarre. Tästä jo repaleisesta kirjasta Minna kokkailee retroreseptejä Isoäidin reseptillä -blogissaan. Tähänastinen makumatka 1900-luvun alkupuolen reseptien parissa on ollut lämminhenkinen ja mukaansa tempaava.

- Ruokaa valmistaessani taustalla soi vanha jazz-musiikki. Silmänruokaa ruokailuhetkeen tuovat vanhat astiat, joilla katan pöydän. Isoäitini Anna Hilda on myös omalla tavallaan läsnä ruokapöydässä, vaikka omaa paikkaa en hänelle vielä kata. Perinnöksi saatu reseptikirja lepää ruokapöydällä kunniapaikalla. 

Jaakko Kujanpään tie bloggaajaksi lähti käyntiin oman ruokapäiväkirjan kautta.

- Kaverin kanssa vaihdettiin reseptejä ja kuvia sähköpostitse. Vaimoni perusti Chez Jasu -blogini ja kehotti laittamaan niitä samoja kuvia ja reseptejä sinne.

Jaakko kertoo ruokafilosofiansa olevan nykyään hyvinkin yksinkertainen.

- Maalla asumisessa on etunsa, raaka-aineiden suhteen olemme aika omavaraisia. Kasvatamme vihanneksia ja myös kanoja ja kaneja pihaltamme löytyy. Lähiruoka on sydäntäni lähellä.

Jaakon mielestä ruoanlaitossa on ihan parasta se, kun palkinnoksi vaivasta saa kehuja. 

- Erityisen hyvältä tuntuu silloin, kun lapsille ruoka maistuu ja he pyytävät lisää ja lautaset syödään putipuhtaiksi. 

Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Chez Jasu

Isoäidin reseptillä

Lähetykset

  • ke 17.2.2016 14.15 • Yle Areena

Jaksot

  • Isoisä kuoli kuulematta yhtään virallista jalankulkusäävaroitusta. Oliko hän kuollessaan pelottomampi kuin me? Maallikkosaarnaaja Maasola suuntaa katseensa taivaalle. Sananen.

  • Itsenäisyyden ymmärtää vasta, kun sitä ei ole. Tämän tietää juhlasumussa erityisesti Maallikkosaarnaaja Maasola. Juhlasaarna Sananen!

  • Milja ja Eemeli Utusella on yhteinen harrastus, espoolainen Yhteisöteatteri Jäänsärkijät. Milja sanoo, että teatteriharrastus on hyvä tapa purkaa omia tuntemuksia. Eemeli komppaa ja toteaa, että joskus on tarve päästä lomalle itsestään ja teatteri antaa siihen mahdollisuuden. Myös Milja sanoo, että tykkää harvoin esittää henkilöä, joka muistuttaa häntä itseään. Ammatikseen ei kumpikaan haluaisi teatteria tehdä.

    Yhteisöteatteri Jäänsärkijät on 20-vuotisen olemassaolonsa aikana tarjonnut mahdollisuuden matalan kynnyksen teatteriharrastukseen. Teatteriin ei ole pääsykokeita ja tuotantoja tehdään pitkälti yhdessä. Aviopari Utusella teatterin asioiden ruotiminen jatkuu myös kotona. Pari naurahtaakin, että he käyvät töissä rentoutumassa. Etenkin ensi-iltojen lähestyessä teatterin asiat tuppaavat viemään yöunetkin. Siitä huolimatta molemmat kokevat saavansa harrastuksesta energiaa.

    Toimittajana Paula Jokimies.

  • Pahvilaatikko yhdistetään yleensä epäonnistuneeseen muuttoon, mutta silloin unohdamme syvemmät vedet.
    Pahvilaatikosta olet sinä melkein tullut ja pahvilaatikkoon pitää sinun jälleen menemän. Niin. Tämänkin arvoituksen ratkaisee Maallikkosaarnaaja Maasola sapekkaassa arkisaarnassaan.

  • Äkkiseltään voi ajatella, että näin marraskuussa huvipuistot uinuvat talviunta, korkeintaan vartija valvomassa huvipuiston unta.
    Väärin ajateltu. Särkänniemessä Tampereella on täysi tohina päällä. Laitteita kunnostetaan, huolletaan ja valmistaudutaan vastaanottamaan joulua.
    Mitä kaikkea tekee huvipuiston ylläpitopäällikkö ja miten sellaiseksi tullaan? Timo-setä eli Timo Mäkinen Tampereelta kertoo Olga Ketoselle.

  • Suomalaiset käyttävät aika isoina annoksina alkoholia ja melankoliaa. Siksi jäähyväiset on meille hyvä juhlan aihe. Maallikkosaarnaaja Maasola saarnaa.

  • Näyttämömestari on juhlallinen ammattinimike, mutta onko työ yhtä juhlaa. Toni Lampela ajautui teini-iässä teatterin maailmaan, naisen takia. Nyt noin 25 vuotta Kansallisteatterissa näyttämömestarina työskennellyt Lampela kertoo, mitä näyttämömestari oikein tekee. Toimittajana Anna Keränen.

  • Urheilufanituksesta, sen hienoudesta ja hulluudesta keskustelevat Olga Ketosen kanssa urheilututkija Jouko Kokkonen ja urheilumies, toimittaja Petteri Sihvonen.

  • Vuosi sitten suomalaiset seurasivat Saara Aallon menestystä brittien X Factoryssä. Saara sijoittui kisassa toiseksi ja voiton nappasi brittien oma Matt Terry. X Factoryn jälkeen molempien elämä on muuttunut. Saara asuu nykyään Lontoossa, tuomaroi ensi keväänä Suomessa alkavaa uutta X Factor kautta ja on myös Suomen ensi vuoden euroviisuedustaja.

    Mutta mitä kuuluu X Factor kisan voittaja Matt Terrylle? Yle X3M:n toimittaja Kjell Simosas tapasi Matt Terryn Lontoossa.
    Haastattelussa muistellaan mm. artistin yllätysvierailua Saara Aallon Helsingin konsertissa ja kotiväen ensiarvioita marraskuun lopulla julkaistavasta Trouble -albumista.

    Anna Keränen toimitti haastattelusta suomenkielisen version.
    Kuva: AOP

  • Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ei koskaan näyttäisi sitä. Jopa tietämättään. Me suomalaiset olemme originelleja. Kohti olennaista, syvään päähän, sukeltaa taas Maallikkosaarnaaja Maasola.

  • Sinnikkyys on taito, jota voi opetella ja opettaa. Näin vakuuttaa perhetyöntekijä, positiivisen kasvatuksen kehittäjä Tiia Trogen. Sinnikkyyttä tarvitsemme päivittäin, hän muistuttaa. Sisu otetaan käyttöön vasta sitten, kun sinnikkyys ei enää riitä.

    Tiia Trogen sanoo, että pieni lapsi on jo valmiiksi sinnikäs opetellessaan koko ajan uusia taitoja. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen sinnikkyyttä ja antaa lapsen itse yrittää. Turha siis mässyttää pullamössösukupolvista, jos on torpannut lapsen tarpeen käyttää sinnikkyyden taitoa. Myös aikuinen voi harjoitella sinnikkyyttä. Kannattaa muistaa maali, johon sinnikkyydellä tähtää, sekä ottaa riittävän pieniä askelia, jotta saa välissäkin onnistumisen kokemuksia.

  • Kun Saara Aalto jäi keväällä 2016 toiseksi Uuden musiikin kilpailussa eikä päässyt edustamaan Suomea Euroviisuihin, hän päätti, ettei enää koskaan osallistu viisukarsintoihin. Hän oli ollut mukana karsinnoissa jo neljästi aiemminkin, kolme kertaa taustalaulajana ja omana itsenään vuonna 2011. Tuolloinkin tuloksena oli toinen sija ja toinen hopeapysti toissa keväänä oli kova pala.

    – Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä, Saara muistelee.

    Ja nyt Saara Aalto menee! Yle kutsui Aallon suoraan Suomen ensi vuoden viisuedustajaksi, ilman karsintaa. Käytäntö on yleinen monessa Euroopan maassa, mutta Suomessa näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa.

    Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.

    Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt. Päädyttiin siis kutsumaan mukaan yksi artisti.

    Saara Aallolle kirjoitetaan viisuja varten kolme kappaletta, joista yksi valitaan esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.

Ei tulossa olevia jaksoja

Kuuntele myös

    Muualla Yle.fi:ssä